|
|
Post by Pertti on Dec 16, 2013 9:27:16 GMT 2
suomenhevosori Talviukkonen "Virkku" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Kimo kenttävahvistuksemme on fiksu ja hyväkäytökseninen, mutta aivan liian päällekäyvän orimainen. Esteillä ja maastossa kuumuu, ja ori on muutenkin menevä ja tekevä. Kuuntelee sentään ratsastajaansa. Auttamaton naistenmies ja pörhistelijä. |
|
|
|
Post by Lissu on Jan 18, 2014 12:25:24 GMT 2
18.01.2014 Meille menee lujaa
Virkun kanssa on kierrlty kenttäkisoja ihan hyvällä menestyksellä, sijoituksia on abouttirallaa parikymmentä. Kimomme on osoittanut hyväksi kisahevoseksi ja vahvistukseksi orijoukkoomme, ei puhettakaan, että olisimme myymässä Virkkua! Vaikka aina välillä niin uhkailemme, kun testosteronihöyryinen suomijuntti heittäytyy hankalaksi, koska "HÄNEN tammansa" ja "MUITA OREJA STN". Noo, taas näitä asioita, joiden kanssa oppii elämään..
Läksimme narrin kanssa maastoon heti aamusta, minä Virkulla ja narri Telmalla. Telma lienee ainoa tamma, jolle Virkku ei uskalla ehdotella, merinorsumme kun pistää jokaisen kosijan ruotuun ja järjestykseen. Kirpeän pakkasilman vuoksi vuorasimme itsemme aivan liian monella vaatekerroksella, joiden vuoksi satulaan nouseminen oli melkoinen operaatio. Hetken kun venytteli, niin jalat ja kädet alkoivat taas liikkua, vaikka aloitusasento pukeutumisen jälkeen olikin ollut meritähti.
Olkoonkin miten käytetty klisee myös meidän päiväkirjoissamme, niin jestas miten hienot maisemat täällä on! Kirkas taivas, paljon lunta, joka on kerrostunut puiden oksalle ja tehnyt kauniit hanget.. Ah postikorttimaisemat!
Pakkasten takia laukka jäi välistä kokonaan, ravipätkiäkin oli vain pari. Hevoset olivat kohtalaisen vireitä - ainakin Virkku oli, Telmasta ei uskalla sanoa, onko se vireä vai vyöryykö eteenpäin lihasmuistilla - ja meillä oli hauskaa, vaikka maastoretkemme olikin hivenen tynkä (puolesta tunnista kolmeen varttiin, emme ole aivan varmoja lähtöajasta). Hevoset saivat kuitenkin liikuntaa, me maisemamatkailun ja punaiset posket.
Tarhaan päästyään Virkulla oli jumalaton tarve päästä huutelemaan muille hevosille, kun se ei ollut Telman seurassa mahdollista. Ei tällekään elikolle voi kuin nauraa!
|
|
|
|
Post by Lissu on Apr 24, 2014 7:25:47 GMT 2
24.04.2014 Kuulumisia
Kimon kenttäorimme kanssa menee todella hyvin! Virkku oli vähän riskiostos, kun orin suku on niin valjakkopainotteista ja koni itsekin on entinen kärryelikko, mutta Virkun 27 kenttäsijoitusta ovat osoittaneet kimon olevan pätevä kenttäpeli. Tavoitteenamme on 40 KERJ-sijoitusta, siihen päälle viel KERJ-Cupin ja VSR-Cupien sijoitukset, jos menestystä tulee. Joka tapauksessa Virkun kilpaura on oikein hyvällä mallilla, nyt vain toivotaan, ettei tule loukkaantumisia tai muuta takapakkia.
Hyvällä mallilla olevan kisauran lisäksi Virkku on pääsyt aloittelemaan jalostusorin hommia. Orilla on kaksi jälkeläistä, molemmat tammoja. Jäähelmi asustelee Hetken Suomenhevosissa, Ukkosneiti Koivumäen tilalla, joten tammoilla on aivan ensiluokkaiset kodit! Ei auta kuin odottaa ja jännätä, miten tammat alkavat pärjätä kisoissa.
Virkku itse on normaalilla liikutuksella, ei mitään uutta auringon alla. Ratsastamme oria narrin kanssa aika lailla vuorotellen, kuten muitakin elikoitamme. Irtohypytys on suunnitteluvaiheessa, Virkullekin tekee ihan hyvää päästä vaihteeksi hyppäämään yksinään. Tällä hetkellä maastoilu on kova sana Virkun (ja muidenkin hevostemme) kanssa, kelit vain ovat niin mahtavat, että otamme keväästä kaiken ilon irti.
Tänä aamuna vuorossa oli verryttelyä sileällä, eikä siitä ole oikein mitään kerrottavaa. Menevä ori, alkuun hienen raskas kädelle, mutta hetken verryttelyn jälkeen Virkku alkoi rauhoittua ja rentoutua, eikä loppuviimeksi enää painanut kädelle. Kolmen vartin treeeni oli oikein onnistunut, todella mukavaa vaihtelua kaiken kaahamisen keskellä. Hevonen rentoutui oikeasti ja niin tein minäkin, kun vein oria talliin kävelin leveä hymy naamallani.
Onni on oma hevonen. Joskin tallillinen meinaa olla jo riesa..
|
|
|
|
Post by Lissu on May 19, 2014 9:31:11 GMT 2
19.05.2014 Huilipäivä
Virkku sai olla tänään oloneuvosta, päivän ainoa ohjelma oli kengitys. Pertti piti Santerille uraauurtavan selityksen ratsukengistä ja Virkun kavioista, mutta hoiti kuitenkin koko kengityksen ja kengän muokkauksen itse. Peruskengitys, kaiken puolin, Pertti tosin määräsi Virkun biotiinikuurille. Kimomme kavioaines saisi olla vähän parempaa, ja biotiini on kokeilemisen arvoinen kikkakakkonen. Mitallinen sitä iltaruokaan, siis.
Noin muuten orilla menee hyvin, ei voi valittaa. Treenit sujuvat kohtalaisen hyvin, ja kohtahan tämä on kisavalmiskin. Jälkikasvu alkaa olla uudemman kerran ajankohtaista, jahka Virkun kisaura on sillä mallilla, että ori osallistuu vain KERJ- ja VSR-Cupeihin. Virkku x Nakki -yhdistelmästä on tarkoitus jättää varsa Susirajaan, ja toivomme narrin kanssa kovasti tammavarsaa. Virkun edellinen jälkikasvu on oikein lupaavan oloista, olemme niin ylpeitä kasvateistamme ja hurjan tyytyväisiä niiden omistajiin!
Kengityksen jälkeen nakkasin Virkun takaisin tarhaan, ja myöhemmin ori makoili pitkin pituuttaan auringossa. Toivottavasti keli on yhtä komea huomenna kuin tänään, ja toivottavasti Virkku malttaa tehdä töitä auringossa lekottelun jälkeen.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 30, 2014 17:43:20 GMT 2
30.05.2014 Koulua korvat kenossa
Virkku ei tuntunut olevan erikoisen ihastunut ajatukseen pohkeenväistötreenistä sadesäässä. En ollut minäkään (miksi maneesimme on edelleen kesken?!), mutta ei auta ei, hevoset pitää treenata. Onneksi kyse ei ollut mistään rankkasateesta, vaikka kyllä hartiat kastuivat kun kävin hakemassa Virkun tarhasta. Ori sai varusteet nopsaan päällensä ja lähdimme pihalle hiomaan koulukiemuroita.
Tänään ei harjoiteltu mitään ihmeellisyyksiä, keskityin perusasioihin ja omaan ratsastukseeni. Istuntani tuntuu vinoutuneen, ja kovakylkinen, kaikkea muuta kuin herkkä Virkku on oiva kaveri istunnan ihmettelyyn.
Treenin tuloksena totesin, että varaan ajan hierojalle, olen ihan jumissa. Virkku taas toimii hyvin molemmille puolille, ei mitään ongelmia. Ori ei isommin herkistynyt, mutta perustyöskentely sujui hyvin, vähän viiveellä mutta sujui. Orin askeleet olivat tahdikkaita ja takaosa oli yllättävän hyvin mukana, vaikken mitään sen kummoisempaa muotoa tai työnteon yritystä ratsultani vaatinut. Pysähdykset ja peruutukset onnistuivat, vaikka Virkkua piti tosissaan komentaa peruuttamaan. Siirtmiset olivat vähän hitaita ja pohkeenväistöstä piti keskustella, mutta loppujen lopuksi Virkku teki kaiken pyydetyn. Mentiin huomenna maastoon tai ei, niin ori pitää ratsastaa kunnolla, tänään oli enemmän hölkyttelyä. Kiitos vesisateen, näytimme Virkun kanssa molemmat uitetuilta rotilta, ja eiköhän sade lakannut saman tien kun sain loppukäynnit tehtyä. Ah Suomen kesä ja Susirajan pihapiirin paikalliset sadekuurot.
|
|
|
|
Post by narri on Jun 2, 2014 17:51:58 GMT 2
02.06.2014 Maanantain maastoretki
Koska tänään ei tuntunut oikein menevän putkeen minkään elikon kanssa, odotin Virkun kanssa tehtävältä maastoretkeltäkin katastrofia. Onhan ori toiminut, sen kanssa on saatu yli 30 kenttäsijoitusta täyteen ja nyt tähdätään siihen 40:een. Jälkeläisiäkin on kertynyt sen verran hyvin - juuri myimme Doralle Virkun ja Harakan orivarsan -, että viimeinen varsa on varattu itselle. Nimikin on jo tiedossa, tamma puuttuu vielä. Muutama suunnitelma on ollut, mutta ei vielä mitään varmaa.
Mutta se maastoretki. Odotin lähinnä että Virkku vetää kierookset muutamaan tuhanteen, sutii hetken paikallaan ja juoksee taivaanrantaan, eikä näin kovakalloista elikkoa pysäytetä tuosta vain jos se päättää lähteä. Olihan ori alkuun pörhäkkää, mutta kun pyysin siltä väistöjä ja temmonmuutoksia se alkoi rauhoittua kulkemaan. Ilmeisesti se kaikesta jukuripäisyydestään huolimatta huomasi, että joutuisi ihan töihin jos juoksisi alta pois.
Lähdin Virkun kanssa kiipeilemään, jotta se saisi takapäälleen ja selälleen kunnon treeniä. Kiipeilimmekin kaikissa askellajeissa, käynnissä vähän jyrkempää ja laukassa vähän loivempaa, mutta paljon pidempää rinnettä ylös. Virkku puuskutti, minä puuskutin ja molemmat valuivat hikeä siinä kohtaa kun olimme saaneet päivän liikunta-annoksen. Palasin tallille pidemmän kautta, jotta Virkku olisi saanut kunnon loppuverkat, viimeisen vartin talutin oria.
Virkku pääsi pesulle ja sai hyvin ansaittuja porkkanoita palkkioksi. Itse heitin sille loimen päälle ja orin tarhaan. Itse lähdin suihkuun märkänä kuin mikä. Pitää muistaa sanoa Santerille, että kävelyttää Virkun vielä illalla, etteivät lihakset vahingossakaan jumiudu.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jun 6, 2014 6:19:46 GMT 2
06.06.2014 Kuulumisia & koulutreeni
Virkku on niitä hevosia, joiden kanssa on valmentauduttu reippaammalla otteella. Kimon kanssa ollaan valmentauduttu niin koulu- kuin esteratsastuksen parissa, jokseenkin vaihtelevalla menestyksellä. Välillä on tullut hyviä pätkiä, välillä ori on ollut vastahakoista tai liian vauhdikasta ja näinpoispäin, sitä perus Virkkua. Valmentautumisen on parempi näkyä tulevissa kenttäsijoituksissa, haluamme jalometallia!
Jalostuspuolella orilla menee todella hyvin. Virkulla on neljä varsaa (kaksi rautiasta tammaa ja kaksi kimoa oria), ja viides on tulossa, jahka keksimme, mistä tammasta haluame Virkkuvarsan. Virkku x Nakki ei ole hetkeen pitänyt paikkaansa.
Ratsastin Virkun heti ensimmäisenä aamulla, karsinoiden siivoaminenkin oli vielä kesken. narri väitti minun lintsaavan karsinoiden siivoamisesta. En kiistä kokonaan..!
Ori toimi tänään kuin unelma, kirjaimellisesti. Mikään ei vituttanut, herra ei protestoinut mitään, ei edes kiemurrellut tai koettanut päästä tehtävistä helpommalla. Kaasu pysyi kurissa ja jarrut pelasivat, kimo oli herkempi kuin ikinä jajaja..! Voisin kehua Virkkua vaikka miten pitkään. Treenasimme pätkiä parista helppo A -kouluohjelmasta, ja vaikka itse sanonkin, niin esitimme kasin ja ysin arvoisia liikkeitä. Tämän fiiliksen ja suorituksen kun saisi siirrettyä seuraaviin kisoihin! Virkun askeleet olivat tasaiset ja tahdikkaat, eteenpäinpyrkimys hyvä, apuihin reagoitiin nopeasti ja tarkasti, siirtymät olivat pehmeät ja sulavat.. Tasaisen vahva, hyvä suoritus, vaikka itse kehunkin.
Virkku tosiaan ansaitsi melassivetensä ja omenansa. Minä olin kaiketi ansainnut ne karsinat, jotka narri ja muu talliporukka olivat jättäneet siivottavakseni.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jun 28, 2014 9:06:02 GMT 2
28.06.2014 Puskamopoilua
Olimme narrin kanssa päättäneet lähteä maastoon heti aamusta, ja kammettuamme itsemme uudemman kerran sängystä (olimme vain ruokkineet hevoset aamulla ja painuneet takaisin pehkuihin, oho) haimme Virkun ja Petkeleen sisälle varustettaviksi. Virkku oli pölyinen kuin mikä, ja ori näytti kovasti rautiaalta vaaleanruskean pöly- ja likakerroksen vuoksi. Onneksi Petkelelin oli pyörinyt tarhassa, joten narri ei päässyt kovin pahasti ilkkumaan työmääräni hirveydestä. Ilkkui silti, ruunikossa se likapaska ei näy ihan yhtä hyvin kuin kimossa..
Saatuani orin viimein salonkikelpoiseksi satuloimme ratsumme ja lähdimme metsään. Sää oli aivan loistava, vain kevyt tuulenvire ja mahtava auringonpaiste, muutama poutapilvi taivaalla..
Ratsastimme parin tunnin reippaan ravi- ja laukkamaaston. Virkku tuli yllättävän hyvin toimeen Petkeleen kanssa, kaipa tuollaista mummonkuljetinta on hankala pitää varteenotettavana haastajana. Ratsut olivat reippaita ja laukkasuorilla molemmat saivat laukata niin lujaa kuin kintuista lähti, ja jestas, millaiseen vauhtiin suomijunttimme kykenivätkään!
Maastoillessa mieli lepää, ja niin tälläkin kertaa. Paransimme narrin kanssa maailmaa, hevoset toimivat kuin unelma ja kaikilla oli kivaa. Tallin pihalla molemmat ratsut saivat pesun pihaletkusta, ja totta kai kumpainenkin alkoi saman tien piehtaroida tarhassaan. Virkku ei taas ole kimoa nähnytkään..
Toivottavasti aamumaaston aiheuttama huippufiilis kantaa läpi päivän.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 2, 2014 15:15:41 GMT 2
02.07.2014 Valmis!
40 KERJ-sijoitusta tuli täyteen, joten nyt Virkku jää pois aktiivikisauksesta keskittyen ainoastaan Cupien kiertelyyn. Viime kuun VSR-Cupien kenttäkisat jäivät meiltä nolosti välistä, joten tämän kuun kenttäkisoihin treenataan vielä suuremmalla hartaudella. Kimomme alkaa olla todella hyvällä mallilla laatuarvosteluja ajatellen, muutamat Cup-sijoitukset tosin olisivat kuin pieni lottovoitto.
Virkun jälkikasvua näkee jo kilpakentillä, mikä on totta kai hienoa. Orin jälkeläiset ovat kenttäratsastuksen lisäksi kisanneet esteitä ja koulua, ja muutama on tehnyt jo tulosta. Vielä, kun Virkun varsat keräävät yhteensä 40 KRJ-sijoitusta, saamme kärrätä orin laatuarvostelutuomareiden silmien eteen.
Estepuolella Virkun kanssa treenataan nyt tekniikkaa, kouluratsastuksen osalta keskitytään perusasioiden hiomiseen. Olemme käyttäneet paljon maapuomeja ja kavaletteja apuna niin koulu- kuin estetreeneissä, ja jahka kelit lämpenevät Virkku viedään uimaan. Koetamme saada vähän vaihtelua kimon treeniohjelmaan, jo oman mielenkiintomme sekä orin mielenvireyden vuoksi. Toivottavasti Virkku on seuraavissa VSR- ja KERJ-Cupeissa iskussa!
Tänään Virkku tosin ei tehnyt mitään muuta kuin väisteli vesipisaroita, orilla oli vapaapäivä. Huomenna on verryttelytreenin vuoro, ohjelmassa on kouluratsastusta puomien avustuksella.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 6, 2014 9:11:59 GMT 2
06.07.2014 Tekniikkatreeni esteillä
Virkun kanssa verryteltiin laukkapuomien ja ties kuinka monen laukkaympyrän avustuksella, ori kun on "hieman" kuumuvaa sorttia. Kovakylkisyys ja -suisuus ei lainkaan auta asiaa.. Kaikesta huolimatta Virkun kanssa on tehty tulosta treeneissä ja kilpailuissa, eikä ori tälläkään kertaa ollut mitenkään mahdoton. Imu esteille oli valtava eivätkä pidätteet meinanneet mennä läpi, mutta kun verryttelyistä selvittiin Virkku oli paljon parempi ratsastaa - ne pidätteetkin menivät läpi.
Hioimme lähestymisiä (pitkiä ja lyhyitä, suoria ja vinoja) muutamalla pystyllä ja okserilla, joiden kaverina oli kahden pystyn suhteutettu väli (peruslaukalla kolme askelta esteiden väliin). Yksittäisesteet menivät alusta alkaen nappiin suhteutetulla välillä Virkku lähti hyppyyn kahden tai kahden ja puolen askeleen jälkeen. Valtavan pitkät loikat eivät olleet mitenkään erityistä herkkua istua, ja kahden ja puolen laukka-askeleen lähestymisellä alastulo oli harvinaisen epämukava kokemus. Neljäs kerta suhtutetulla välillä sujui kolmella laukka-askeleella, kuten pitikin, ja hyppy oli kaikin puolin hyvä ja tasapainoinen.
Estekorkeus oli tänään parhaimmillaan 90-100cm, treenasimme ihan kunnolla. Virkku toimi loistavasti, jahka sain sen kuulolle, ei mitään moitittavaa! Alun kaahailu ja suhteutetun välin mielenkiintoisuudet eivät paljoa vaakakupissa paina, kun toisella puolella on paljon hyviä lähestymisiä ja hyppyjä sekä harvinaisen hyvin toiminut ratsu.
Loppuverryttelyt teimme pellolla, ja jestas, miten mukavaa oli laukata peltomaisemissa! Silloin tällöin puhaltava viileä tuuli oli piste iin päälle, olimme Virkun kanssa molemmat tyytyväisiä oloomme.
Tallipihassa Santeri otti Virkun varusteet vastaan, harjasin orin nopeasti ja vein sen takaisin tarhaan. Virkku alkoi saman tien piehtaroida, ja lopputuloksena oli kaikkea muuta kuin kimo hevonen.
|
|
|
|
Post by Lissu on Aug 7, 2014 14:48:42 GMT 2
07.08.2014 Jaa niin mikä Cup-sijotius
Saan taas onnitella loistavaa muistiani.. Sijoituimme Virkun kanssa neljäksi KERJ-Cupin tarinaluokassa, jeejee. Olisin toki voinut runoilla asiasta jo aikaisemmin, koska kyseiset kinkerit käytiin toukokuussa. Noooo, kerrankos sitä unohtaa! Joka tapauksessa, nyt Virkulla on kaksi Cup-sijoitusta, joten kaikki alkaa olla oikein hyvällä mallilla laatuarvostelua ajatellen. Enää jälkeläisnäytöt, ja kiikutamme orimme KERJ:n tuomareiden nenien eteen. SLA:n tuomarit saavat arvostella kimomme sitten joskus, niihin bileisiin on Susirajasta melkoinen lista, yksityishevosistamme puhumattakaan.
Näillä helteillä hevosten liikutus on ollut vähän sinne päin -tyylistä. Aamuviileällä olemme liikuttaneet ne, jotka tulevat aidoista läpi ilman liikuntaa, mutta nämä muut ovat olleet kevyemmällä liikunnalla. Virkkuakin on lähinnä juoksuteltu ja hölkkyytetty selästä käsin, toissapäivänä käytiin uittamassa hevosia, Virkkua siinä mukana. Virkulla pitäisi kyllä treenata ihan kunnolla, ori kun kilpailee edelleen KERJ- ja VSR-Cupeissa, mutta ei näillä helteillä viitsi kiusata itseään tai hevosta. Ja juu, talvella kitisen sitten pakkasten vuoksi.
KERJ Cup 30.05.2014 KK Bailadorissa
Tarinaluokka (tuomareina: Weem, sabina & Katarina);
"Leijonat rulaa!" "Koska olemme sen arvoisia!" Koska kaikilla tiimeillä on motto niin nyt esitellään juuri teidän mottonne.
4/24 (04+08+08=20) Lissu T. (VRL-12701) - Talviukkonen / helppo
Ei sen voiton niin väliksi, kunhan muut häviävät.
|
|
|
|
Post by Lissu on Sept 12, 2014 14:07:41 GMT 2
12.09.2014 Jälkeläiskatsaus ja turhaa höpinää
Virkun varsat ovat alkaneet hiljalleen tehdä kenttätuloksia. Muutamalla orin varsoista on jokunen kenttäsijoitus, mutta kimomme ensimmäinen varsa, ori Talventamppaaja, on tehnyt jo hienon kenttäratsun uran. Talventamppaajalla on jo 21 KERJ-sijoitusta, eli puolet jälkeläisnäytöistä isäukkoaan varten. Kyllä tässä saa kasvattajana olla ylpeä!
Virkku ei enää kisaa oikeastaan kuin Cupeissa, on tämä sen verran valmis paketti. SLA:n tuomareiden eteen kimo kärrätään kun kärrätään; voi olla, että ori viedään arvosteltavaksi jo ensi kuussa. Emme ole narrin kanssa vielä suunnitelleet asioita turhan pitkälle. Pari VSR Cup -sijoitusta ei tekisi lainkaan pahaa SLA:ta ajatellen, mutta toistaiseksi niistä kinkereistä ei ole tullut sijoituksia. Kaksi KERJ Cup -sijoitusta lämmittää mieltä sitäkin enemmän, mutta totta kai toivomme, että ori tekisi enemmän Cuptuloksia.
Virkku hierottiin viime viikonloppuna, ja saimme kuulla kehuja orin hyvästä lihaskunnosta. Tämän viikon treenit ovatkin menneet ihan nappiin, Virkku on ollut superhyvä joka lajissa. Tällä putkella kun pääsisi Cupeihinkin, niin sijoitukset olisivat nääääin lähellä..! Olemme treenanneet Virkkua narrin kanssa jäätävän leveä hymy huulillamme ja ihan tapelleet, kumpi orilla saa ratsastaa. Oi jospa joka viikko olisi tälläinen..! Kelitkin ovat suosineet. (Olennainen tieto, sää on aina mediaseksikäs aihe.)
Tämän päivän koulutreeni oli poikkeuksellisesti Sarlotan vastuulla, meillä oli narrin kanssa kädet täynnä töitä pölvästiemme kanssa. Ori oli kuulemma super myös tänään, joten ei auta kuin pitää peukkuja pystyssä sen suhteen, että Virkun putki pysyy päällä. Ehkä hieroja pitäisi alkaa soittaa paikalle aina viikkoa ennen Cupeja...?
|
|
|
|
Post by Lissu on Sept 29, 2014 13:33:58 GMT 2
29.09.2014 Suddenly YLA
Uusimman YLA-tilaisuuden ilmoittautuminen alkoi, ja naureskelimme narrin kanssa, että voisimme ilmoittaa Virkun sinne. Kohta huomasimmekin lähettäneemme mailia, joten jos teknologia ei petä meitä, Virkku kärrätään YLA-tuomarien eteen. YLA2 olisi aivan mahtava yllätys ja lämmittäisi mieltä, mutta kolmosta me odotamme. Muutama tarinakisaosallistuminen lisää olisi tehnyt ihmeitä, mutta kenttäratsastuksen saralla tarinakisoja ei turhan paljoa ole. No, kunhan herra saa palkinnon ja tekee meidät ylpeiksi. Varsojenkin sukutaulut komistuvat, kun isäpapalla olisi YLAmikälie –palkinto.
KERJ:n laatuarvosteluun ilmoittautumisajankohta on edelleen kysymysmerkki, mutta haaveissa on, että saisimme viedä Virkun marras- tai joulukuussa laatuarvosteluun. SLA kimolla on edessä ensi kuussa, mitä stressaan ja jännitän jo valmiiksi. Virkun on parempi käyttäytyä, toivottavasti paikalla ei ole turhan paljoa tammoja..! Tai oreja. Sääli, tämä elikko on tallin fiksuimpia käsitellä, kunhan ympärillä ei ole muita hevosia ollenkaan (tai vaihtoehtoisesti ne ovat ruunia).
Vaikka oria ollaankin nyt viemässä useampaan laatuarvosteluun, aiomme edelleen osallistua KERJ-Cupeihin. Tämän kuun Cup jäi nolosti välistä joka hevosen kanssa, joten ensi kuussa uusiksi. Ei paljoa lämmitä mieltä maksella kisamaksuja ja vakuutuksia siitä riemusta, että kuun päätapahtuma jää (taas!!) välistä.
Orin tämänpäiväinen maastoretki jäi Sarlotan huoleksi, minulla ja narrilla oli kädet täynnä muuta tekemistä. Tyttö oli lähtenyt samaa matkaa Pertin kanssa äijän lähdettyä ajolenkille metsään. Kuulemma olivat kulkeneet melkoisen reipasta ravia, minkä lisäksi Pertti oli antanut Virkusta tuomion ”paska ravi, ei tekisi tulosta kärryjen kanssa, ei paljoa kannattaisi veikata tuon puolesta”. Pertti ei ole sisäistänyt, että meillä on ratsuhevosia, hänen mielestään myös suomenhevoset kuuluvat kärryjen eteen. Virkkuhan on entinen valjakkohevonen, eikä se tehnyt tulosta kärryjen edessä, joten oli Pertin puheissa jotain pohjaa.. Joka tapauksessa ori sai liikuntaa ja Sarlotta kehui kimoa kovasti, ainoa vika on kuulemma liian suuri koko. No, Sarlotta onkin ponityttö henkeen ja vereen.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 4, 2014 15:57:20 GMT 2
04.10.2014 Kivaa omistaa kimo
On kerta toisensa jälkeen mahtava huomata, miten koko ajan valkoisemmaksi kimoutuva hevosesi koettaa hankkia vähän väriä pintaansa, yleensä mudassa/paskassa/vastaavassa piehtaroimalla.
Ratsastin Virkun heti aamusta; puolitoista tuntia reipasta maastoilua. Laukkapätkillä hevonen meinasi lähteä lapasesta, kun kuumui niin paljon pitkillä suorilla, eikä pohkeenväistöstä meinannut tulla mitään. Ravi kuitenkin sujui, se oli sopivan eteenpäinpyrkivää ja elastista, ja pääosa maastoretkestämme taitettiinkin ravissa. Ajoittaisesta kränäämisestä huolimatta mukaa perusmaasto, ei huippuhetkiä, muttei mitään erityisen suurta harmin aihettakaan. Olin itse asiassa aika hyvillä mielin, koska toivoin, että tämän päivän kiukuttelun ja kurinpalautuksen jälkeen huominen estetreeni menisi nappiin.
Maaston jälkeen harjasin Virkun, syötin orille porkkanan ja vein sen takaisin tarhaan, ei mitään erikoista tai tavallisuudesta poikkeavaa. En edes kiinnittänyt oriin huomiota vietyäni sen tarhaan, oletus kun oli, etten koskisi siihen ennen huomista (Virkku on niitä hevosia, jotka ovat edelleen öitä ulkona).
Vaan ei, eipä tietenkään. Jossain kohti päivää Santeri totesi ohi kulkiessaan että ”Virkku on aika paskainen”. Pakkohan se oli mennä toteamaan itse, ja kyllä – meidän valkea satuorimme oli päättänyt alkaa rautiaaksi. Silmäkulmani nyki melko komeaksi, ja hetken mietittyäni totesin, että sama se elikko on pestä nyt.
Minulla on kutina, että tein turhaa työtä, mutta ainakin Virkku on nyt pesty saippuan kanssa. Paljastuihan sieltä hiekan ja pölyn alta kimo suomenhevonen! Sama saippuaooppera pitää toistaa ennen laatuarvosteluja (ja meidän tuurillamme muutenkin, on ilo omistaa tallillinen porsaita ja näin..), mutta se on sitten sen ajan puunausmurhe. Virkun korva- ja vuohiskarvatkin pitää siistiä, jouhillekin voisi harkita tekevänsä jotakin.
Nyt sormet ristiin, ettei Virkku piehtaroi karsinassaan. Turvekarsina + kimo (olkoonkin, että loimitettu) hevonen = ou jee. Saas nähdä, minkä värisellä hevosella sitä huomenna hypätään..!
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 20, 2014 16:59:31 GMT 2
20.10.2014 Mitähän helvettiä?
"Viedään Virkku YLA:n", sanoimme. "Se saa kolmosen, ehkä kakkosen", sanoimme. Juu ei saanut, ei. Ori järkytti meitä ihan totaalisesti, kun etuajassa valmistuneet tulokset saapuivat. Pisteitä kimomme keräsi 99p., mikä palkinnoksi muutettuna on YLA1. Meidän Virkkumme on YLA1-palkittu. Olemme narrin kanssa hyvin, hyvin järkyttyneitä, ja menee varmasti hetki jos toinenkin, ennen kuin sisäistämme asian ja voimme alkaa juhlimaan Virkkua ja sen menestystä. SLA-tulokset eivät voi enää tämän jälkeen järkyttää meitä, saati sitten KERJ-tulokset, jahka ori joskus laatuarvosteluun asti saadaan. Ne jälkeläisnäytöt, kuten aina..
34 (18+16) - 31 (21+10) - 18 - 13 - 3 = 99p / YLA1
Hyvin panostettu ja kattava sukuselvitys. Upeaa työtä!
SLA-tuloksia odotellessa! Haaveissa on saada Virkku KERJ:n laatikseen vielä tänä vuonna, riippuen jälkeläisnäyttöjen lisäksi myös siitä, miten tilaisuuksia järjestetään. Toivomme hartaasti, että ori menestyy vielä KERJ:n Cupeissa, sillä ykköspalkinto on ihan mahdollinen, joskin erittäin epätodennäköinen, tämän elikon kanssa. Muutama Cup-piste tekisi terää! Rakenteesta ja suvusta kun tulee, mitä tulee, Cup-menestys kompensoisi mukavasti molempia, mikäli niissä puutteita on (ja miksei olisi, täydellistä hevosta ei olekaan).
YLA1 kuitenkin lämmittää mieltä. Tai lämmittäisi, jos sellaisen kykenisi tältä järkytykseltä huomaamaan.
|
|
