|
|
Post by Pertti on Dec 23, 2013 12:31:54 GMT 2
suomenhevostamma Ilonpilaaja "Piina" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Tamma on yksi ikävänpuoleinen murjottaja, joka tervehtii karsinaansa tulijoita perse edellä. Ratsastaminen meinaa olla puolivillaista, kun Piina ei tykkää eikä kiinnostu. Kaikesta huolimatta tamma on pitelemätön kenttätykki, joka tekee tulosta. Emme vain tiedä, miten. Se lienee se voitontahto? |
|
|
|
Post by Lissu on Jan 19, 2014 10:41:34 GMT 2
19.01.2014 Villi, vapaa ja veemäinen
Piinalla olisi ollut laiskanpulskea vapaapäivä, mutta eiköhän tamma ota ja karkaa tarhastaan vähän ennen päiväheinien jakoa! Tiedä sitten oliko ruokatarjoilu liian hidas, vai miksi tamma venkoili tarhastaan pihalle. Niin tai näin, lopputuloksena minä, narri, Sarlotta ja Santeri juoksimme päät kolmansina jalkoina piian perässä kaurakauhat kourissamme. Tammaa ei tuntunut pätkän vertaa kiinnostavan, oliko tarjolla kauraa vai ei, hevonen ravasi korkein askelin meitä karkuun ees taas tallipihaa. Vasta kun Perttikin liittyi ajojahtiin Piina muutti kurssiaan loikkien hätä putkella umpihankeen kahlaamaan, mistä Santeri - pitkäkinttuisin kun on - sai käydä Piinan noukkimassa.
Onneksi Piina ei ollut potkinut haavoja jalkoihinsa ja tamma oli muutenkin kunnossa. Seuraavan puolituntisn Santeri vietti taluttelmalla tammaa, ja nyt on pakko kehaista herraa; Santerista on tullut tajuttoman pätevä hevosten kanssa! Niin rauhallinen ja jämäkkä, ihan kuin olisi ikänsä käsitellyt hevosia. Ei uskoisi, että Santeri tuli tänne alun perin iskemään tyttöjä (projekti, jossa reppana ei ole onnistunut).
Piina päätyi taluttelujen jälkeen sisälle häpeämään käytöstään, me kun emme jaksaneet uskoa, että tamma pysyisi tarhassaan. Ehkäpä elikko huomenna on karkaamatta, kun tajuaa, että joutuu karkureissujen päätteeksi sisälle.
Koskaan ennen Piina ei ole karannut, mutta jos tämä alkaa tulla tavaksi niin pitää vahvistaa tamman tarhaa sähkölangoilla; luulisi, että pikku tärsky pistää Piinan ruotuun.
...luulisi tosiaan.
Normaalisti sunnuntaina hypättäisiin (pikkuesteitä, maanantaina sitten isompaa), mutta jos pakkaset pysyvät näissä lukemissa niin hyppääminen ja laukkaaminen ovat molemmat poissa laskuista. Todennäköisesti huomenna mennään maastoilemaan tai otetaan hankitreeniä, askellajeina käynti ja ravi. Pakko Piina on liikuttaa, sillä on selkeästi vähän ylimääräistä energiaa korviensa välissä.
|
|
|
|
Post by narri on Jan 27, 2014 13:57:10 GMT 2
27.01.2014 Esteperseilyä
Piinan kanssa treenattiin esteitä, rakentelin metrin korkuisen suhteutetun sarjan ja lähdin hakemaan murjottajaa tarhasta. Tamman korvat olivat kenossa ja turpa oli mutrulla, eipä se mitään kun se on hevosen perusilme. Piinaa ei koskaan kiinnosta, mutta onneksi se ei niinkään vaikuta sen käyttöön ja näyttöön - komea tamma, joka on suorittanut loistavasti turpa mutrulla. Piinan ensimmäinen varsa (isänä oli Virkku) meni muuten asumaan Taikakuuhun ja olimme siitä Lissun kanssa innoissamme, enemmän kuin laki salli sillä meille kenttäsuomenhevoset: Taikakuu.
Treeni ei mennyt Piinan kanssa mitenkään erityisesti. Ei paskaa, ei loistavaa. Piina toimi aika perinteiseen tapaan, sille piti olla jämäkkä ja välillä jopa hieman kovaotteinen kun hevonen alkoi perseillä omiaan, mutta palasi ruotuun kun tarpeeksi lujasti sanoi.
Työstin paljon tamman laukkaa ympyröillä ja volteilla, jotta saisin sen lyhentämään sitä. Piina on iso hevonen ja sillä on iso laukka, mikä on maastossa aivan loistava asia, mutta esteradalla se on pari kertaa aiheuttanut ongelmia kun sitä ei ole saanut lyhennettyä tarpeeksi nopeasti. Piina onneksi tällä kertaa myös lyhenteli laukkaansa, hyppäsi kohtalaisen sujuvasti ja toimi muutenkin ihan perushyvin. Parannettavaa toki aina on, mutta ottaen huomioon tamman perseilyn toisinaan se toimi oikein hyvin.
Piinalle porkkana, loimi ja ulkoilemaan.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 31, 2014 15:49:22 GMT 2
31.01.2014 Mutruturpa maastoilee
Vähän reilu kymmenen astetta pakkasta, mahtavat hanget ja muutenkin postikorttimaisemat - aika lähteä maastoon! Minä hain tarhasta mukaani Piinan, narri otti Rupun. Piina oli turpa mutrulla koko harjaamisen ja varustamisen ajan, eikä se siitä iloiseksi muuttunut pihallakaan.
Koska sää oli suosiollinen teimme pitkän, parituntisen maaston. Kävimme kaikki askellajit läpi, paransimme maailmaa ja pidemmillä käynti- ja ravipätkillä tuli tehtyä pohkeenväistöjä sun muuta pientä. Piina oli ensimmäiset kolme varttia aika tahmea, eikä meinannut tehdä mitään, mutta onneksi aina yhtä työteliään Rupun esimerkki teki tehtävänsä. Tai sitten Piinalla oli virtaa, mene ja tiedä. Joka tapauksessa maastolenkkimme loppupuolisko meni reippaissa merkeissä, kun Piinastakin sai irti kunnon liikettä, pitkää askelta ja jotain yritystä. Etenkin Piinan ravityöskentely oli mahtavaa, kun oikein tuntui, että tamma teki töitä joka lihaksellaan. Laukkapätkät eivät olleet niin vakuuttavia, mutta ei sen niin väliksi, tänään laukkaaminen oli muutenkin enemmän mielenvirkistystä ja energianpurkua. Kaikki isompi työ tehtiin ravissa.
Hevoset tuntuivat tyytyväisiltä oloonsa, kun palasimme tallille. Minulla ja narrilla oli punainen nenä ja punaiset posket, meitä nauratti ja fiilis oli mahtava. Tallissa harjasimme tammoja oikein pitkään ja hartaasti, mutruhuuli-Piinakin sai pari pusua turvalleen. Hevosille takit niskaan (ah klipattuja hevosia, hyvästi ikihikinen mammuttivilla!), porkkanat suuhun ja rouvat takaisin tarhaan mussuttamaan heinää.
|
|
|
|
Post by Lissu on Mar 7, 2014 15:59:43 GMT 2
07.03.2014 Valmennetta vatipää
Piinaa on valmentanut neljä eri ihmistä, ainoastaan maastoesteillä. Kotitreeneissä ollaan nähty verta, hikeä ja kyyneliä, mutta nyt on sellainen fiilis, että Cupeissa (niin VSR:n kuin KERJ:n) tulee menemään hyvin! Tosin, nyt kun menin uhkailemaan näin julkisesti, niin Piina tulee keikkumaan tuloslistan kärkipäässä sieltä väärästä päästä katsottuna..
Näin riemumielin varustin Piinan maastoilua varten. narri läksi maastoon seuraksi Missille, puolitoista tuntia maastoilua pääasiassa käyntiä ja ravia. Muutama reippaampi laukkapätkä, mutta tosiaan vain muutama, koska tämä oli enemmän verryttelevä lenkki.
Kuten yleensäkin, Piina oli ihan turpa mutrulla eikä mikään ollut kivaa. Missi tuntui olevan Piinalle ihan täysi kirosana, kun Missi sipsutteli lätäköiden ohitse niin Piina tuntui pyörittelevän silmiään. Kiitos kurakelin, Missi oli ihan mahdoton, ja vaikka Piina toimikin ihan hyvin niin eipä tammakaan ollut järin miellyttävä. Maaston parasta antia oli ihan rehellisesti minun ja narrin höpötys, kumpikaan hevosista ei ansaitse kehuja käytöksensä tai ratsastettavuutensa osalta. Piina ei ehkä varonut lätäköitä tai tehnyt stoppia mutavellin kohdalla, mutta lapa edellä puskeminen ja satunnaiset Missin monotuksen yritykset olivat ihan tarpeeksi.
Kotosalla Piinan kintut ja mahanalunen piti pestä, sen jälkeen toimitin tamman takaisin pihalle. Ehkä huomenna menee paremmin. Ehkä Piina on parempi leivän päällä kuin satula selässään?
|
|
|
|
Post by narri on Mar 18, 2014 17:56:35 GMT 2
18.03.2014 Vapaapäivän veemäisyydet
Piinalla oli tänään muutenkin vapaapäivä, joten tämänpäiväinen seikkailu ei muuta kuin vituttanut, kun se vei aikaa kaikelta muulta. Keskellä päivää huomasin tamman klenkkailevan omituisesti tarhassaan ja mennessäni katsomaan huomasin sen potkineen vasemman etujalkansa kengän puoliksi irti. Ei siis muuta kuin Piina talliin ja kiskomaan kenkää irti. Olisin sen tietysti voinut lyödä takaisin jalkaankin samoilla tulilla, mutta eipä tamman mielestä ei. Piina oli onnistunut vääntämään kenkäänsä mukavasti muodottomaksi, ja minulla tai Lissulla eivät taidot - tai kärsivällisyys - riitä kunnolla oikomaan, joten eikun odottamaan Perttiä tai Santeria. Kumpi tahansa Piinan uudelleen kenkääkään, joudumme odottamaan ainakin iltaan, ellemme jopa huomiseen. Morjens, Piina...
Tamma on astutettu toista kertaa. Orina on Vibajan upea Karmava-ori, jonka ulkonäkö ei ehkä miellytä silmääni - tai Lissun silmää - sillä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jolla on suorituksia ja suku kunnossa. Tämä varsa tulee minulle yksityiseksi, Susirajaan Piina tekee oma Kilju-orimme kanssa varsan. Olen jo päättänyt nimetä varsan Kohtalonpilkaksi, tulee siitä sitten tamma tai ori. Olen tosin uhannut survoa varsan takaisin Piinan sisään, jos se tekee orivarsan. Parempi siis olisi varsoa tamma. Sievä vaaleanrautias, kiitos.
|
|
|
|
Post by Lissu on Mar 31, 2014 8:37:03 GMT 2
31.03.2014 Voi huokaus ja hyppytreeni
Mutruturpamme oli aivan yhtä ilahtuneen näköinen kuin aina, kun menin hakemaan tammaa tarhasta. Piinan ilme ei muuttunut ainakaan sinne positiivisempaan suuntaan, kun varustin sen ja lähdin raahaamaan tammaa kentälle. Sarlotta oli kaverina katsomassa, etten tipu ja taita niskojani eikun nostamassa puomeja. Piina ei ollut hommassa mukana ei yhtään, ja alkuverryttelyt menivätkin siinä, että sain potkia tammaa liikkeelle. Todella, todella palkitseva aloitus päivälle, taas kerran!
Kuten yleensäkin, Piina toimi puolivaloilla. Emme hypänneet kovin isoa - korkein este oli 60cm - joten Piinakaan ei sitten vaivautunut kunnolla hyppäämään, suurimman osan ajasta tamma vain juoksi esteiden yli. Tammaa pysty vielä liikuttamaan normaalisti (se tiineys), mutta yritähän tässä kun Piinaa ei huvita!
Oikeasti treenissä oli paljon hyvääkin; Piinan laukka oli tasainen ja hyvätempoinen, sitä oli helppo säädellä jos tarvitsi. Tamma ei kytännyt tai kieltänyt eikä myöskään juossut esteitä ohi, aina mentiin yli, joko juoksemalla tai hyppäämällä. Puomit eivät kolisseet ja jokaiselle esteelle (viisi yksittäistä pystyä) tuli tasatahtinen, suora lähestyminen. Paljon hyvää, vaikkei Piina nyt joka kerta hypännytkään, kuten olin toivonut. On sitä kuitenkin huonompiakin treenejä pidetty!
Tallissa tamma sai porkkanan ja paljon rapsutuksia, vaikkei Piinaa kiinnostanut sitten yhtään. Siinä nyt ei ole mitään uutta..
|
|
|
|
Post by narri on May 1, 2014 20:11:51 GMT 2
01.05.2014 Metsäretki
Maastoesteitä Piinan kanssa, miten lystikästä! Tosin tamman kanssa se nyt saattaakin olla ihan mukavaa, etenkin jos hevonen itsekin erehtyy nauttimaan hommasta. Enpä tosin tiedä, nnistuuko se tälläkään kertaa, mutta kokeillaan. On Piina kyllä hieno tamma, vaikka mököttääkin kaiken aikaa, tehnyt pari hienoa varsaa ja tarkoitus olisi varsottaa se vielä Kiljun kanssa - tästäkin lienee selitetty. Ei kuitenkaan vielä.
Piina lähti kyllä reippain askelin maastoesteitä kohti, menohaluja sillä oli, vaikkei ehkä iloista mieltä mukana. Alkuverkat tein maastossa muuten vain, ravivaistöjä metsätietä pitkin, laukassa askeleen säätelyä tiellä. Piina meni, teki ja toimi oikein mukavasti.
Maastoesteillä päätin hypätä tukkeja, ne kun ovat mukavia perusesteitä ja toimivat kaikennäköisenä treeninä ja niinpoispäin. Piinakin tuntui olevan sitä mieltä, että tukit ovat ihan hyväksyttävää tekemistä. Ainakin se silloin tällöin erehtyi jopa hieman irroittelemaan ja koetti lievästi karata käpälästäkin - harvinaista tämän elikon kanssa. Pääasiassa tamma kuitenkin toimi varsin tavalliseen tyyliinsä. Murjotti suurimman osan aikaa, vaikka tekikin kuten pyydettiin, teki samalla selväksi ettei oikein halunnut tehdä näitä asioita.
Loppuverkat suoritettiin jälleen metsäteitä pitkin. Tallille palasi hikinen ratsastaja ja hikinen ratsu, joka joutui kevyelle pesulle ja sai muutaman porkkanan palkinnoksi.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 10, 2014 7:19:28 GMT 2
10.05.2014 Omaehtoista liikuntaa
Piinalla olisi ollut tänään vapaapäivä, mutta tamma päätti tulla jo tunnin tarhailun jälkeen aidoista. Ei mitään käsitystä, onko elikko hypännyt yli, luikerrellut aitojen välistä tai alta, mutta sillä ei ole lopputuloksen kannalta mitään väliä. Tallityöt jäivät kesken, kun hoksasimme Piinan vetävän rallia tarhojen edessä ja pitkin tallipihaa. Tietenkään tamma ei voinut antaa suosiolla kiinni, kauroilla houkutteleminen ei auttanut eikä Piina laskenut ketään lähelleen. Aina se onnistui juoksemaan ohi, yleensä villitsemään kiltisti tarhaavia lajitovereitaan. Onneksi kukaan muu ei tullut aidoista yli, ali, välistä tai läpi!
Vasta kun Pertti tuli toteamaan, ettei me tytöt saada keskenämme mitään aikaiseksi, Piinakin saatiin kiinni. Yksikään tallin hevosista ei uskalla perseillä Pertille, Piinakin antoi niin nätisti kiinni kun Pertti kerran ärähti kohti kävellessään. Tulee kieltämättä vähän saamaton olo...
Saatuamme Piinan kiinni taluttelin tammaa jokusen tovin ja vein sitten sisälle, pysykööt siellä loppupäivän. Kun saimme tallin siihen kuntoon, että keskityimme täysillä hevosten liikutukseen, kävin nappaamassa Piinan karsinastaan ja menin juoksuttamaan tamman. Hevosella olikin harvinaisen paljon ylimääräistä energiaa, tiedä mistä mokoma on sitä kerryttänyt. Käynti ja ravi sujuvat vielä nätisti, vaikkakin kiireisissä merkeissä, mutta laukkaaminen oli aluksi pierupukkirallia.
Parikymmentä minuuttia juoksutusta, sitten hevonen takaisin pihalle. Josko Piina huomenna pysyisi aidoissa, ja jos ei, pitää vahvistaa niitä jotenkin.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 18, 2014 14:48:43 GMT 2
18.05.2014 Treeniä, treeniä
Vaikka Piinaa ei (vaihteeksi) olisi voinut vähempää kiinnostaa, satuloin tamman ja läksin pellolle hiomaan koulukiemuroita. Liinakon liikkuminen oli verryttelyistä asti vastahankaista ja tahmeaa, jesjes. Kyllähän Piina tekee, mutta kyllä siitä huomaa, ettei se halua eikä tykkää.
Pohkeenväistö oli todella laiskaa ja askel lyhyttä, enkä voinut olla varma, väistikö Piina oikeasti vai esittikö se lahjakkaasti tekevänsä jotakin. Askeleen pidennys ja lyhennys sujui, mutta perusaskeleeseen verrattuna pidennys ja lyhennys olivat aika huomaamattomia. Joskus sitä miettii, miten näiden kanssa saa tulosta aikaiseksi..!
Jos ei muuta, niin takaosakäännös sujui helvetin hyvin, jahka minä sisuunnuin ja Piina suuttui. En kyllä pyytänyt tammalta takaosakäännöstä, avo- ja sulkutaivutuksista oli kyse. Pitänee olla iloinen, kun hevonen tekee jotain? Avot ja sulut sujuivat puolivillaisesti, kun sujuivat, suurimman osan ajasta Piina oli totaalisen vastahankaan.
Käynti oli tänään tamman vahvin askellaji. Alkuverryttelyjen jälkeen Piinalta löytyi reipas, hyvin etenevä käynti, tamma liikkui koko kropallaan. Valitettavasti liinakko ei käynnissäkään pidentänyt tai lyhentänyt askelta kunnolla, mutta peruskäynti oli hyvä.
Pölisevän pellon ja Piinan hikoamisen vuoksi pesin ratsuni puutarhaletkulla (pesari on näin hyvällä kelillä boikotissa, pihapesu on mukavampaa), ja ennen kuin vein Piinan tarhaan syöttelin sitä ruoholla. Ehtipähän vähän kuivua auringossa.
|
|
|
|
Post by narri on May 20, 2014 12:31:40 GMT 2
20.05.2014 Lihashuoltopäivä
Hieroja tuli tänään jälleen tarkistelemaan muutamankin hevosen lihaksistoa, Piina siinä joukossa. Tamma mökötti aamulla, kun ei päässyt muiden mukana ulos (koska oli ensimmäisten hierottavien joukossa aamulla). Hierojan saavuttua paikalle otettiin tamma normaaliin tapaan käytävälle, jotta hieroja saisi hommansa tehtyä. Piina saattoi erehtyä jopa nauttimaan hommasta, kunhan unohti, että me olimme katsomassa. Tamman lihakset ovat kuulemma todella hyvässä kunnossa, voimaa löytyy eikä jumejakaan ole sen liiemmin. Normaalia pientä lihasjännitystä, mutta Piina ei ole edes kovin toispuoleinen eli treeniohjelma on tällä hetkellä sopiva.
Piina pääsi lihashuollon jälkeen tarhailemaan muiden kanssa. Tammalla on suhteellisen rentoa elämää, sen ei tarvitse sen kummemmin kisailla, mitä nyt cupeja hieman kierrellään. Ori on mietinnässä, Kiljun kanssahan Piinan oli tarkoitus tehdä Susirajaan varsa, mutta olemme miettineet sitäkin uudelleen. Tällä hetkellä talli on kuitenkin niin täynnä, ettei Piinankaan varsa ole vielä ajankohtainen.
|
|
|
|
Post by narri on May 21, 2014 13:06:53 GMT 2
21.05.2014 Kiukkuavaa koulutreeniä
Piinan päiväjärjestys on laitettu uusiksi vähän fiksummin, sille kun tuli vahingossa jonkun nuoren hevosen päiväjärjestys ja koska sitä ei ole muokattu, sen kanssa on tehty milloin mitäkin. Tänään sillä oli koulutreenipäivä, jonka pidin eilisen hieronnan vuoksi hyvin kevyenä. Tarkoitus oli mennä ilman satulaa lähinnä käyntiä pellolla taivutellen kevyesti, vähän ravia ja ehkä laukkaakin, mutta pääasiassa sitä käyntiä. Piina mökötti tapansa mukaan kun hain sitä sisälle varustettavaksi, ei siis mitään uutta auringon alla. Vähän ihmettelevältä tamma näytti, kun sille ei heivattukaan satulaa selkään.
Treeni ei kyllä mennyt yhtään kuin tanssi. Piinalla oli tavanomaisen mökötän-mutta-teen-silti -päivänsä sijaan kiukkuan-koko-ajan -päivä. Alkuun tamma ei halunnut mennä pellolle, joten aikamme pihassa vängättyämme pakotin sen peruuttamaan pellolle kun oikein päin ei kerran voinut kävellä. Pellolla koetin hakea Piinaa alkuun ihan käynnissä kuolaintuntumalle, mutta tamma vain viskoi päätään, karkasi kuolaimen taakse tai painoi kädelle.
Pääasiassa käyntiä, kuten suunniteltua. Aikani tapeltuani sain Piinan myötäämään niskastaan jonkin verran ja näin otimme parit ravipätkät, ihan vain muutaman metrin ennen kuin tamma jälleen tuli tyhjäksi kädelle ja selkä notkistui. Peräänannosta ei kannattanut haaveillakaan, sain Piinaa kyllä edestä muotoon ja takajalkoja hieman aktiivisemmiksi, mutta siitä huolimatta työskentelymuoto oli kaukana peräänannosta. Laukannostot jätin suosiolla väliin, tällä menolla niistä olisi tullut kaula kenossa, selkä notkolla ja takaosa tallissa suoritettavia singahduksia.
Joopa joo. Minulta meni koko aika siihen, että koetin saada Piinaa edes jonkinlaiseen työskentelymuotoon, joten taivutukset jäivät hyvin vähälle. Samoin kuin se ravi. Ravatut pätkät sentään olivat hyviä, joten ei siinä mitään. Tamma ei hionnut, joten harjasin sen vain ennen tarhaan vientiä.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 24, 2014 9:43:30 GMT 2
24.05.2014 Vapaapäivän piinaava jännitysnäytelmä - not
Susirajalaiset ovat joko ryhdistäytyneet, tai sitten me olemme vain hitaita huomaamaan kopukoidemme laatuarvostelukelpoisuuden. Piina alkaa olla siinä pisteessä, että liittyy monen muun kanssa SLA-valmiiden listaan. Kun katselee tarhassaan happamana piehtaroivaa tammaa, ei meinaa uskoa, miten jumalattoman pätevä kenttäpeli tämä onkaan.
Piinalla on tänään vapaapäivä, joten tamman ei tarvitse sietää meitä kuin matka tallista tarhaan ja takaisin. Kotitreenit ovatkin menneet viime viikkoina niin järjestelmällisesti päin persettä, että tämä oli hermolepoa niin hevoselle kuin meille. Huomenna taistelu jatkuu, saapa nähdä, mitä tulee vai tuleeko mitään. Luulisi, että tällä kisakokemuksella ja valmentautumisen määrällä saisimme Piinasta joka kerta jotain kunnollista irti, vaan eiiiiii vahingossakaan!
Piina kiertelee edelleen KERJ:n ja VSR:n Cupeja, joten treeni on sen mukaista. Jossain kohti siihen tulee katko, kun Piina pääsee vielä kertaalleen mammalomailemaan. Vaikka narrilla onkin jo Piinan varsa yksityisenä, haluamme tammasta jälkikasvua myös Susirajaan. Asennevammaista tammavarsaa odotellessa, sillä tamman me haluamme. Ja nyt kun tämän sanoi ääneen, Piina tekee kiusallaan orin. Olisi ihan sen elikon tapaista!
|
|
|
|
Post by narri on May 27, 2014 13:58:45 GMT 2
27.05.2014 Taas vapaapäivä joka ei ole vapaa
Piinan viikko-ohjelma on ollut aivan väärin ja retuperäinen. Vaikka tammalla oli juuri lauantaina vapaapäivä, annoimme sen olla myös tämän tiistain vapaana, koska tiistaille sillä on merkattu vapaa. Koetamme näin saada Piinan viikko-ohjelman taas aikatauluun. Tammalla itsellään tosin oli muita suunnitelmia, koska kesken hyvin sujuneen tallin lakaisun huomasimme Lissun kanssa sen juoksentelevan tallin pihalla onnesta soikeana. Ja eikun pyydystämään...
Kaurasangon suosiollisella avustuksella saimme murjottajan kiinni ja totesimme liikuttavamme sen kevyesti, jotta se pysyisi langoissa. Saimmekin sitten kuningasidean - ohjasajamme tamman! Piinaa ei varsinaisesti ole ajo-opetettu, se pitää valjaat päällään ja osaa mennä eteenpäin, kääntyä ja pysähtyä käskystä, mutta kärryjä sillä ei koskaan ole ollut perässä.
Kaiken varalta Lissu otti Piinan pitkään liinaan, kun emme olleet varmoja miten tamma ohjasajaessa käyttäytyy. Vaikka Piina mököttikin, se kuitenkin toimi! Tamma tarvitse yllättäen selkeät avut ja välillä Lissunkin avustusta, sillä sillä ei ole pitkiin, pitkiin aikoihin tehty mitään ajamiseen viittaavaa eikä se kaikkea muistanut. Koska meillä tunnetusti opetetaan hevoset huolella etukäteen kaikkeen, emmekä jaksa juosta enempää kuin näyttelyt vaativat, koetimme Piinalla pohkeenväistöä ohjasajaen. Tamma ei alkuun ymmärtänyt yhtään, mutta väännettyämme tarpeeksi kauan se otti peräti kolme väistöaskelta!
Tähän olimme erittäin tyytyväisiä, harjasimme Piinan ja päästimme sen takaisin tarhaan mököttämään. Ehkäpä se nyt pysyy langoissa ja saamme samalla tamman viikko-ohjelman taas pitämään kutinsa.
|
|
|
|
Post by narri on Aug 27, 2014 10:37:35 GMT 2
27.08.2014 Vähän rauhaa ja hiljaisuutta
Vaikka miten Piinalle oli merkitty tänään koulutreeni otin taas vaihteeksi vähän vapauksia sen suhteen. Tässä on pitänyt hypätä Mateella, putsata varsuteita, kiikuttaa hevosia hierottavaksi ja hoitaa Harmon ontumaa, joten kaipasin vähän rauhaa ja hiljaisuutta vaihteen vuoksi. Vaikka Piina miten onkin mököttäjä sen kanssa on kuitenkin aina mukavaa tehdä maastolenkki, etenkin jos siltä ei paljoa vaadi. Niinpä hain tamman tarhasta, harjasin sen ja suitsin. Halusin ehdottomasti lähteä jättihepallamme ilman satulaa matkaan, maastosta tulisi kuitenkin suhteellisen kevyt. Laitan vaikka Sarlotan ratsastamaan Piinan illasta kunnolla.
Tein Piinan kanssa hyvin kevyen lenkin, nautin vain rauhasta ja hiljaisuudesta jonka syksy on tuonut tullessaan. Alkaa olla suosikkiaikani vuodesta, kun ei ole vielä ihan syksy, puissa on vihreitäkin lehtiä ja ilma viilenee. Silti kaikkialla saattaa havaita vielä kesäisyyttä, vihreitä lehtiä ja kukkasia. Naakat alkavat kerääntyä parviksi... Ihanaa aikaa. Lenkki sisälsi pääasiassa käyntiä ja kaksi mukavaa laukkapätkää. Raviakin tuli harrastettua jonkin verran, mutta on Piinalla kuitenkin sen verran iso liike, ettei oma takamus kestänyt määräänsä enempää. Takaisin tallille palattiin noin kolmen vartin jälkeen ja Piina pääsi takaisin ulkoilemaan saatuaan pari palaa porkkanaa.
|
|
