|
Post by Pertti on Aug 3, 2013 20:20:23 GMT 2
suomenpienhevostamma Rikkouni "Riesa" omistaa narri Päiväkirjaan tulee lähinnä omistajan merkintöjä, myös muun tallinväen merkinnät ovat sallittuja. Omat sivut.Riesa on Susirajalaisen Hipin varsa ja orin luonne on tullut erittäin hyvin (tai sitten huonosti, miten sen ottaa) esille. Tammalta löytyy vauhtia yli tarpeen, se on ylienerginen ja yliutelias kaiken suhteen. Riesalta tuntuu puuttuvan kaikki itsesuojeluvaisto, se on koko ajan menossa vääriin paikkoihin väärää vauhtia - täysillä.
|
|
|
Post by narri on Aug 16, 2013 13:17:52 GMT 2
16.08.2013 Kehässä pitäisi seistä
Kun Pöllö saatiin kuosiin oli Riesan vuoro, tamma oli puunattu myös hienoksi, kiiltäväkarvaiseksi neidiksi, mutta uumoilimme Lissun kanssa, ettei kuvaaminen olisi ihan läpihuutojuttu. Riesa oli aivan intopiukeana hommasta, on sen kanssa ennenkin treenattu tätä ja se osaa, mutta aina se on niin helvetin jännää hommaa. Käynti ei meinannut pysyä käyntinä vaan Riesa veti koko ajan vieressä omaa ihmeellistä tepsutustaan ja ravi meinasi mennä pinkomiseksi. Jouduimme molempia askellajeja hinkkaamaan useampaan kertaan. Eivätkä ne siltikään meinanneet sujua, Riesa oli aivan liian innoissaan. Kun olin juoksuttanut Lissuakin useampaan kertaan ees taas alkoi tamma vihdoin mennä sivulla nätisti.
Seisominenkin oli Riesalle oma operaationsa. Erityisesti seisominen, tamma kun halusi koko ajan tutkia sitä tätä tuota ja mennä joka paikkaan. Paikallaan seisominen ei meinannut millään käydä laatuun, heti kun hevonen seisoi hetken oikeassa asennossa se olikin jo menossa. Saimme laitella ja tapella Riesaa näyttelyasentoon aivan liian pitkään, tämä kaipaa vielä paljon harjoitusta. Riesasta tuli kuitenkin upeita kuvia, se on älyttömän nätti pikkutamma. Ja pääsi vetämään pukkilaukkarasenkia laitumelle kun kuvailut saatiin päätökseen.
|
|
|
Post by narri on Sept 12, 2013 7:04:22 GMT 2
12.09.2013 Voi elämän kevät ja syksy
Nyt on tapahtunut jotain ihmeellistä. Nimittäin sijoitus estekisoissa. Riesan kisaura on käynnistynyt hieman hitaasti, mutta mikäs ihme se on kun tamma on tällainen ihme pömelpömelkasa. Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että onnistuimme kuitenkin sijoittumaan, kolmas sija saa kyllä hymyn huulille! Etenkin, kun samoissa kisoissa nappasin voiton kasikympistä Pöllöllä ja kolmoisvoiton metrissä. Riesalla oli tänään vapaapäivä, joten keskityin putsailemaan neidin varusteita. Vaikka tamma on aivan ihana hevonen, on aivan yhtä ihanaa saada siitä joskus vapaata. En osaa oikein edes arvailla, mitä Riesasta tulee kun se kasvaa isoksi. Onhan toki Hipistäkin saatu ihan kelpo peli, mutta silti epäilen saman onnistumista Riesan kanssa. Aika näyttää, aika näyttää...
01.09.2013 Tarinaestekilpailut KK Bailadorissa, 100cm 3/11 Keksi mahdollisimman pitkä ja järkevä virke, jossa kaikki sanat alkavat ratsusi lempinimen toisella kirjaimella. Laita virkkeen perään lempinimi.
Ihmeellisen iloinen imaami istui inttämässä inisevälle immelle imbesillille imbesillin inkuttaessa itsepäisesti itikan ilmein inisten, ininää ihmettelevä imaami ilmoitti ilmaiseksi ideansa idiootille idiootin istuttaessa ideaalia indigoa iiristä imitoiden improvisoiden immuunia impotenttia indikoiden inflaation inkarnaation irrealistista ironiaa ionien investoidessa irrelevanttia intressiä intuitiivisesti introverttiin idioottiin invalidien inuiittien invaasion iskiessä intensiivisesti imaamin internetihmeisiin.
|
|
|
Post by narri on Oct 3, 2013 21:37:35 GMT 2
03.10.2013 Hieno, hieno pieni Riesa!
Riesa on älyttömän hieno pikkuneiti! Sillä on kasassa jo pitkälti yli parikymmentä estesijoitusta ja lähes parikymmentä koulusijoitustakin. Eikä menestys ole maastoesteilläkään ollut huonoa. Olemme rohkaistuneet kokeilemaan myös kenttäkisoja, saapa nähdä, miten siellä menee. Toivottavasti Riesa on yhtä hyvä siellä, kuin muuallakin. En kyllä ymmärrä, miten ihmeessä tamma on onnistunut tai miten minä olen onnistunut, kotitreenit (ja ne radatkin...) tuntuvat menevän aina yhtä huonosti.
Kuten tänään. Yritin harjoitella Riesan kanssa laukkavoltteja, mutta eihän siitä mitään tullut ja kuvaava sana tälle päivää oli nimenomaan se yritin. Tamma oli jo alkuverkoista lähtien aivan intopiukeana kaikesta. Kyllähän pikku Riesa koetti keskittyä ja esitti välillä todella hyviä pätkiä, kun jaksoi keskittyä asiaan, mutta sitten taas joku syksyn putoava lehti varasti huomion. Olen kyllä erittäin ylpeä niistä hyvistä pätkistä. Riesa löysi ravissa välillä tasapainon, muodon ja peräänannon aivan itse, ilman että varsinaisesti sitä hain. Ja sitten se taas hajosi. Laukkavoltteja taisin saada onnistumaan yhden tai ehkä peräti kaksi. Riesalla oli laukassa aivan liikaa vauhtia, jotta se olisi mitään volttia saanut aikaan. En ymmärrä, miten tammassa virta vain riittää ja riittää ja riittää kerta toisensa jälkeen.
Vaikka muutama pätkä meni todella hyvin, en nyt suorastaan menisi ylitsevuotavasti kehumaan treenin kulkua. Toivoa se minulle kyllä antaa, ehkä menestyksemme ei sittenkään ole aivan perusteetonta..! Riesa saisi aikuistua ja päästä tästä ihmeellisestä "MITEN HIENO SYKSYN LEHTI!!!" -vaiheestaan ylitse. Ainahan sitä saa toivoa.
|
|
|
Post by narri on Oct 24, 2013 15:52:07 GMT 2
24.10.2013 Myyn pian hevoseni ja alan kanafarmariksi
Pöllö jäikin sitten ainoaksi hevoseksi tänä päivänä, jonka kanssa treenasin koulua, mutta kun kerran suurella vaivalla tuli esterata pykättyä niin pitihän sitä sitten käyttääkin koko rahan edestä. Todellakin koko rahan, sillä Lissun isä sponssasi meille oikein kunnon estekaluston! Koska hänen tyttönsähän ei treenaa maalatuilla oksilla tai jotain, aivan sama, minulla on estekalusto! Ja tuliterä mönkijä, jonka sain vähän myöhäiseksi valmistujaislahjaksi. Helpottaa mukavasti arkea, kenttäkin on helpompi lanata sillä kuin Valmetilla.
Riesa oli joka tapauksessa jälleen kerran yksi riesa. Hyppäsin sen kanssa kahdeksankymmensenttistä esterataa yksinkertaisilla ja helpoilla teillä. Elättelin toiveita siitä, että tamma malttaisi keskittyä ja hypätä, saattaisimme päästä harjoittelemaan vähän haastavampaakin rataa. Vaan kun ei niin ei! Riesa ei osannut keskittyä yhtään, sen mielestä sade oli niin huisin jännää. Tamma kaahaili menemään keskittymättä sen pahemmin pidätteisiin kuin pohkeisiinkaan, joten sinänsä tilanne oli plusmiinus nolla. Miinukselle silti mentiin. Riesaan sai jotain kontrollia ahkerasti sitä töihin laittamalla volteilla ja pohkeenväistöllä, mutta jos tamma näki jotain erityisjännää se unohti saman tien, mitä oli tekemässä. Hypyt olivat hyviä, paskoja ja kaikkea siltä väliltä. Pari suorastaan loistavaa hyppyä sain Riesalta kaivettua esiin, mutta välillä tamma lähinnä kompuroi eteensä pelmahtaneen esteen yli, kun ei sitä aiemmin huomannut.
Sinne meni sekin haave haastavammasta esteradasta. Riesa hikosi pömellyksensä vuoksi ihan kunnolla, joten se pääsi talliin kuivattelemaan itseään ennen kuin joutui takaisin ulkoilmaan ärsyttämään Vammaa ja Mitraa.
|
|
|
Post by narri on Dec 10, 2013 20:25:03 GMT 2
10.12.2013 Nyt korkataan skumppa!
Kummon lisäksi suomenhevosyhdistyksen ylimääräiseen lahjakantakirjaustilaisuuteen tammojen puolelle osallistui minulta Riesa. Samaten kuin Kummon kanssa, otin Lissun avuksi jo kauan ennen tilaisuutta kertaamaan näyttelykäytöstä. Paljon ennen... Riesan kanssa se kertaaminen meinasi olla nimittäin toiseen kertaan opettamista, tamma kun ei ollut muistavinaankaan mitään korrektia seisomista tai taluttajan vierellä kulkemista, vaan viipotti kentällä iloisesti milloin minkäkin perässä ja seisoi jalat siellä täällä. Tuntui aivan siltä, kuin kukaan ei olisi ikinä edes yrittänyt opettaa Riesaa seisomaan, vaikka jumaliste sitä hinkattiin sen kanssa nuorempana ja on myös kerrattu säännöllisesti iän karttuessa.
En tiedä, mikä ihme Riesaan meni tilaisuudessa, mutta pikku tammani ryhdistäytyi aivan silmiinnähden, kaartoi kaulansa ja pörhisteli kaikella sillä pikkutamman ylpeydellä, joka sillä oli. Meinasin tiputtaa ohjat silkasta järkytyksestä, mutta onneksi sain pidettyä myös itseni kasassa, kun tuomarit pyysivät minua ja Riesaa esittäytymään itselleen. Voi että, miten hyvin tamma käyttäytyi! Innokashan se oli kuin mikä, mutta se tuntui lähinnä lisäävän pikkutamman karismaa. Tuomaritkin tuntuivat pitävän näkemästään, sillä kun olimme esittäneet askellajit ja rakenteen, tuloksia kuuluttaessa Riesa sai palkinnon KTK-II! Minun pikkuinen hölynpölyni, keskittymiskyvytön idioottilapsukaiseni sai kakkosen! Meinasin alkaa parkua silkasta onnesta, mutta onnistuin pitämään sen pienenä nyyhkeenä halaillessani Riesaa kuin se olisi ollut pelastusrenkaani Titanicin upotessa.
Muitakin hevosiamme palkittiin, mutta vain Riesa sai kakkosen. Nakitin iltatallin naapureilleni - jotka onneksi ovat tottuneet oikkuihini, heitin itse vain Reivin sisälle, muiden kanssa he pärjäävät - ja raahasin Lissun kanssani korkkaamaan skumppaa astetta hienompaan ravintolaan. Tätä sieti todellakin juhlia, sekä Riesan, että kaikkien susirajalaisten kantakirjattujen suomenhevosten vuoksi.
|
|
|
Post by narri on Jan 8, 2014 18:26:33 GMT 2
08.01.2014 Hieno pieni paskanokka
Ah irtohypytys! Loistava keino liikuttaa hevoset näkemättä itse juuri yhtään vaivaa. Vamma hyppäsi, Pöllö ei, joten jännityksellä odotin, mitä Riesasta tulisi. Kyllähän se hyppää, se ei kieltäydy itse asiassa silloinkaan kun sen pitäisi kieltää. Typerä elikko, mutta ah niin ihana, pieni ja sievä josta haluan ehdottomasti varsan. Pöllön kanssa. Hyvä ajatus, eikö totta? Yhtä kaikki Riesa on tarkoitus laittaa tiineeksi tässä kevään mittaan. En uskalla edes ajatella, minkäluontoisen varsan tamma tulee tehneeksi...
Joka tapauksessa, liinassa Riesa oli innoissaan, Riesa oli jo kentälle talutettaessa innoissaan koska hän pääsi herranjumala töihin! Verkkajuoksutus oli pinkomista, vaikka olimme Lissun kanssa kaukaa viisaita ja laitoimme ympyrälle myös puomeja. Riesa ei kuitenkaan ymmärtänyt, että ne tarkoittivat askelten tahdittamista vaan kompuroi milloin mitenkin päin puomien yli. Hyvä hyvä. Irtohypytyskujaan tutustuessa tamma meinasi riistäytyä käsistä ollessaan niin täpinöissään. Matalilla esteillä kaikki sujui vielä kohtalaisen hyvin, tamma pinkaisi häntä tötteröllä menemään ja ylitti kaikki esteet niin pitkin hypyin, ettei tarvinnut välissä niitäkään vähiä laukka-askelia kuin muutoin. Esteitä nostaessa Riesa sen sijaan riehaantui tyyten, onhan hän taitava ja hieno ja osaa. Juu juu, lahjakasta huseeraamista osaa Riesa... Tamma pinkoi metrin esteiden yli tukka putkella, otti puomeja mukaansa ja ei ottanut niitä mukaansa, askeleet sopivat ja eivät sopineet.
Hassu hevonen, sen hyvät suoritukset ovat aina vain tuurista kiinni. Joka tapauksessa annoimme sille mutaman porkkanan kiitokseksi työnteosta, kyllähän Riesa nyt aina sentään yrittää, mutta sen yli-innokkuus meinaa kostautua. On se silti minun hieno pieni tammani, joten menkääpä pois te, jotka ette pidä Riesaa hienona hevoisena.
Tarinaestekilpailut KK Gingerissä 19.12.2013, 100cm 9/10 On sinun ja ratsusi vuoro suorittaa rata. Kesken radan hevosesi päättää kieltää ja lennät mahtavalla voltilla esteen yli - selviät kuitenkin ilman suurempia vammoja. Suorituksen jälkeen haluat avautua asiasta parhaalle ystävällesi. Lähetät hänelle tekstiviestin, joka saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä. Mä en ymmärrä Riesaa, yleensä sillä on liikaa vauhtia eikä jarruja missään, mutta tänään se kielsi. Ehin jo säikähtää, ko vähän aikaa sitten tulin esteen joukkoon vaan onneks nyt ei käynyt kuinkaan. Yhtä oudot hevose mulla, kun ystäväpiiri, kaikella rakkaudella.
Tarinakoulukilpailut KK Gingerissä 20.12.2013, he A 6/6 Olet juuri lopettanut alkuverkan kun kuulet jonkun kritisoivan kovaan ääneen sinua ja ratsuasi. Mitä ajattelet? Sanotko hänelle jotain? Kirjoita tilanteesta lyhyehkö Facebook -tilapäivitys. Olisin kyllä sanonut tänään rumasti sille tädille, joka haukkui pikku Riesaani ja totesi, että noin pahasti riehuva hevonen pitäisi laittaa makkaraksi ja ratsastaja keppihevosen selkään. Onneksi suoritus alkoi, ennen kuin ehdin alkaa avautua, mutta nieleskelin kyllä koko ajan kyyneleitäni.
|
|
|
Post by narri on Jan 18, 2014 20:26:22 GMT 2
18.01.2014 Vauvvauutisia
Riesa astutettiin jokin aika Sällillä, varsa on tarkoitus laittaa Susirajaan asustelemaan, jotta Susirajan "kolme kovaa" eli Hippi, Telma ja Stallari saataisiin samaan sukutauluun. Odotus on ollut kova, pienhevosta olemme toivoneet, mutta väri ja sukupuoli - aivan yksi lysti. Riesa itse on ollut yhtä aikaa hirvittävän hämmentynyt ja innoissaan siitä, että sen maha kasvaa. Raukkaparka ei edes ymmärrä tiineenä olemisen konseptia... Aivan yhtä hämmentynyt se oli itse astutustapahtumasta, kiitos vain astutusliinojen keksijälle!
Riesa varsoi aikaisin tänä aamuna, pienen soman hopeanruunikon tammavarsan! Soitin saman tien huutoinnostuspuhelun Lissulle, joka pakotti isukkinsa ajamaan hänet saman tien varsaa katsomaan. Nimesimme pikkuisen yksissä tuumin saman tien Erimieleksi (jonka varusteista tulee eri punaisempia) eli Lieroksi ja jäimme awwittelemaan sitä karsinan ulkopuolelta. Kaikista Riesan vioista huolimatta se on kyllä loistava emä. Tamma oli aivan ihmeissään ja innoissaan pienestä pitkäjalasta, jonka oli ihan itse pynkenyt maailmaan. Riesa hörisi jatkuvasti, nuoli pontevasti ja oli muutenkin niin hienoa emää, että! Kerrankin siitä saa olla ylpeä. Emme Lissun kanssa oikein malttaneet mennä edes aamukahvia juomaan, mutta jätimme kuitenkin Lieron ja Riesan rauhaan.
Päivemmällä, kylmästä huolimatta päästimme tammat ensimmäistä kertaa pihalle, Sitruunakin oli karsinassaan sen aikaa. Ulkoilu ei ollut pitkä, sen verran, että Liero pääsi vähän tutustumaan paikkoihin. Riesa heittäytyi aivan onnessaan piehtaroimaan, Liero taas oli sitä mieltä, että äiti sekosi saman tien!
|
|
|
Post by narri on Mar 18, 2014 19:11:16 GMT 2
18.03.2014 Kahden kuukauden unohdus
Ei sitä nyt jokaisesta karvan kääntymisestä jaksa päiväkirjaa rustata, Riesan elämä pyörii normaalia ylinopeuttaan, tamman ensimmäinen varsa kasvaa hienosti Susirajassa ja koetan löytää oria ottaakseni Riesasta varsan itselleni. Susirajan Kokko-ori olisi mahtava, vaan molemmat ovat Hipistä niin siihen meni sitten sekin. Tänään siis normaalia ratsastelua Riesalla, joka ei koskaan keskity asiaan ja on aivan hirveän kamala ja ihana. Hetken harkitsin koulutreeniä, mutta koska se menisi kuitenkin penkin alle, lähdin sitten maastoilemaan.
Eipä Riesan kanssa maastoilukaan ole sitä parasta, mitä voi tapahtua. Mutta maastoillessaan ei sentään joudu itkemään sitä, miten hevonen juoksee koko ajan alta pois eikä kulje mitenkään päin. Maastoretki oli kyllä ihan mukava, ei siinä mitään. Keli oli suunnilleen nollassa, kunnon pakkaset ovat hävinneet kuin pieru saharaan ja suuri osa lumestakin. Päivä oli kuitenkin aurinkoinen ja pilvetön, todella nätti keli, tuultakaan ei ollut juuri nimeksikään vaikka normaalisti täällä käy melkoinen viima, kun ei ole juuri puita sitä estämässä. Riesa oli tapansa mukaan pirteä ja menevä, päästelimme surutta menemään pitkät pätkät haipakkaa ravia ja revittelimme oikein kunnolla laukassa. Tamma oli selvästi tyytyväinen tähän vähän vauhdikkaampaan reissuun, se oli oma pirteän iloinen itsensä ja heitti pyllyään.
Takaisin lenkiltä palailtiin hikisinä ja tyytyväisinä. Riesa sai kevyen pesun ja loimen päälleen ja pääsi karsinaan kuivamaan ennen ulosvientiä.
|
|
|
Post by narri on May 1, 2014 21:27:51 GMT 2
01.05.2014 Vauvvauutisia
Riesa varsoi tänään - etuajassa - jälleen kerran pienen hopeanruunikon tammavarsan! Aamulla hevosia ulos viedessäni karsinaan öiksi siirretty tamma esitteli ylpeänä emänä pyöräyttämäänsä pienokaista. Joka oli kyllä kerrassaan säälittävä ilmestys. Kyllä se jaloillaan seisoi ja imi pontevasti Riesan nisää, minut nähdessään se - aivan samalla tavalla kuin emänsä aikanaan - säntäsi päin ovea, kun halusi tulla tervehtimään niin lujasti. Riesa näytti tosiaan ylpeältä emältä ja hörisi minkä kerkesi, minä en ollut varma ollako epätoivoinen vai ei.
Päädyin olemaan molempia ja soittamaan Lissulle, joka saapui paikalle viivana ja katseli kanssani säälittävää esitykstä, jota pitäisi kutsua hevoseksi aikanaan. Pelkkää kapeaa jalkaa, säälittävän ruipelo ja typerän näköinen ylipäätään. Nimeä en ollut vielä keksinyt, vaikka normaalisti se on selvillä puolessa välissä tamman tiineyttä. Paiskasin sitten varsalle lempinimeksi Rätti, koska se oli aivan yhtä säälittävä. Elelköön Rättinä sitten lopun ikäänsä, jos en keksi parempaakaan. Riesa puhisi, hörisi ja halusi kovasti ulos polkien jalkaansa. Rätti-raukka matki emäänsä jalan polkemisen kanssa, mutta kellahti saman tien kumoon kun kertaalleen polkaisi. Onneksi Lissulla oli kamera mukana ja pikku-Rätin ensimmäiset säälittävyydet tallentuivat muistiin.
Kun Lissun avustuksella sain hevoset ulos ja niille heinät pihalle otin Riesan narunnokkaan ja talutin sen kentälle. Koko muu lössi oli yllättäen aidoilla notkumassa, tuijottamassa Rätti-ruippanaa joka sipsutti tiiviisti emänsä kyljessä. Riesa taas ylpeänä mammana pörisi ja hörisi kaula kaarella - kattokkee mitä hän teki! Riesa oli vallan tyytyväinen päästessään kentälle höyryjä juoksemaan ja piehtaroimaan, mikä oli Rätin mielestä aivan hirveää. Jestas, mikä mussukka!
|
|
|
Post by narri on May 20, 2014 16:04:23 GMT 2
20.05.2014 Näyttelyseisonta ei suju
Riesan pikku Rätti-varsa on vieroitettu ja ajo-opetuksessa, tamma itse suhtautui vieroitukseen rauhallisesti. Siis niin rauhallisesti kuin Riesa ylipäätään osaa suhtautua yhtään mihinkään. Tänään oli Riesalla vapaapäivä, vaikkei se ehkä olekaan kovin hyvä idea. Omasta laiskuudestahan se vain johtuu - eikunsiis... Ei tamma ihan kokonaan oloneuvoksena saanut olla, sillä vaikka tamma on kantakirjattu ja näinpoispäin kertasimme kuitenkin näyttelykäytöstä kun Lissu tuli ottamaan rakennekuvia.
Se seisonta, se seisonta... Riesasta sai esille todella mukavaa liikettä tänään, hyvät käynti- ja ravikuvat tulivat koska teimme koko kuvaussession kaikkien näyttelysääntöjen mukaan. Seisominen ei vain meinannut ottaa onnistuakseen, tosin koskapa se olisi tämän hevosen kanssa onnistunutkaan kovin hyvin. Milloin Riesa meinasi juosta jännien asioiden perässä ihan toisaalle, milloin se seisoi kintut liian syvällä allaan tai milloin lepuutti jalkaansa. Hikihän siinä tuli, ennen kuin sain Riesan vihdoin seisomaan kunnolla ja Lissu saattoi ottaa siitä kunnolliset rakennekuvat. Kaiketi tamma sai siinä vapaapäivälleen tarpeeksi liikuntaa ja pääsi riekkumaan pihattoon.
|
|