|
|
Post by Pertti on Dec 23, 2013 12:35:36 GMT 2
suomenhevostamma Yön Saastainen Harakka "Harakka" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Tummanpuhuva este- ja kenttäpelimme on mutruturpainen kiimahirviö, eli aivan yhtä lauhkea ja kukkainen kuin suurin osa muista Susirajalaisista. Enimmäkseen tammaa kiinnostavat orit, muiden tammojen inhoaminen ja täyden mielenkiinnottomuuden osoittaminen ihmisten toiveita kohtaan. Ihastuttava luontokappale! |
|
|
|
Post by Lissu on Dec 31, 2013 11:07:08 GMT 2
31.12.2013 Mikä tässä hevosessa viehättää?
Harakka on salakavalasti mennyt ja valmistunut kisojensa suhteen ihan huomaamattamme, tammalla on 54 ERJ-sijoitusta ja 35 KERJ-sijoitusta. Kummastakin lajeista löytyy Cup-sijoitus, KERJ:n tapauksessa se on voitto. Onhan tämänkin elikon luonteessa ovat.. hiomista vaativat kulmansa, sanotaan näin, mutta jotenkin Harakka vain viehättää. Ei tosin ulkonäkönsä ansiosta, ihan perusputtehan tämä on, sieltä vähemmän kauniista päästä.
Jotenkin tamma tuntuu viehättävän muitakin kuin meitä, useampi ihminen on ollut kiinnostunut Harakan jälkikasvusta. 11.10.2013 syntynyt orivarsa Rapakkorastas asustelee Satulinnassa, ja meille Susirajaan jää varsa yhdistelmästä Hippi x Harakka. Varsan pitäisi syntyä alkuvuodesta, eikä tarvinne erikseen sanoa, miten meitä narrin kanssa jännittää!
Tamma vietti vapaapäivänsä heiniä mutustellen ja muille hevosille kiljuen. Jos joku hevonen on vahingoniloinen niin Harakka, tamma tuntui irvistelevän ja naureskelevan (miten hevonen nauraa?!) joka kerta, kun talutimme jonkun hevosen tarhasta talliin treeniä varten. Siinäpähän on ja irvailee, huomenna on ihan normaali liikutuspäivä Harakallekin, halusi tamma sitä tai ei.
Huomenna on vuorossa koulutreeni, tarkoituksena hioa muutamia valmiita kouluohjelmapätkiä. Jahka Harakan mammalomailu on ohi jatkamme tositreenausta, kilpaura jatkuu edelleen Cupien merkeissä.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 8, 2014 14:52:07 GMT 2
08.01.2014 Voi hyvänen aika näitä meidän ideoitamme
Suomenhevoskantakirjan tammikuun erikoistilaisuuteen pääsi ilman näyttelymenestystä, joten mehän ilmoitimme sinne konejamme. Harakka oli yksi näistä, joskaan emme ole aivan varmoja, oliko se sittenkään hyvä idea.. Harakka saa kolmosen, jos saa, sen parempaa palkintoa emme tohdi tummalle kisahirmullemme toivoa. Sen lisäksi, että Harakka on mukana kantakirjatilaisuudessa myös sen kaksi varsaa, meidän Kokkorikkomme ja Satulinnassa asustava Rapakkorastas, ovat tuomareiden syynissä. Olisipa komeaa saada palkinnot kaikille! Harakan varsat ainakin palkitaan, siitä ei ole mitään epäilystä, tamma itse vähän epäilyttää.
Treenasin tamman kanssa koulua, ja eihän siitä mitään tullut. Harakalla oli taas mahanalus täynnä jalkoja, eikä Harakka meinannut malttaa ravata - saati laukata! - kunnolla. Tahtirikkoa tahtirikon perään, etuosa ravasi ja takaosa laukkasi, ristilaukkaa.. Jestas mikä treeni! Teimme paljon pysähdyksiä, peruutuksia, siirtymisiä ja suunnanvaihtoja, mutta emme saaneet aikaiseksi kuin yksittäisiä hyviä pätkiä. Olinhan minä henkisesti varautunut siihen, ettei Harakan kanssa aina mene putkeen, tämä vain taisi olla pohjanoteeraus. Miten ihmeessä tämän kanssa on saatu aikaiseksi niin hyvää tulosta..!
Kaiken sen tappelun takia olimme Harakan kanssa molemmat hikisiä, ja pestyäni tamman ja jätettyäni sen loimitettuna karsinaan kuivumaan menin itsekin suihkuun.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 19, 2014 15:59:04 GMT 2
19.01.2014 Näillä pakkasilla aleta hyppäämään
Harakan hyppytuokio siirtyi hamaan tulevaisuuteen, ei näillä pakkasilla hypätä tai laukata. Kävin kuitenkin pyydystämässä Harakan tarhasta, lähtisimme pellolla korkeaan hankeen treenaamaan. Luulisi tämänkin tamman virran vähenevän, kun mennään vetämään hankitreeniä! Kisakuntokin täytyy pitää yllä, vaikka Harakalla onkin sijoitukset täynnä sillä käydään edelleen ERJ:n, KERJ:n ja VSR:n Cupeissa kärkkymässä sijoituksia.
Tamma oli koko harjauksen ja varustuksen ajan turpa mutrulla, työmotivaatio kohdillaan.. Ei hevosen vastahankaisuus tai pienet mielenosoitukset ole ennenkään Susirajan porukkaa estelleet, joten Harakan nyrpeydestä huolimatta kiskoin elikon perässäni kentälle.
Alkuverryttelimme kentällä, ja voi luoja millainen liike Harakasta tänään lähti! Alkukaahailujen ja "ähähähähähä en kuuntele sinuaaa" -pelleilyjen sekä ne lopettaneiden kurinpalautusten jäljiltä Harakka oli niin kevyt ratsastaa, helppo työstää..! Tamma pyöristi selkäänsä, toi takaosaansa alle, askelsi kunnolla. Olin niin hämmentynyttä tästä loistavuuden multihuipentumasta, että meinasin tipahtaa satulasta kun väistätin pohjetta.
Hangessa Harakan meno oli aivan yhtä vakuuttavaa. Korkea kinos pakotti tamman nostelemaan kinttujaan, mutta lumi ei turhan paljoa hankaloittanut tumman suomijuntin menoa. Harakka tuntui törkeän hyvältä, sen käynti ja ravi olivat paremmat kuin pitkään aikaan ja unohdin palelevat varpaanikin, kun hevonen toimi niin tautisn hyvin.
Noin 50min kestäneen treenin jäljiltä Harakka oli vähän hikinen, joten nopea pesu, perusteellinen kuivaus ja pari loimea päälle. Tamma jäi sisälle kuivumaan, ja pääsee pihalle vasta huomenna. Pesun jäljiltä ruokakuppiin tipahti pari porkkanaa, Harakka todella ansaitsi ne!
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 20, 2014 13:52:36 GMT 2
20.01.2014 Todistetusti tasokkaat tampiot -- jälkeläiset
Orien KTK-tilaisuuden tulokset tulivat, ja kyllä saadaan olla ylpeitä Susirajalaisista! Etenkin Harakan jälkikasvu loisti, sillä tamman molemmat tilaisuudessa mukana olleet orijälkeläiset (meidän Kokkorikkomme, Satulinnassa asustava Rapakkorastas) palkittiin KTK-II:lla! Olemme tajuttoman ylpeitä kasvateistamme, ja totta kai suitsutamme Harakkaa melkoisena periyttäjänä, kun omasta.. kauneudestaan huolimatta saa aikaiseksi kirjoihin ja kansiin kelpaavia jälkeläisiä. Pian pääsemme elostelemaan tamman periyttäjän kyvyillä kahta kauheammin, kun Harakan jälkikasvu alkaa vallata kilpakenttiä.
Harakka pääsi tänään helpolla, vähän käyntiä ja ravia. Eilisen hikitreenin jälkeen tammaa vain venyteltiin, ja jestas miten hyvässä vireessä mutruturpa oli tänäänkin! Asettaminen ja taivuttaminen sujui kuin vettä vain, Harakka ei ollut lainkaan jäykkä vaan hyvinkin vetreä. Apuihin vastattiin saman tien, ja hevonen oli muutenkin täydessä terässä. Mukavaa vaihtelua, välillä kun pelkkä asetuksen saaminen on tappelun takana.. Vähän reilu puoli tuntia ratsastelua, sitten Harakka sai takin niskaansa ja meni takaisin pihalle.
Huomenna tamma on vapaalla, mikäli pakkanen pysyy näissä lukemissa. Vähän lauhemmat kelit, kiitos, niin pääsisi treenaamaan hevosiakin kunnolla! Harakankin kanssa kun valmistaudutaan täyttä häkää tuleviin Cupeihin, samaten SLA:han. SLA-listamme on kyllä aika mahtavan pituinen, eikä Harakka ole ensimmäisinä niihin bileisiin osallistumassa, mutta ne Cupit. Miten tässäkin ERJ- ja KERJ-Cupeihin menet - tai VSR-Cupeihin - kun et pääse hyppäämään! Ah lämmitetty maneesi, miksei meillä ole sellaista..! ..miksei meillä ole maneesia.
Harakkaa tosin ei tunnu haittaavan tämä rennompi liikutus, tamma nauttii hankipelleilystä ja kiimahepulivapaasta ajastaan. Keväällähän tämä koni on aivan hirveä, sitä innolla odotellessa.. not.
|
|
|
|
Post by Lissu on Feb 3, 2014 21:58:59 GMT 2
03.02.2014 Skumppaa, skumppaa kaikille!
Harakkaisemme on KTK-III! Uskomatonta, ja mikä kaikkein hämmästyttävintä Harakka kirjattiin vielä kelpo pistein; me odotimme heikkoa säälikolmosta. Skumppapullot auki ja kaikille juomista! Melkein nyt ainakin, mieli tekisi, tämä on mahtavaa! Tamma on itse kantakirjattu, kaksi sen kolmesta varsasta on kirjattu, tästä ei meno enää parane! Ja vielä pari huutomerkkiä lisää!
Kantakirjatammalla oli tänään estetreeni, ja vaikka tamma kulki aivan liian lujaa pää pilvissä minä hymyilin kuin Naantalin aurinko. Verryttelyissä Harakka kulki kuin NATO-ohjus, joskin hypyt olivat pyöreät ja tasapainoiset, pisteet siitä. Meno ennen ja jälkeen olikin aivan kamalaa, vain pari askelta ennen estettä ja pari sen jälkeen mentiin kunnolla. Ratsuni mahanalus oli taas täynnä jalkoja, kaasu hirtti kiinni ja jarrut löytyivät vasta, kun Harakka teki muurille stopin ja paiskasi minut selästään. Selvisin naarmuitta, ja hetken suunnittelematonta jalkautumistani ihmeteltyäni pyydystin hevoseni ja jatkoimme treeniä. Muurinkin yli mentiin, melkoisen kirosanamäärän saattelemana.
Suurin osa treenistä oli sitä peruskiireistä menoa, mitä meillä on ollut, mutta en valita. Harakka kuitenkin teki siistit hypyt ja piti tasapainonsa joka mutkassa, joten ei tämä aivan toivotonta ollut. Treeniä seurasivat huolellinen loppuverkka ja hionneen Harakan pesu. Sinne tamma jäi kahden fleeceloimen alle karsinaan, muutama porkkana ja omena ruokakupissaan. Pitäähän sitä hienoa hevoista vähän suosia ja kehua! Ja lahjoa, mutta siitä ei puhut.
(R) Yön Saastainen Harakka, om. Susiraja
17 + 16 + 17 + 17 = 67p KTK-III
- Melko hyvät tyypit, kevyt pitkähkö runko, ylälinja saisi olla vahvempi, supistuneet etusääret.
|
|
|
|
Post by narri on Mar 5, 2014 19:05:39 GMT 2
05.03.2014 Yön Saastainen Kouluräpistelijä
Miksi tänään on joku kouluratsastuspäivä? Ilo koettaa vääntää koulua hevosella, jolla ei ole jarruja. Tosin no, onhan tätä treenattu kun kenttäelikko kuitenkin. Harakalla ei vieläkään tapahdu elämässään mitään kovin jännää, cupeja käydään ja odotellaan, että päästään laatiksiin. Eli ei oikeastaan mitään uutta auringon alla. Jännää kyllä, emme enää tarjoile Harakkaa edes jalostukseen vaikka se ei meille erityisen tärkeä pusupusuhalimuiskishevonen olekaan.
Mutta se itse tämänpäiväinen koulutreeni. Koska Missin kanssa meni täysin perseelleen en odottanut mitään kovin hienoa Harakaltakaan. Olin valmiiksi tappiomielialalla miettiessäni aiheeksi laukkatyöskentelyä, joka ei tulisi sujumaan mihinkään suuntaan.
Ei hitto kun on kivaa olla oikeassa! Not. Koska Harakalta puuttuvat jarrut ja sen mahanalus on jalkoja täynnä, laukkatyöskentely oli enemmänkin laukkarevittelyä, mikä on tietysti silloin tällöin ihan kivaa. Vaan kun koetin hakea treenillä hyvää, pyörivää laukkaa jossa takaosa tekisi töitä ja selkä samaten, niin ei se revittely ole niin kivaa. Harakka vetäisi pään taivaaseen ja ylinopeudelle.
Turha kai siitä on sen kummempaa lätistä, kun tulee vain itku. Joskus tekisi mieli lyödä Harakalle kolme kiloa rautaa suuhun, kaikki mahdolliset remmit ja piuhat ja testata sitten mitä kuuluu ja kuka käskee. Pakko Harakka oli vetää kostealla sienellä läpi ja takittaa ulos, kun tamma hikosi ympäriinsä juoksennellessaan. Työskentelystä sen sijaan ei voi puhua.
|
|
|
|
Post by Lissu on Mar 19, 2014 8:16:09 GMT 2
19.03.2014 Vastalaukkaa vaikka väkisin
Olipa kerrassaan mahtava idea alittaa hevosten liikutus Harakalla! Ei siinä, hyvä hevonen ja hieeeno tamma, mutta kun koulutreenit eivät yleensä meinaa sujua. Vähemmän yllättäen Harakka oli turpa mutrulla kun hain sen tarhasta, ja varustaessani rouvaa elikko vaikutti siltä, että matolääkkeen syöminenkin olisi kiinnostanut enemmän. Mahtavaa.
Alkuverryttelyistä lähtien Harakalla oli ihan liikaa virtaa. Tiivistin istuntaa, tein puolipidätteitä, ratsastin paljon siirtymisiä ja ympyröitä, kirosin niin, että naapuriinkin kuului.. Ihan kuin Harakan kanssa olisi saanut mitään pysyvää aikaiseksi! Käynnistä ei tullut yhtään mitään, mutta ravi oli kehityskelpoista; muutama pätkä oikein mallikelpoista harjoitusravia ja suorastaan loistavia pätkiä pohkeenväistöä. Sääli, etten missään vaiheessa pyytänyt sitä Harakalta.
Ainoa asia, jota olin suunnitellut treenaavani tosissani oli vastalaukka, joten sitä Harakka joutui tekemään. Vastalaukka ei millään meinannut sujua, tamma vain kaahasi apujen alta ja vaihtoi myötälaukalle kaahatakseen vähän lisää. Aivan sama, otettiinko vastalaukkaa loivalla kiemurauralla vaiko puoliympyrällä, tamma ei malttanut pitää vastalaukkaa yllä.
Tappelin Harakan kanssa lähes pari tuntia, ja sain aikaiseksi yhden, YHDEN, kelvollisen vastalaukkapätkän. Siihen me sitten lopetimmekin, loppuverkan teimme maastossa ja ihmettelimme lunta (takatalvi, kivakiva). Tallissa Harakka tuntui odottavan herkkuja, muttei yllättäen saanut yhtikäs mitään, ainoastaan passituksen tarhaan.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 27, 2014 10:56:38 GMT 2
27.05.2014 Tiistaimaasto
Lähdin tänään yksikseni maastoon heti aamusta, ja ratsukseni arvoin Harakan. Tamma oli totutun kiireinen, ja jo hevosta varustaessani mietin, montako jalkaparia tällä nyt onkaan. Onneksi Harakka on jo niin tuttu hevonen, ettei sen steppiesityksistä jaksa olla millänsäkään.
Olin suunnitellyt suht reipasta verryttelymaastoa, mutta Harakka halusi kaahata täysillä. Jo parisataa metriä kotipihasta sain karjua kurkku suorana, kun tamma ei kuunnellut mitään muuta apua. Koko viiden vartin maastoretken ajan keskustelimme tamman kanssa siitä, mitä vauhtia nyt mennään. Välillä otin pohkeenväistöpätkiä käynnissä ja ravissa, eikä tamma lämmennyt niille ollenkaan; hän ei päässyt laukkaamaan! Harakka kuitenkin teki pohkeenväistöt suht sievästi, ja kyllä ne pohkeenväistöiksi tunnisti.
Ne pätkät, jotka sujuivat hyvin myös sujuivat hyvin. Harakka malttoi välillä ravata ja laukata ihan fiksutahtisesti sen innoissaan kaahaamisen sijaan, ja rauhallisemmilla pätkillä oikein nautin menosta. Sitten kaasu hirtti kiinni ja minä kiristelin hampaitani, ralli ei tosiaankaan ollut ohjelmistossa.
Tallilla riisuin Harakan nopeasti varusteista, harjasin vielä nopeammin ja taluttelin hevosta jonkin aikaa ennen tarhaan viemistä. Olisi se maastoilu voinut huonomminkin mennä, ainakin palasimme Harakan kanssa yhtä aikaa tallille.
|
|
|
|
Post by narri on Jun 2, 2014 16:55:17 GMT 2
02.06.2014 Lisää hyppäämistä
Harakan kanssa en tehnyt tänään mitenkään erityisen vaativaa treeniä, kunhan hyppäsin. Metrinen jonkunsortin rataa muistuttava viritys kentällä ajoi asiansa oikein hyvin, kaikki esteet voisi tulla halutessaan myös yksittäisinä joten tämän kanssa ei olisi mitään paineita minkään kanssa. Ja näin helppoja juttujahan tein, koska tällä elikolla on kiima päällä... Aivan hirvittävä hoidokki, normaalistikaan mahan tai peräpään harjaaminen eivät ole kova juttu Harakan kanssa, mutta nyt kiimaisena siitä ei kannattanut edes puhua. Harjasin siitä huolimatta ja sekös tammaa otti aivoon, se vinkui ja potki minkä kerkisi.
Eipä tamman ratsastaminenkaan ole mitään herkkua, kun sillä on kiima päällä. Tamma ei siedä ollenkaan pohjeapuja, hyvä kun se ei vedä hernettä nokkaan kylkiä vasten olevista jaloista. Harakka jyräsi menemään pää polvissa koko alkuverkkojen ajan, jo ennen laukkaa käsivarteni huusivat hoosiannaa täydellä volyymilla. Siinä kohti kun kyllästyin ja kurkotin läppäämään tamman turpaa raipalla se nousi sen viitisen senttiä ja nojasi edelleen kädelle.
En uskaltanut hypätä mitään radan tapaistakaan. Kaasu ei tällä kertaa hirttänyt kiinni, koska kaasua ei saanut käyttää tai Harakka sai hillittömän potkukohtauksen jumalattoman kiljumisen kera. Pää meinasi pysyä kintuissa kaiken aikaa, joten hyppäsn turvallisuussyistä vain yksittäisiä esteitä silloin, kun pää pysyi ylhäällä jottemme olisi rysähtäneet esteiden sekaan. Harakan pysäyttäminen tai edes hidastaminen esteiden jälkeen oli tappelun takana, eikä tätä nyt voinut millään muullakaan tavalla kehua.
Eihän Harakka normaalistikaan mikään helpoin ratsu ole, mutta toimii kyllä kun tarpeeksi töitä tekee. Kiimainen Harakka onkin sitten aivan toinen juttu, ei ole vielä sellaista ratsastuskertaa vastaan tullut, että tamma olisi kunnolla toiminut.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jun 22, 2014 20:34:33 GMT 2
22.06.2014 Juoksuttelua
Tämän päivän verryttelytreeni oli juoksutusta maapuomien ja kavalettien avulla. Etupainoisena liikkunut tamma ei ollut mikään silmänilo, eikä Harakan meno ollut juurikaan kevyempää puomeja ylitettäessä tai kavaletteja hypätessä (koska niiden yli ei voinut vain astella, daa). Vauhdikkuudestaan ja malttamattomuudestaan huolimatta Harakka malttoi kävellä ja ravata, eikä laukkakaan ollut niin tykin suusta ammutun tykinkuulan menoa kuin olin pelännyt. Tamma taipui yllättävän hyvin ja tuntui vetreältä, eilinen pikkuestetreeni ei tuntunut missään. Ilahduttavaa kyllä parikymmenminuuttiseen juoksutukseen mahtui muutama oikein hyväliikkeinen, joskin edelleen etupainoinen, kierros ravia tai laukkaa. Kun sen painopisteen saisi ylemmäs..! Harakan liike ei ole edukseen, ellei sitä ratsasta, mutta tarpeeksi kauan kun tuota etupainoista jyräilyä katsoo oppii löytämään sitä hyvääkin liikettä. Tai sitten sitä oppii valehtelemaan itselleen.
Huomenna vuorossa on jälleen estetreeni, ja taidan nakittaa sen narrille - minä hyppäsin Harakalla viimeksi. Cupeihin valmistaudutaan täydellä tohinalla, kuten ennenkin, Harakka on edelleen kilpakäytössä. Varsansa tamma on tehnyt, kilpaura on vielä hieman kesken. Jos tammalla saisi sijoitukset vielä muutamista Cupeista, joko ERJ:n, KERJ:n tai VSR:n, niin olisin erittäin tyytyväinen hevosenomistaja. Tamma tosin on sijoittunut Cupeissa jo valmiiksi aika hyvin, että eipä sen niin väliä, vaikkei sijoituksia tulisikaan. Viime KERJ-Cup tosin meni ihan penkin alle, olimme Harakan kanssa kolmansia - peräpäästä katsottuna.
KERJ Cup 30.05.2014 KK Bailadorissa
Tarinaluokka (tuomareina: Weem, sabina & Katarina);
"Leijonat rulaa!" "Koska olemme sen arvoisia!" Koska kaikilla tiimeillä on motto niin nyt esitellään juuri teidän mottonne.
22. (22+24+14=60) Lissu T. (VRL-12701) - Yön Saastainen Harakka / helppo
Joka toiselle kuoppaa kaivaa tarvitsee lapion.
|
|
|
|
Post by Lissu on Aug 1, 2014 8:15:49 GMT 2
01.08.2014 Kaasu hirtti kiinni ja näin
Viime aikojen rajut sateet ja vielä rajummat ukkoskuurot ovat haitanneet hevosten liikutusta. Harakka ja muut virtapiikkihevosemme eivät ole ainakaan helpompia ratsastaa useamman pakkovapaapäivän jälkeen. Tamma on ollut yksi mulkvisti talutettavakin, tänäkin aamuna piha raikasi ja komeasti kun narri talutti lapa edellä jyräävää, pystyyn hyppivää suomijunttia pihalle. Nainen oli kuin myrskyn merkki marssiessaan talliin, ja ennen kuin ehdin kissaa sanoa narri ilmoitti Harakan liikutuksen olevan minun murheeni. Oh shit.
Heti aamutallin jälkeen kävin pyydystämässä Harakan ja taistelin sen tarhasta talliin. Viikko-ohjelma ehdotteli maastoilua, mutta minä en todellakaan lähtisi tämän elikon kanssa yhteenkään puskaan. Varustettuani Harakan vein sen kentälle ja iskin liinaan. Päätös juoksuttaa tamma ennen selkään kipuamista osoittautui ihan oikeaksi, Harakka veti sellaista pukkirallia, että meinasi useampaan kertaan kiskaista liinan käsistäni. En ymmärrä, miten sain pidettyä kiinni.
Treeni sujui lähes yhtä vauhdikkaissa merkeissä. Kaasu hirtti kiinni koko ajan, eikä Harakan menossa ollut niin mitään tolkkua. Mikä tuntuma, pitkä läpi menevät pidätteet? Ei tätä voi kehua parhaalla tahdollakaan, mutta komean kirosanalitanian voisin kirjoittaa ja se kuvaisi menoamme täydellisesti. Pitänee liikutttaa Harakka illemmalla uudestaan, ties vaikka konista saisi silloin jotain irti. Siis muutakin, kuin F1-aika-ajojen veroisen näytöksen.
|
|
|
|
Post by Lissu on Aug 5, 2014 21:09:12 GMT 2
05.08.2014 On tässäkin aamupuhde
Juoksutin Harakan sitten aamukuudelta. Helteiden takia oma unirytmini on ihan perseellään, ja nämä ylienergiset elikot pitää liikuttaa silloin kun on viileää, mikä ei ainakaan edesauta unirytmin muodostumista. Onneksi (tämän voi lukea myös ironisesti) Susiraja on nykyään se ainoa työ mikä minulla tai narrilla on, jätimme molemmat opiskelut sikseen (= kesken) kun talli vei kaiken ajan.
Kävin hakemassa Harakan tarhasta, narri nappasi mukaansa Kallan. Hevoset saivat nopean harjauksen, Harakka suitset päähänsä ja Kalla ihan satuloitiin, narri ratsasti. Harakka on niin jumalattoman ylienerginen, ettei sen selkään ole mitään asiaa, ennen kuin se on irtojuoksutettu kunnolla.
Käsiparkani huutavat hoosiannaa edelleen, sen verran Harakka repi, kiskoi ja veti rallia. Tamma pukitteli minkä kerkesi eikä ravista ollut tietoakaan, ennen kuin tamma oli kertaalleen kiskaissut minut kumoon. Onneksi hevonen hämmentyi kentän suuteloinnistani niin paljon, että seisahtui niille sijoilleen ihmettelemään mitä tapahtui. Nousin äkkiä ylös ja homma jatkui, ja kaiketi kiukkuni sai Harakan käyttäytymään. Tai sitten kopukka oli vain niin ihmeissään. narri ainakin sai helvetin hyvät naurut.
Ainakin Harakka tuli liikutettua. Tamma liikkui ihan hyvin, jahka alkoi käyttäytyä, mutta perse lensi kuitenkin siihen malliin, että ainakaan minä en uskalla selkään. Omia kopukoitani ratsastan ihan samaan malliin, vaikka ne perseilevät paaaaljon pahemmin. Elämän pieniä ihmeellisyyksiä.
Pesin Harakan juoksutuksen jälkeen, joskin siitä ei ollut mitään hyötyä; Harakka alkoi piehtaroida saman tien tarhaan päästyään. Jesss.
|
|
|
|
Post by Lissu on Sept 21, 2014 17:32:20 GMT 2
21.09.2014 Laatuarvosteluvalmistautumista
Näyttää siltä, ettei Harakan Cup-ura tästä enää nouse. Emme ole luopuneet toivosta, treenaamme tammaa kuten tähänkin asti ja ilmoittaudumme KERJ:n, ERJ:n ja VSR:n Cupeihin. Viime aikoina olemme narrin kanssa keskustelleet tavallistakin enemmän Harakan laatuarvostelukärräämisistä, tamma kun on ollut jo pidemmän ajan täysin valmis niihin kinkereihin. Cupmenestys olisi toki toivottavaa – paikkaisi vähän elikkomme rakennetta -, mutta kun ei niin ei. Hyvä kilpaura, paljon valmentautumista, oikeinkin edustuskelpoiset kakarat.. Näillä eväin Harakalla ei ole mitään hätää. Musta murmelimme on kuitenkin vähemmän kukkainen persoona, eikä sen rakennekaan herätä ihastuneita huokauksia, vaikka tammalla miten on KTK-III –palkinto.
Tämänpäiväisen ratsastuksen perusteella Harakka pitäisi kärrätä Atrian tehtaalle, ei suinkaan laatuarvosteluihin. Kyse oli pelkästä verryttelytreenistä sileällä, mutta tappeluhan siitä tuli. Suomenhevosen itsepäisyys tuli taas esille, kun Harakka halusi joko mennä takaisin talliin (syömään..) tai kaahata pää viidentenä jalkana. Minä en ollut lainkaan samaa mieltä, olin suunnitellut askeleen pidennystä ja lyhennystä, pohkeenväistöä, paljon laajoja kaaria.. Kaikkea kivaa perustyöskentelyä, joka laittaisi hevosen taipumaan, suoristumaan, tekemään töitä. Vaan ei, eipä tietenkään, jos Harakka on yhtä mieltä ja minä toista, niin tappeluhan siitä sitten tulee. Jotain treenin sujuvuudesta kertonee, että kun narri kulki kentän ohi, hän huuteli avunantotarjouksia.
Joskus tuntuu, ettei hevosten kanssa tule kuin takapakkia. Jos eteenpäin mennäänkin, seuraavalla viikolla edistysaskel mitätöidään ottamalla kaksi askelta taaksepäin. Itseäänhän tässä saa syyttää, kun on hankkinut tallin täyteen laiskoja, kovapäisiä ja typeriä elikoita.
Koska Harakka oli tänään aivan hirveä, tamman oli turha kuvitella saavansa herkkuja. Hevonen itse oli tainnut odottaa niitä ja olikin turpa mutrulla, kun tajusi, ettei omenoita tipu. Lähtiessäni tamman karsinasta mokoma koetti purra minua, onneksi ehdin alta pois – ratsastushousuni ovat tarpeeksi paskaiset ja kärsineet ilman hampaiden tekemiä reikiäkin.
Ehkä huomenna on parempi päivän, niin minulla kuin Harakallakin.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 23, 2014 17:12:40 GMT 2
23.10.2014 Kiukkuperse menee laatiksiin
Tuntuu vähän omituiselta todeta näin, mutta Harakka on nyt niin laatuarvosteluvalmis, kuin uskomme sen koskaanikinä olevan. Tamma ilmoitetaankin ensi kuussa jokaiseen mahdolliseen laatuarvostelutilaisuuteen, johon se vain pääsee ja jotka järjestetään. Suunnitelmissa ja haaveissa ovat SLA, YLA, ERJ ja KERJ, joten jännitettävää tulee ties miten paljon! Tammalla on itsellään hyvät kilpanäytöt, myös Cupeista - etenkin VSR-Cupeista -, jotka mukavasti kompensoivat Harakan rakennetta. Olkoonkin, että elikko on KTK-III -palkittu, mutta ei tätä miksikään ruusunnupuksi voi parhaalla tahdollakaan sanoa.
Jälkeläisnäyttöjen suhteen ei ole hätäpäivää, tammalla on monta kilpaillutta, menestystä haalinutta ja emäänsä huomattavasti paremman näköistä orivarsaa. Pojat ovat tuoneet Harakalle jälkeläisnäytöt esteille ja kenttään aikapäiviä sitten, joten niiltä osin voin olla levollisin mielin. Olen laskenut ja pohtinut Harakan mahdollisia pisteitä ties miten moneen kertaan, mutta ei tässä tule hullua hurskaammaksi. Sukupisteet vaikuttavat paljon, ja niitä on hankala arvioida, rakenteesta tulee.. vähän. Hyvin vähän. Oho.
Harakka on ilmoitettu vielä tämän kuun ERJ-Cupiin, ja tamma ilmoitetaan myös KERJ-Cupiin. Pidetään peukut pystyssä, että saisimme vielä vähän Cupmenestystä! VSR Cupeista Harakka on kerännyt täydet viisi Cup-sijoitusta, joten niihin kinkereihin emme enää osallistu tämän elikon kanssa.
Kotitreenit ovat sujuneet melko vaihtelevalla menestyksellä, kuten yleensäkin. Välillä olemme tehneet loistavia suorituksia, välillä sellaisia rimanalituksia, että hevostalli.net ja Hauskimmat kotivideot olisivat hyvin kiinnostuneita treeniemme video- ja kuvamateriaaleista.
Laatuarvostelujen jälkeen Harakka on ihan totaalisella eläkkeellä, mikä tuntuu vielä omituisemmalta kuin se, että ilmoitamme kiukkuperseemme laatuarvosteluihin. Meillä on kyllä sellainen kutina, ettei Harakka tule ihastuttamaan ainakaan luonteensa tai rakenteensa puolestaa.. Katsokaa sitä estekapasiteettia! Ihailkaa jälkeläisiä, jotka ovat saaneet emältään vain hyviä ominaisuuksia (ja jos asia ei olekaan näin, vaikenemme asiasta kuin muuri)!
Tunsin melkein hellyyttä Harakkaa kohtaan, kun se tänään käyttäytyi maastoestetreenissä kuin mikäkin porsas. Suurin osa treenistä meni aivan harakoille (ehe ehe kun olen hauska), tamman yhteistyökyky oli täysi nolla. Kyllä elikon sai esteiden yli, eikä vauhdin kanssa ollut ongelmaa, mutta hevosesta kyllä huomasi, miten vastahankaan se oli. Aina ei huvita, meidän hevosiamme harvinaisen harvoin.
|
|
