|
|
Post by Pertti on Sept 27, 2013 12:28:08 GMT 2
suomenhevostamma Harhakuvajainen "Kummo" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Telman ja entisen orimme Kehvelin jälkeläinen. Periaatteessa oikein näppärä ja miellyttävä tamma, jolla on kuitenkin isänsä kujeilevaisuus - ja ärsyttävä taipumus todeta "jekku jekkuu, enpäs toimikaan ~!" kesken mitä mainioimmin sujuvan treenin. |
|
|
|
Post by Lissu on Sept 29, 2013 21:39:42 GMT 2
29.09.2013 Tammaneidin treenipäivä
Voihan huokaus ja kirosanalitania, kyllä Kummosta huomaa, keiden varsa se on! Treenasin tammaa tänään kentällä kouluratsastuksen saralla, ja meinasi niin palaa käpy mokoman kanssa! Verryttelyt ja treenin alkuosa sujuivat hyvin, suorastaan pökerryttävän hyvin, joten erehdyin kuvittelemaan lopputreeninkin menevän hyvin. Kummo meni ja teki sen tavanomaisen, eli täysstopin juuri silloin kun luulin treenin edistyneen. Miten nelivuotias suomijuntti voi olla näin jumalattoman fiksu?! Ja miksei se fiksuus näy missään muualla kuin jekkuiluna.
Neidin ratsukoulutus ja treeni on sujunut mallikkaasti, vaikka sitä onkin jarruttanut tamman taipumus tehdä ihme stoppeja kesken treenin. Mites tässä koulutat hevosta, joka ensin sisäistää kaiken ja sitten pistää koko homman läskiksi. Tässä sopii taas huokailla ja oikein porukalla. Onneksi Kummolla on sentään lihaskunto mallillaan, kun neiti on tehnyt koko ikänsä töitä. Ajokoulutus heti kun mahdollista, juoksutusta, ohjasajoa ja näyttelyharjoituksia niin nopeasti kuin ne vain pystyi aloittamaan ja satula selkään saman tien kun mahdollista. Kummo on ollut nopeasti kehittyvä ja nopeasti oppiva hevonen, voin vain kuvitella mihin tamma yltäisi jos luonne olisi muuta! Estepuolella tuskin päästään metriin asti ja tokkopa tämän kanssa tarvitsee vaativista koululuokista haaveilla, mutta ihan hyvä yleispeli tästä pitäisi tulla.
Pitäisi nimenomaan..
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 7, 2013 8:51:57 GMT 2
07.10.2013 Edistystä ja hyvä fiilis
Kummon kanssa on mennyt yllättävän hyvin! Tamma on loistanut kisoissa, ja kisakalenteri onkin lihonut tasaiseen tahtiin. Olemme myös valmentautuneet neitimme kanssa, joten eiköhän Kummo ala olla valmis varsa-arviointiin. Viimeinkin, eihän tamma ole kuin nelivuotias ja tämä on aika lailla viimeinen tilaisuus, hupsis. No, kunhan ei käy kuten Sällille, jonka kohdalla mokomat bileet jäivät kokonaan välistä.
Tänään oli vuorossa treeniä sileällä. Kummo toimi, kuten tavallista, hyvin vaihtelevasti, mutta minulle jäi kuitenkin hyvä maku suuhun. Tamma toimi loistavasti kun toimi, eivätkä jekkuilu/jumituspätkät nyt niin pahoja olleet. Enimmäkseen asettelin ja taivuttelin tammaa, treenasimme simppeleitä kouluratsastusratojen teitä ja teimme siirtymisharjoituksia. Kummo oli ajoittain todella pehmeä ja herkkä, pisteet siitä. Silloin kun tamma jumitti se myös jumitti, kyllähän ihtepäisen suokin jumiminen tiedetään.
Koska Kummo ei hionnut niin kamat veke, porkkana suuhun ja hevonen takaisin tarhaan.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 21, 2013 11:18:17 GMT 2
21.10.2013 Asennevammainen arviointi
Kummo käväisi lokakuun varsa-arvioinnissa ja voi hyvänen aika sitä sikailua! Ei mikään ihme, että Kummon käytöskokeen tulos oli, yllätys yllätys, viimeinen. Koulukokeessa se sentään tuli toiseksi, mutta ei paljoa paikannut huonoa käytöstä. No, SV-II ei ole kuitenkaan huonoimmasta päästä ja kun tamman asennevamma on mitä on, voi tähänkin olla suhteellisen tyytyväinen.
Verryttelyä sileällä vaihtui tänään kunnon koulutreeniksi.
Yritin ratsastaa Kummolla vastalaukkaa, paino sanalla yritin. Uumoilin pahaa jo verkkaillessani tammaa, sillä se käyttäytyi oikeinkin kunnolla. Toki se meinasi olla Kummomaisen vammainen ja vänkäili heti, kun avut eivät olleet sen mieleen. Pääasiassa kuitenkin neiti liikkui hyvin, alkoi hakea jo pyöreyttä ylälinjaankin ja kaikkea.
Ensimmäiset vastalaukatkin sujuivat. Vaan siinä tuli sitten se mutta, jonka seurauksena koko treeni meinasi mennä aivan päin helvettiä. Kun Kummon olisi pitänyt alkaa oikeastikin tehdä jotain takaosallaan, se löi kaiken leikiksi ja yhtäkkiä tuntui siltä, kuin junaa olisi koettanut pysäyttää. Juu, vastalaukkaakin sieltä tuli, kun ratsastin ties mitä kiemuroita ympäri kenttää. Mutta Kummon paino raahasi etujaloilla ja minun käsissäni, eikä tamma kuunnellut pidätettä ollenkaan kun sitä koetin saada hidastamaan raviin tai käyntiin.
Tappelin Kummon kanssa ties miten pitkään, jotta sain sen pään ylipäätään ylemmäksi pois käsistäni. Mitään kunnon työtä tamma ei sitten loppuaikana tehnytkään, saamari tämän hevosen kanssa.
Kummo hikosi alkuun, mutta kuivahti loppuun joten kunhan tyydyin harjaamaan sen ennen tarhaan vientiä. Kehuja tamma ei kyllä ansainnut!
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 27, 2013 11:00:47 GMT 2
27.10.2013 Kummon kärryttelypäivä
Valjastimme narrin kanssa Kummon ja läksimme maastoon. Tiet olivat hyvässä kunnossa ja keli muutenkin hyvä (sietää ollakin näiden räntäpaskasadepäivien jälkeen!), ja Kummo tuntui virkeältä. Tarkoituksena oli tehdä pitkä ja reipas lenkki, ainakin puolitoista tuntia kärryttelyä maastossa.
Paha vain, että Kummo oli jekkuilutuulella. Kesken ravisuoran tamma veti liinat kiinni ja pysähtyi keskelle tietä suostumatta liikkumaan vaikka miten ohjasperiä läimi sen takamusta vasten. narri jäi istumaan kärryille ja hoputtamaan Kummoa, minun oli pakko hypätä kärryiltä ja mennä kiskomaan tammaa suitsista, että mokoma punkerolollon yritys liikkuisi mihinkään.
Seisoimme paikoillamme varmaan vartin, sitten Kummo lähti liikkeelle - peruuttaen. Muutama kipakka läimäytys ohjasperillä sai tamman kuitenkin taas kulkemaan eteenpäin, ja loikkasin takaisin kärryille. Loppu lenkki sujui ihan hyvin, Kummo yritti vähän venkoilla eikä ollut niin reipasta kuin olisimme toivoneet. Ainakaan mokoma ei enää pysähdellyt pysähtelemisen riemusta.
Tamma ei hionnut, joten varusteet veke ja elukka tarhaan. Mitään herkkuja tai kehuja oli aivan turha odottaa.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 29, 2013 13:01:05 GMT 2
29.10.2013 Itkettää
Kisakuntoinen elikko! Ontuu! Tämä on ollut paska kuukausi susirajalaisille, kun vuoron perään hevosilla on ollut jalkaongelmia ja ties mitä. Luonnevikoja ja asenneongelmia niillä nyt aina on, mutta nyt on ollut muutakin. Hain Kummoa tänään tarhasta treeniä varten, mutten edes talliin asti päässyt kun huomasin, että tamma linkkaa ja pahasti linkkasikin. Ei kun Lissu seuraksi ja tutkimaan asiaa ja niinhän se vain oli, että Kummo ei halunnut toiselle takaselleen astua ollenkaan.
Mitään ulkoista vikaa ei jalasta löytynyt, joten kaiketi neiti sitten on venäyttänyt jonkun paikan tai vastaavaa, ei sillä haavoja tai kiviäkään kavioissa ollut. Päätimme vilauttaa tammaa Pertille, josko raviäijämme osaisi sanoa, mikä neitiä vaivaa. Pertti tutkiskeli Kummon jalan ja käski laittaa tamman karsinalepoon huomiseen asti, huomenna eläinlääkäri paikalle, jos linkkaisi vielä yhtä pahasti. Kummo näytti perin juurin tyytyväiseltä päästessään karsinaan ja saadessaan vähän heinää tekemiseksi. Toivottavasti ei ole tämä ontuminen pitkäaikaista.
Uskallan kuitenkin väittää, että kun Kummo noin pahasti ontui tämä on vähän turhan pitkäaikaista. Tai toivottavasti tammalla on vain harvinaisen huono huumorintaju.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 31, 2013 9:11:07 GMT 2
31.10.2013 Eläinlääkärin puku on hyvä halloweenina
Viime yö meni Telmaa talutellessa ja oikeastaan melkein koko tämä päiväkin. Kun Telma saatiin laitettua takaisin ulkoilemaan, Kummo aiheutti seuraavaa vaivannäköä. Tamma ontuu edelleen ja vaikka Pertti miten vastusteli, Lissu soitti eläinlääkärin katsomaan Kummon takajalkaa. Sitä paitsi Pertti katoaa aina mielissään ell:n kanssa... jonnekin. Ei se ontuma nyt mene ohi, jos hevonen on kaksi päivää linkannut kuin yksi jalka ei olisi edes olemassa! Raviäijämme epäilemättä toivoisi, että Kummon vamma on pahaa laatua ja eläinlääkäri kutsutaan vain lopettamaan se.
Eläinlääkäri kutsuttiin sitten lähettämään meidät klinikalle, että sellaista! Eläinlääkäri tutki Kummon takajalkaa aikansa ja neiti draamasi kaiken aikaa siihen malliin, että olisi luullut konin olevan kuolemassa käsiin. Ja ainoa, mitä saimme oli että tamman takajalka on jännä, suorastaan hyvin jännä eikä mitään käsitystä, mikä siinä voisi olla, menkää klinikalle. Juu, eläinlääkäritkään eivät ole jumalia, mutta olisi ihan mukava saada edes jotain käsiinsä ennen kuin lähtee kiikuttamaan elukkaa sinne klinikalle.
Klinikalle siis mars! Kummo lastattiin koppiin, meni sinne sentään ongelmitta vaikka ei muka olisi osannut kävellä ramppia kolmella jalalla. Puoliksi meitä kaikkia ärsytti ja minua ja Lissua huolestutti, vaikka tamma miten on asennevammainen, se on kuitenkin rakkaan Telmamursumme rakas varsa. Pertti jupisi koko matkan ajanhukasta sun muusta, me Lissun kanssa söimme kynsiämme.
Klinikalla meinasimmekin sitten lahdata Kummon. Heti, kun pääsimme sinne tamma ei ontunut tippaakaan, liikkeet olivat täysin puhtaat, taivutuskokeita se ei edes huomannut ja klinikalla oikein kehuivat Kummon liikkumista! Yksi olisi varsaakin ollut valmis ostamaan, kun liikkeet olivat niin hienot. Totta kai on helvetin hyvä, ettei Kummo onnu, mutta klinikalle toteamaan, että kaikki on loistavasti kun kotona hevonen on vielä ollut kolmijalkainen!
Haista hevonen paska, saisit luvan maksaa klinikkamaksusi aivan itse.
|
|
|
|
Post by Lissu on Nov 8, 2013 22:47:10 GMT 2
08.11.2013 Iik iik iik iik iik iik APUA
Olen aivan liian hysteerinen ja raivoissani (hysteerinen koska Kummo pääseejoutuukelpaa ktk-tuomareiden katseiden alle, raivoissani koska se ontumapelleily) kertoakseni sen suuremmin, miten Kummon kinttuleikki sujui, narri hoitakoot sen. Minä höpötän sitten aivan muista asioista, kuten siitä, että tamma on alkanut haalia sijoituksia. Tai siitä, että Kummo on alkanut toimia kotitreeneissä tautisen hyvin jalkavammaisleikkiensä jälkeen. Tai siitä, että tamma on mukana ylimääräisessä KTK-tilaisuudessa, johon pääsivät myös näyttelymeriitittömät hevoset.
A P U A.
Kummo on yksi suosikeistani (koska Telma), ja minua kauhistuttaa tamman käytös jo valmiiksi. Kakkonen saisi meidät lentämään perseillemme, mutta taidetaan jäädä kolmoseen jos Kummoa edes kirjataan. Voi olla, että se leikkii sahapukkia tai on kintut niin auki, että näyttää kamelilta tai syö tuomareiden arvostelupaperit tai muuta sellaista. Istuu vielä esittäjänsä päälle kun on niin hassunhauska kopukka.
Vaikka minä Kummoa miten morkkaankin se on oikeasti tajuttoman hieno hevonen. Saatan toki olla puolueellinen, kun Kummo on kuitenkin Telman varsa ja Kehveli-isä on entisiä hevosiamme. Mutta kai sitä nyt oman työnsä tuloksesta saa pitää?
Ihan kuin tässä ei olisi tarpeeksi jännitettävää minulle niin Kummon KRJ-sijoitukset ovat kohta täynnä. Lienee aika suunnitella varsaa. Varsoja. Monta Kummovaavia. Orivalinnan kanssa vain saadaan olla tautisen tarkka, ettei taas saada jotain luonteeltaan vähän viallista hivenen persoonallisempaa hevosta.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 15, 2013 11:26:30 GMT 2
15.11.2013 Jalkojen kertausta
Koska ei ole muutakaan tekemistä, voinen selventää, mitä Kummon jalkojen kanssa loppujen lopuksi tapahtui. Ensimmäisen klinikkareissun jälkeen huokaisimme helpotuksesta ja kirosimme klinikkalaskua. Seuraavana päivänä ulos viedessä Kummo kuitenkin taas kerran klenkkasi kuin mikäkin kolmijalkainen kirahvinkuvatus. Revimme Lissun kanssa jo hiuksia päästämme, kerta kaikkiaan mikä tätä hevosta vaivaa. Alkuun kutsuimme eläinlääkärin - jälleen - tutkimaan tamman kintun, mutta se oli jälleen jännä ja kehotus klinikalle.
No, klinikalle ei päästy samana päivänä, koska siellä oli täyttä ja me olimme sitä mieltä, ettei tämä saatanan hevonen kuole jos ei saman tien pääse juoksemaan puhtaasti siellä betonilattialla. Seuraavana aamuna edelleen kinkkaava Kummo kuitenkin pakattiin traikkuun ja auton nokka käännettiin taas kohti klinikkaan.
Ja siellähän se elikko sitten liikkuikin taas puhtaasti, ei reagoinut taivutuksiin ja söi henkilökunnan takinhihoja aivan mielissään. Teki mieli pyytää niitä pistämään tammalta saman tien valot pois, mutta koska Lissun kanssa kuitenkin pidämme Kummosta kovasti, estimme itseämme rautaisella itsekurilla. Antoivat kuitenkin ohjeeksi pitää tammaa poissa töistä pari päivää.
En ennen uskonut siihen, että hevonen olisi niin fiksu, että huijaisi itselleen vapaata. Hevonen on idiootti eläin. Mutta niin vain parin päivän levon jälkeen Kummolla loppui maagisesti ontuminen ja meidän teki taas mieli iskeä hevosta kirveellä päähän. Emme iskeneet vaan otimme tamman takaisin treeniin.
|
|
|
|
Post by narri on Dec 10, 2013 20:13:25 GMT 2
10.12.2013 No perseile sitten, koninkuvatus!
Suomenhevosyhdistyksen ylimääräisen joululahjan (ylimääräinen KTK-tilaisuus, jonne pääsi vain ilmoittautumalla, ilman näyttelytuloksia). Me tietenkin olimme Lissun kanssa ihan pähkinöinä, puunasimme Kummoa, opetimme sille - jälleen kerran - korrektia seisontaa, kolmiolla kävelemistä ja ravaamista sekä samaa juttua suoralla uralla. Nypimme kaikki mahdolliset likahituset sen karvoista ja niin edelleen ja niin edelleen... kävimme siis läpi koko sen rumban, joka meidän mielestämme vaaditaan kantakirjausta varten.
Vaikka olemme varsasta asti opettaneet myös Kummoa seisomaan korrektisti ja kertasimme sen kanssa seisomista ahkerasti ennen tilaisuutta. Mutta ei, ei meidän Kummomme tee koskaan, kuten haluaisimme! Alkuun tamma käyttäytyi loistavasti, mutta esittäessä se heittäytyi taas asennevammaiseksi. Kyllähän Kummo seisoi paikallaan ja suunnilleen oikeaoppisesti, mutta vain suunnilleen. Vaikka sen kanssa miten venkslasi, ei täysin korrektia asentoa vain löytynyt. Mukaan saatiin kuitenkin palkinto ja Kummo on nyt KTK-III, ei mitenkään paha, kun emän puolelta tulee lähinnä merinorsu-punkerolollogeenejä! Vaikka Kummo olisi voinut käyttäytyä paremmin, olemme silti todella ylpeitä asennevammatammastamme. Onhan se Telman, rakkaan mursuliinamme ihana varsa, vaikka sieltä puolen ei ehkä sitä kauneinta rakennetta saakaan.
|
|
|
|
Post by narri on Dec 25, 2013 14:37:18 GMT 2
25.12.2013 Joulua ja kisamenestystä
Susirajan hevosetkin saivat lyhyen joululoman, mutta pian on taas edessä paluu arkeen. Tänään kuitenkin edelleen himmaillaan. Mikäpä siis olisikaan parempi ajanviettotapa kuin kirjoitella kisamenestyksestä. Kummo, niin punkerogeeninen asennevammakasa onkin on onnistunut keräilemään jo yli 50 ERJ-sijoitusta ja yli 40 KRJ-sijoitusta. Enää alkaa siis olla hommana vain hioa tammaa cupeihin sekä alkaa valita oria. Kummolle pitäisi löytää yleispainotteinen ori ja meillä itsellämme ei ole kuin Pätkä, josta on jo Missi. Minun Pöllöäni voisi ehkä harkita, katsoo nyt.
Menestystä on jälleen kertynyt Kummon kanssa kilpaillessa! Kilpailukeskus Gingerissä sijoituimme esteillä 80cm luokassa kakkoseksi ja samassa paikassa voitimme helpon B:n! Olemme niin ylpeitä Kummosta, vaikka se edelleen sikailee entiseen malliin.
Tarinaestekilpailut KK Gingerissä 19.12.2013, 80cm 2/8
Olet varustamassa hevostasi hoitajan kanssa kunnes huomaatte, että satula ei ole tullut mukaan. Tiedät kumppanisi olevan kotona ja ehtivän tuomaan sen sinulle. Lähetät hänelle tekstiviestin. Viesti saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä.
Kummon satulaa kaivattaisiin! Ihan sama, mitä sulla on menossa, mä alan nyt varsinaiseksi natsiksi ja käsken suoria tänne sen satulan kanssa NYT. Muuten menee koko kisapäivä ihan pilalle enkä toivu siitä kolmeen viikkoon.
Tarinakoulukilpailut KK Gingerissä 20.12.2013, helppo B1 1/9!
Kesken radan tapahtuu jotain outoa. Mitä se on ja miten selviät ratsusi kanssa tilanteesta? Kirjoita tilanteesta lyhyehkö Facebook -tilapäivitys.
Kummon kanssa aina sattuu ja tapahtuu. Tämänkertainen tempaus olikin jälleen taattua hassunhauskaa Kummolaatua. Elikko toimi koko suorituksen ajan kuin unelma, mutta ahahahaha loppupysähdys. Kummo istahti kankuilleen, eikä liikkunut siitä mihinkään ennen kuin minä, koko kisatiimini ja tuomarit olivat työntämässä, vetämässä ja muksimassa talikolla lautasille.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 2, 2014 18:00:27 GMT 2
02.01.2014 Haistahan sinäkin kukkanen
Koulutreeni Kummolla ja ah, mitä tuskaa! Loppujen lopuksi, sillä verryttelyissä tamma kulki niin hyvin, niin hienosti. Kummo oli rento ja herkkä avuille, asettui, taipui ja kokosi itseään mahtavasti. Siinä vaiheessa kun minulla oli loistofiilis aja ajattelin alkaa työstämään tammaa oikein kunnolla Kummo pisti jekkuiluvaihteen päälle. Äkkiä hyvin liikkuneen, herkän ratsuni tilalla oli makkaramaisena pitkänä notkoselkänä laahustava.. elikko. Koetin pysähdyksiä, eruutuksia, siirtymisiä, suunnanvaihtoja ja taikatemppuja, mutta kun ei niin ei. Kummo ei lähtenyt kokoamaan itseään, parantamaan ryhtiään tai tekemään mitään muutakaan, kävin tuhoon tuomittua taistelua.
Reilu tunnin treeni ja ei puhettakaan, että alun hyvästä vireestä olisi ollut tietoakaan sen jälkeen, kun Kummo pisti homman läskiksi. Tässä tammassa on potentiaalia ja osaamista, mutta sen esiin kaivaminen.. Ihan hyvä vain, että aktiivinen kilpaura on ohi, kun jo peruskunnon ylläpitäminen on näin tuskaista! Kummolle ei tullut hiki, minulle tuli, ja olen vakaasti sitä mieltä, että seuraavan kiukuttelijan ratsastan t-paita päällä - ei ainakaan tule kuuma! Pakkasista viis, saatana.
Tallissa Kummo oli kovasti kehuja, kiitosta ja kompiaisia vailla, vaan eipä elikko saanut mitään muuta kuin takin niskaansa ja passituksen pihalle rymyämään.
|
|
|
|
Post by narri on Jan 18, 2014 21:17:05 GMT 2
18.01.2014 Metsäretkelle mars!
Vaikka miten on kylmä, hevoset on pakko liikuttaa. Viikko-ohjelmille viittasimme kuitenkin kintaalla, aivan sama kun ei tänään kuitenkaan hypätty eikä laukattu, joten sama se. Otin siis Kummon ja houkuttelin Lissun mukaan Kankun kanssa ja lähdimme tänään jo toistamiseen maastoon. Tällä kertaa satulat jätettiin kokonaan tallille, lämmin hevosenselkä talvipakkasilla on parhautta!
Emme tehneet millään lailla pitkää tai vaativaa maastoa. Enemmänkin se oli taas mallia näytellään tekevämme jotain samalla kun jauhetaan paskaa. Matka taittui pääosin vain käynnissä, muutama ravipätkä lyötiin joukkoon ehkä enemmänkin näön vuoksi, kuin mistään muusta syystä.
Meni lenkkiin nyt kuitenkin aikaa suunnilleen kolme varttia. Suorastaan järkytyin, kun Kummo ei koko lenkin aikana tehnyt yhtään mitään! Olin täysin varma, että elikko ottaa ja lyö perseensä kenttään, pistää maate keskelle tietä tai jotain yhtä hyvää huumorillista toimintaa. Vaan ei, tamma käpsytteli innokkaasti Kankun vierellä ja ravasikin ilman tappelua.
Maastoretki oli kylmästä huolimatta todella onnitunut, saimme lätistä Lissun kanssa niin paljon, kuin sielu sieti, hevoset eivät temppuilleet ja maisemakin oli kaunis. Kummo sai kotona pari porkkanaa kiitoksena siitä, ettei esitellyt asennevammaansa kertaakaan.
|
|
|
|
Post by narri on Jan 21, 2014 13:28:17 GMT 2
21.01.2014 Kummaa jengiä mua salista tuijottaa
Toki, hevosia ei kiinnosta, vaikka kaikki liikkuisivat samalla tavalla samana päivänä, mutta alkaa itselle tulla vähän tylsää tehdä se päivän viides talutus- tai selästä käsin kävelylenkki. Vaan minkäs teet, kun kelit pysyttelevät edelleen niin kylminä ja raakoina, ettei kunnon treeni oikein tule kysymykseen. Maneesi, voi maneesi miksi et voi olla valmis. Miksi Suomeen ei saa rakennettua lämmitettyä maneesia. Miksi pohjoisessa pitää olla kylmä. Perkele, kun ei voi kunnolla treenata! Onneksi näitä kelejä ei ole jatkunut niin kauaa, että se tekisi hallaa hevosten kisakunnoille.
Lähdin vaihteeksi ajamaan Kummolla metsään. Tamma ei olekaan ollut valjaiden edessä hetkeen, mutta suhtautui niihin kuin vanha tekijä, mikä se toki onkin. Lissu jäi tällä kertaa pois matkasta, mutta Santeri lähti mukaan Essin kanssa. Lienee sanomattakin selvää, että Essi oli se reippaampi tapaus, mutta onneksi sitä on helppo pidättää.
Emme juuri tehneet muuta kuin kävelleet. Samalla toki tuli jutusteltua kaikesta mahdollisesta, kuten siitä, että Santeri alkaa kenkäämään meillä hevosia Pertin kanssa, jotta meillä on edelleen kengittäjä omasta takaa kun Pertti ei sitä hommaa enää tee. Keskustelimme myös ravureista, Essin loistavuudesta ja uudesta ravurihankinnasta, Hornatar Sisusta. Kummo yritti kyllä muutamaankin otteeseen peruuttaa hassunhauskasti ojaan, mutta ei sen kummempaa. Ihmeen hyväkäytöksistä.
Tallille palattiin lähemmäs tunnin päästä, olivatpahan hevoset päässeet kävelemään. Muutama lyhyt ravipätkäkin mahtui mukaan, mutta niistä nyt ei kannata edes puhua. Kummo ei hionnut, joten harjaukset, paijaukset, porkkana ja takaisin ulkoilemaan.
|
|
|
|
Post by Lissu on Feb 13, 2014 12:06:29 GMT 2
13.02.2014 Kai tää pitäis taas varsottaa
Kummo on seissyt jo aika kauan (lähes) tyhjänpanttina, Cupit tulee kierreltyä vaan muuten tamma ei ole tehnyt oikein mitään. Kummon ja Pöllön orivarsa asustelee Takamaiden Suomenhevosissa, ja tässä on jo hetki mietitty, että pitäisi tekaista samasta yhdistelmästä varsa Susirajaan. Haluamme rautiaan monitoimitamman, ja Pöllö on oiva kumppani Kummolle. Varsan luonteesta tosin voi tulla hyvin... mielenkiintoinen, mutta se nyt lienee muutenkin enemmän sääntö kuin poikkeus, kun Susirajalaisista puhutaan.
Treeniohjelmassa luki "koulua", minun mielikuvissani oli "juoksutus", Kummon maailmassa "perseily". Pari ensimmäistä kierrosta Kummo liikkui ihan hyvin, sitten alkoi piehtarointi, pukkiralli ja ties mikä. Aika mahtavaa pohkeenväistöäkin tuli nähtyä, kun koetin saada elikkomme ruotuun ja Kummo vain väisteli minua. Onneksi on olemassa sellainen pikkuystävä kuin juoksutusraippa, sillä saa konin kuin konin (hetkeksi) pyörimään oikeaan suuntaan.
Noin parikymmenminuuttinen juoksutus sisälsi hyviä ja huonoja pätkiä, mutta ainakin Kummo vertyi ja esitteli todella hyvää ravia. Loskassa pyörimisen vuoksi tamma piti pestä ja jättää sisälle kuivumaan, illemmalla tamma nakattiin taas tarhaan.
Cupeihin valmistautuminen on taas ajankohtaista, mutta pitää palaveerata narrin kanssa, josko sitä varsaa alkaisi tosissaan miettiä. Telma alkaa kuitenkin olla iäkäs teräsmuori, eikä Kummokaan enää nuorru. Olisi jo korkea aika saada seuraava Harhalinjan tamma talliin!
|
|
