|
|
Post by Pertti on Jan 18, 2014 16:35:00 GMT 2
suomenpienhevostamma Erimieli "Liero" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.narrin kasvatti hyvin Susirajalaisella suvulla. Lieron suvusta löytyvät kaikki "kolme kovaa", eli kantahevosemme Harhakuvitelma, Säkkijärvi ja Hiisirikko. Pikkuneidin luonteessa näkyy turhankin vahvasti emän ja sitä kautta Hipin luonne, tamma ei meinaa paikoillaan pysyä ja keskittymiskyky loistaa poissaolollaan. |
|
|
|
Post by narri on Jan 18, 2014 21:24:51 GMT 2
18.01.2014 Hyvää synttäriä vauvva!
Riesa varsoi luonani Pirunportissa aikaisin aamusta pienen hopeanruunikon tammavarsan! Astutimme Riesan Sällillä sukutaulullisista syistä ja toivoimme pienhevosta, mutta onhan tämä väri ja sukupuoli iloinen yllätys. Piekkarius saadaan selville aikanaan, mutta kyllä varsa vahvasti näyttää emältään, joten uskaltaisin olettaa sen jäävän pienhevoseksi. Kutsuin saman tien Lissun - jonka isä ei ehkä ollut niin innokas tulemaan, mutta no jaa! - katsomaan varsaa ja sitä sitten kimpassa awwittelimme.
Erimieleksi nimetty pikkutamma oli saman tien pystyyn pompattuaan eloisa ja utelias, kävi nuuskimassa meidät läpi ja maistelikin vähän sormia, kunnes nälkä yllätti ja piti juosta emän tissille. Emme oikein malttaneet häipyä tuijottamasta pikku-Lieroa, mutta aamukahvi kutsui.
Päivemmällä Liero pääsi saman tien ensimmäiselle jaloittelukerralleen kylmästä huolimatta. Lumen määrä hämmensi tammaa suunnattomasti, se koikkelehti auratulla pihalla hirvittävän innoissaan ja kiinnostuneena ja tunki turpaansa kinoksiin. Riesan piehtarointia keskellä pihaa se taas katsoi kuin emä olisi saman tien ottanut ja seonnut. Mahdottoman somia laukkaspurtteja Lierolta nähtiin myös!
On tämä hieno pieni otus. Toivottavasti sillä olisi enemmän keskittymiskykyä kuin emällään, mutta kehtaanpa epäillä.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 27, 2014 13:58:21 GMT 2
27.01.2014 Ihana pupu oli Marsalkka -- Liero
Lieron menoa on niin ihastuttavaa katsella, nuori tamma pömeltää ja loikkii lumessa minkä kerkeää. Pikkutamma saa (ainakin toistaiseksi) anteeksi esim. kaiken, koska on ihana ja koska sen suku saa koko tallin Perttiä ja Santeria lukuun ottamatta hymisemään tyytyväisyyttä. Lierossa pnvikansa, kyllä, mutta tällä suvulla se oli odotettavissa. Enemmän Lierossa on silti hyviä puolia; se suku edelleen, se on tamma, se.. se ei ole Telman luonteinen?
Tammaa on totutettu kaikkiin mahdollisiin varusteisiin, sille on opetettu näyttelykäyttäytymistä ja ostettu ties miten monet uudet loimet. Mokoma syö loimiensa solkia.. Olemme me yrittäneet sivellä solkiin kaikkea pahanmakuista - jopa matolääkettä! - mutta eheiiiiii, Lierohan vain hotkii solkia kitusiinsa kahta kauheammalla innolla. Järki ei päätä pakota..
Tänään tamma sai olla ihan omissa oloissaan koko päivän ja leikkiä pupua. Liero pomppii tarhassaan kuin mikäkin villikani, riepottelee ruokakuppiaan ja syö loimensa solkia. Ainakin hevonen liikuttaa itse itsensä! Huomenna Lieron kanssa treenataan taas näyttelykäyttäytymistä, ensi kuussa pikkutamma kärrätään suomenhevosten varsa-arviointiin, ja sieltä on parempi tulla ykkönen.
Ihana pupu eiku poni on Liero, joka tapauksessa. Ja näyttää pahasti siltä, että pikku herranterttumme rikkoi jälleen yhden loimen. Saa kohta olla alasti pihalla, perkele! Ei näillä keleillä muuten (vain kymmenisn astetta pakkasta) elikoita loimitettaisi, mutta kun suurin osa on klipattu tai muuten niin ohutkarvaisia, että tällä tuulella ne paleltuvat pystyyn.
|
|
|
|
Post by Lissu on Feb 18, 2014 12:12:12 GMT 2
18.02.2014 Meidän pieni osaa hypätä!
Tänään Liero juoksutettiin puomien ja kavalettien suosiollisen avustuksen kanssa. Pikkuneiti on ollut kovin innoissaan niistä, ja hyvin lähtee hyppy intopiukean elikon takasista!
Hakiessani tamman tarhasta se oli totutun ylienerginen virtapiikki, jonka sain viedä puolijuoksua sisälle ja harjata niin nopeasti, että hyvä kun kerkesin harjaa pakista ottaa. Liero on aivan ihana, mutta välillä tämä ylienergisyys menee aika naurettaviin mittasuhteisiin.
Olin varautunut siihen, että juoksutus sujuu rallin merkeissä, mutta vielä mitä - Liero yllätti minut totaalisesti asiallisella käytöksellään ja keskittymiskyvyllään. Minusta tuntuu, että pikkutamma on mennyt ja lyönyt päänsä.. Oli tai ei, niin Lierolta löytyi selkeä käynti ja ravi, eikä laukkakaan ollut mitään kaahaamista. Pienhevostamma oli toki kiinnostunut kaikesta, kuikuili sinne sun tänne ja välillä huuteli vieraisiin pöytiin tarhoille päin, mutta tahtirikkoja ei tullut eikä Liero kompuroinut. Pikkuneidin verryttyä maapuomit vaihtuivat kahteen kavalettiin, joiden kanssa Liero sai harjoitella hyppäämistä. Hopeahapsesta oikein näki, miten tilanne vaati kieli keskellä suuta keskittymistä! Liero ei kiihdytellyt, vaan piti tasaisen laukan yllä läpi ympyrän, otti hyvät hypyt ja vielä aika lailla oikeasta ponnistupaikasta. Kyllä tästä vielä hyppääjä tulee. Oli mahtavaa katsella, miten tosissaan tamma keskittyi ja yritti sen tavallisen räpellyksensä sijaan!
Tallissa Liero sai tajuttoman paljon rapsutuksia ja pari porkkanaa. Ainakin neljä. Koko pussillisen. Oho.
|
|
|
|
Post by Lissu on Mar 21, 2014 8:05:14 GMT 2
21.03.2014 Kantakirjapalkittu pieni
Nykyään pikkuneitimme on KTK-III -palkittu, jeij! Odotimme kyllä kakkosta, mutta saa nyt nähdä, lähdemmekö uusimaan. Pienhevossuunnalle tuli 67 pistettä, tokkopa ratsusuunnalta tulisi ainakaan enempää. Kyllä harmittaa, en kiistä. Joka tapauksessa Liero on tajuttoman hieno, oli se palkinto kakkonen tai kolmonen, joten tallilla pikkuista on paijattu menemään ja talliporukan kanssa on kilistelty lasilliset (myös Ruudin kunniaksi, joka myös on KTK-III -palkittu).
Kohtapuoliin pääsemme aloittamaan kisarumbankin Lierolla, enkä minä meinaa nahoissani pysyä! Olen niin ylpeä Lierosta, niin innoissani jo etukäteen ja aivan tajuttoman hermostunut sen suhteen, malttaako Liero ikinä käyttäytyä ja suorittaa kunnolla. Lierosta voi tulla ihan mitä tahansa, mutta totta kai me toivomme siitä samanlaista suorittajaa kuin vanhemmistaan. Meillä on suunnitelmia pienhevosneitimme suhteen, enkä todellakaan arvosta sitä, jos Liero päättää olla kilpakenttien suurin floppi ikinä.
Läksimme Sarlotan kanssa heti aamusta maastoon, narri jäi ratsastelemaan kentälle. Sarlotta nappasi Essin, minä Lieron, ja kävimme puolitoistatuntisen suht rennon ravi/peitsimaaston. Tammat tulivat yllättävän hyvin toimeen, ja koko maastolenkin ainoa miinus oli ärsyttävä yskä, joka on kiusannut minua jo viikon.
Tallilla tammat saivat porkkanat ja pääsivät takaisin pihalle, kumpaakaan ei tarvinnut pestä. Järkyttävän tuulen takia kummallekin nakattiin (ohut) loimi päälle, etteivät neidit kylmetä selkiään tai vastaavaa. Näillä keleillä loimittaminen tosin tuntuu typerältä, mutta parempi katsoa kuin katua.
(P) Erimieli, om. Susiraja
17 + 16 + 17 + 17 = 67p KTK-III
- Hyvät leimat, hyvät tyypit
- Etunojoinen
|
|
|
|
Post by Lissu on Mar 26, 2014 9:29:00 GMT 2
26.03.2014 Muutkin kuin Jorma Uotinen antoivat täydet pisteet
Nyt pitää hehkuttaa varsa-arvioinnin tuloksia! Liero ei ollut paras nelivuotias (toisiksi paras oli, paras oli Susirajalainen, Taikakuuhun myyty Talventamppaaja - onnistuimme saamaan hyvän hevosen aikaiseksi!), mutta jestas, että neidistä saa silti olla ylpeä! Ensinnäkin tulokseksi tuli toivomamme SV-I, johon olemme erittäin tyytyväisiä ja tallilla syötiin kakkukahvit Lieron ja muiden menestyneiden hevoistemme kunniaksi. Se, miksi olemme erittäin täpinöissmme ja valmiit hehkuttamaan Lieroa jokaiselle vastaantulijalle, on pisterivin viimeinen kohta - luonne.
20 pistettä luonteesta. Täydet pisteet luonteesta. Olisimmehan me olleet Lieroon muutenkin tyytyväisiä (paitsi jos tulos olisi ollut jotain muuta kuin SV-I), mutta herranen aika täydet luonnepisteet! Tälle sählälle! Susirajalaiselle! Nyt meillä sitten on kaksi varsa-arvioinnissa luonteellaan ihastuttanutta hevosta, tässä saa kovastikin olla rinta rottingilla.
Menestyksensä kunniaksi Riesa on rikkonut parit kuivatusloimet, päitset ja tullut kolmesta tarhastaan ulos lähtien kylälle pömeltämään. On se mahtavaa, kun hevonen tuntee oman arvonsa! Tänään neiti sentään on ollut kiltisti tarhassaan, mutta saapa taas nähdä, miten kauan.
No, kohta aloitetaan kunnonkohotus ja kisakunnon luominen sekä kisaaminen, luulisi sen jännyyden vähän väsyttävän.
t. 4v Erimieli
rakenne 7, suku 10, käytöskoe 15, ratsastuskoe 7,5 + 7 (64.316%), luonne 20 = 66,5 SV-I
|
|
|
|
Post by Lissu on May 3, 2014 15:45:45 GMT 2
03.05.2014 Kisamenestyjä
Pikku-Lierolla on jo 20 KRJ-sijoitusta, wohoo! Lisäksi tammalla on 9 ERJ-sijoitusta ja 2 KERJ-sijoitusta, joten ei ollenkaan huonosti tälle pömeltäväiselle. Onhan tammalla työintoa, mutta sen valjastaminen työntekoon on aina oma operaationsa. Koulukisoissa olemme onnistuneet poikkeuksellisen hyvin, ja jos tämä tahti jatkuu Lierolla on pian 40 KRJ-sijoitusta täynnä. Vielä kun rataesteillä ja kenttäradoilla pärjättäisiin yhtä hyvin! Pikkuneitimme on joka tapauksessa yllättänyt meidät positiivisesti kaikin puolin, ei tätä tarvitse (ainakaan joka päivä) hävetä.
Satuloin Lieron heti aamusta ja läksimme pellolle treenaamaan koulua. Suurin osa pelloistamme on joko kesannolla tai tulevaa laidunta, joten ei paljoa tarvinnut varoa, mille lohkolle meni ratsastamaan. Liero oli yhtä intopiukeaa ja kiireistä kuten aina, eikä meinannut malttaa keskittyä edes kävelemiseen kunnolla.
Treenasimme perusasioita; peruutukset, pohkeenväistöt, voltit ja ympyrät, täyskaarrot, siirtymiset.. Liero teki töitä hyvin, huonosti ja hyvin huonosti, riippuen siitä miten paljoa ulkopuoliset ärsykkeet vetivät tammaa puoleensa. Linnunlaulu ei tänään aiheuttanut uteliasta pään kääntyilyä, mutta kun kaueampana puksuttava traktori osui Lieron silmiin pienhevonen pysähtyi paikoilleen tuijottamaan. Seuraavaksi neiti ottikin laukkaspurtin, kun se halusi mennä ihmettelemään traktoria lähempää..
Kiitos hyvien pätkien koulutreenistämme jäi hyvä maku suuhun. Lieron kanssa on vaikea saada aikaiseksi täydellistä onnistumista, joten turha sellaista on odottaa tai hakea. Pitää osata nauttia niistä yksittäisistä onnistumisista ja hehkuttaa niitä!
Tamma ei hionnut, joten leipäpalanen suuhun ja hevonen takaisin tarhaan. Lieron maailmaan tuli taas jännyyttä, kun naapurin kissa eksyi sen tarhaan. Kissaparka juoksi karkuun, kun Liero ravasi turpa maassa sitä kohti tehdäkseen tuttavuutta.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 15, 2014 11:14:34 GMT 2
15.05.2014 Kisamenestyjä #2
Pikku-Liero on jo KRJ-tuloksensa kisannut, hyvänen aika! Nyt sitten keskitytään sillä saralla Cupeihin ja tarinakisoihin. Esteiltä on napsittu 16 sijoitusta, kenttäradoilta taas 5. Ei lainkaan huono alku, sanon minä, ja jos Liero jatkaa samaan malliin tamma pääsee hyvin nopsaan kisaeläkkeelle. Kyllä me olemme ylpeitä, tämmöinen luonne ja tekemisen meininki ja viipotus ja silti Liero on niin pätevä kisapeli!
Tänään vuorossa oli estetreeni, iskin Sarlotan tamman selkään ja pidin heille treenin. Sarlotta on todella taitava ratsastaja ja kehittyy koko ajan, ja perinteinen ponityttö kun on hän pysyy näiden vauhdikkaampienkin (ja pukittelevien hirviöiden..) selässä ongelmitta.
Vauhdikkaiden alkuverryttelyjen jälkeen ratsukko pääsi hyppäämään sarjaesteitä. Pysty - pysty ja pysty - pysty - okseri -sarja ylittyivät mallikkaasti hyvällä tekniikalla ja sopivalla ilmavaralla. Sarlotta sai pidettyä Lieron vauhdin aisoissa, laukan pyörimään ja lähestymiset sopiviksi. Tytöllä on silmää esteille!
Sarjaesteiden lisäksi kentällä oli yksittäisiä pystyjä, oksereita ja pikku trippeli. Liero ei koluuttanut kertaakaan, vaan teki kerta toisensa jälkeen hyviä hyppyjä Sarlotan luotsaamana. Kaksikon treeni oli niin hyvä, tasainen suoritus, ettei mitään tolkkua.
Estekorkeus oli parhaimmillaan metrissä, ei mitään heikkoa. Hevonen ja Sarlotta nauttivat molemmat, eikä tyttö meinannut tulla Lieron selästä alas. Loppuverkkoina ratsukko lähti maastoon nauttimaan komeasta kelistä, minä jäin virittelemään esteitä seuraavaa ratsukkoa varten.
|
|
|
|
Post by Lissu on May 27, 2014 11:05:54 GMT 2
27.05.2014 Juoksutusta
momelus piti meille eilen kouluvalmennuksen, joka sujui varsin kiireisissä merkeissä. Käynti oli taas vaihteeksi yliarvostettu askellaji, Liero olisi halunnut vain ravata menemään. Kyllä sai taas hävetä itseään ja hevostaan, kun simppelitkään asiat eivät ottaneet sujuakseen. Luulisi, että sellaiseen olisi vähitellen tottunut!
Päätin päästää itseni helpolla ja juoksutin Lieron. Tamma oli tajuttoman kiinnostunut juoksutusliinasta, aivan kuin ei olisi koskaan sellaista nähnyt, ettei aluksi juossut ollenkaan. Epätoivo hiipi puseroon, kun pienhevostamma seisoi kuin tatti keskellä kenttää ja mutusteli juoksutusliinaa parempiin suihin.
Loppujen lopuksi sain Lieron liikkeelle, joskin käyntiä ei tänäänkään meinannut löytyä. Ravi oli hyvätahtista eikä tamma kiihdytellyt, mutta laukka oli (taas) ihan oma esityksensä. Kahden pierupukkilaukkakierroksen jälkeen pienhevostamma tyytyi laukkaamiseen, mutta vauhti oli taas järkyttävä. Sain hetken komentaa ja käskeä, että Liero malttoi hidastaa, eikä laukassa siltikään ollut kehumista.
Olin ajatellut talutella Lieroa juoksutuksen jälkeen, mutta Sarlotta vaatimalla vaati saada tehdä sen. Tyttö on totaalisen ihastunut Lieroon ja tulee tamman kanssa toimeen, joten mikäs siinä. Kaksikko hävisi metsään, minä läksin hakemaan seuraavaa liikutettavaa tarhasta.
|
|
|
|
Post by narri on Jun 2, 2014 12:45:08 GMT 2
02.06.2014 Kun puomien ylitys on liian vaikeaa
Yritin olla tänään ovela ja ottaa Lieron verkkatreeniksi irtojuoksutuksen tai jonkun muun yhtä mukavan helpon homman, mutta mielialani tippui heti kun näin verkkatreenin perään kirjoitetun puomitreenin. Ei auta itku hevosia treenatessa, ainakaan treenin onnistumiseen, joten väsäsin kentälle jonkun sortin ravipuomit ympyrällä -aiheisen sekasotkun ja läksin hakemaan Lieroa tarhasta. Onhan tällä(kin) elikolla jollain ilveellä tehty tulosta, mutta se on kyllä kiinni tuurista eikä taidosta.
Ja niinpä tänäänkin puomien ylitys oli Liero-raukalle aivan liian haastava tehtävä. Eivät puomit itsessään, niiden ylihän se olisi lähinnä nauranut itsensä, mutta kun tamma ei osaa keskittyä! Se malttoi aina pari askelta kerrallaan noudattaa jotain pyyntöäni ennen kuin huomasi aidan juurella kasvavan mielenkiintoisen voikukan ja läksi tukka putkella tutkimaan asiaa.
Kyllä kun tarpeeksi jämäkästi komensi Liero malttoi keskittyä olemaan hieno edes niiden puomien yli kulkiessaan. Tai ainakin parin ensimmäisen puomin. Yritin koko ajan pitää tamman mielenkiintoa yllä, se kyllä halusi miellyttää ja mennä kunnolla, mutta kahden ensimmäisen puomin jälkeen sen mielestä pilvetön taivas oli niin erikoinen näky, että loput puomit menivätkin sitten kompuroidessa. Sarlotta-raukka, jonka olin huutanut apuun sai koko ajan olla siirtelemässä puomeja paikoilleen.
Liero osaisi kyllä, se ei vain malta ikinä keskittyä. Sääli, sääli, tässä olisi oikein yleispätevä peli vähän joka lähtöön, lisäksi kaunis kuin karamelli, mutta kun luonne on mitä on. Tosin kun laitetaan Hipin tammavarsa ja Sälli kimppaan niin... Fiksu yhdistelmä, khyl khyl!
|
|
|
|
Post by Lissu on Jun 22, 2014 10:31:40 GMT 2
22.06.2014 Silloin tällöin yli esteiden
En ollut järin ihastunut ajatuksesta "Lissu menee ja vetää estetreenin Lierolla", mutta ei auta, omistan puolet tästä pienkatastrofista. Tammalla oli jumalattomasti virtaa jo siinä vaiheessa, kun hain sen tarhasta varustettavaksi - hyvä kun hevonen kengissään pysyi! Nopea harjaus ja vielä nopeampi varustus ja siitä kentälle alkuverryttelemään. Sarlotta oli puominnostelijanani, esteet oli kasattu jo aamusta koko talliporukan voimin.
Kuten yleensäkin, verryttelyt olivat hirveät. Lieron keskittymiskyky oli pyöreä nolla, jalkoja tuntui olevan neljän sijaan kahdeksan ja niin ravissa kuin laukassa oli kiireestä johtuvia tahtirikkoja. Ja tämä pitäisi aikanaan kärrätä laatuarvosteluihin..!
Verryttelyhypyt olivat varsin epätasainen suoritus, joten en ollut turhan toiveikas, kun siirryimme vähän isommille esteille. 70cm innarilla Liero kuitenkin keskittyi harvinaisen hyvin ja esitteli niitä parhaita puoliaan. Valitettavasti se jäi sitten siihen, muilla esteillä tamma rymysi ja pelleili niin perusteellisesti, että estekorkeus pidettiin 60-70cm tuntumassa sen suunnitellun 90-100cm sijaan.
Suurin osa ajasta meni siihen, että keskityin saamaan pidätteet läpi. Liero oli niin tuhottoman innoissaan esteistä, ettei pienhevonen (vaihteen vuoksi..) malttanut kuunnella apuja ollenkaan. Ainoa oikeasti onnistunut asia koko tämän päivän treenissä oli se innari, mikä on tietysti saavutus sekin, kun Lierosta puhutaan.
Reippaan tunnin tappelun eikun treenin jälkeen Liero pääsi takaisin tarhaan juoksentelemaan häntä putkella pikkulintujen perässä. Fiksu, fiksu..
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 12, 2014 15:48:01 GMT 2
12.10.2014 Pikku Lieroinen on aika pirun ärsyttävä
Ihana pieni Lieromme on todella, todella hyvällä mallilla kaikin puolin. Jälkeläisiä voisi toki olla enemmänkin, Cupmenestyksestä puhumattakaan. Tamma on kuitenkin pieni, ihana ja kaunis kuin karamelli - ja niin perkeleen ärsyttävä, että koko tallin väki repii hiuksiaan. Pienhevosen uusimpiin tempauksiin kuuluu loimien repiminen niin itseltä kuin kaverilta, päitsien rikkominen (tiedä sitten, miten mokoma sen tekee, mutta joka tapauksessa menossa ovat viidennet päitset kahden kuukauden sisään) sekä jatkuva karkailu. Lieron liikuntamäärää on lisätty, ruokinta tarkistettu ja tarhaan on nakattu virikkeitä havupuiden oksista erilaisiin palloihin, mutta Liero kyllästyy silti ja lähtee muille maille. Ilmeisesti tamma tunkee itsensä aidan välistä tai alta, koska yli sen ei pitäisi päästä. Huominen meneekin sitten tarha viritellessä, vähän sähkölankaa aitojen väliin, niin ehkä Lieron karkailut loppuvat siihen.
Päivän koulutreeni meni ihan perseelleen. Pikkutamma ei malttanut keskittyä yhtikäs mihinkään, kaikki tehtiin juosten kusten ja vasemmalla kädellä, joko ravaten tai laukaten, joskus sekä että. Tahtirikkoja ja kaahailua, ristilaukkaa ja alta pois juokseva poni. Mitäs siitä muuta hyvään koulutreeniin sitten tarvitsisikaan..
Tappelin Lieron kanssa puolitoista tuntia, mutta ei paskasta saa konvehtia tekemälläkään. Pitänee juoksuttaa Liero huomenna ennen estetreeniä, ei tästä tule mitään, jos poni juoksee alta pois! Jostain kumman syystä Liero ei saanut koulutreenin irvikuvan jälkeen herkkuja, vaikka tamma miten hörisi ja koetti hamuta taskujani ja kämmeniäni. Ehkä elikko huomaa, että tyytyväinen ratsastaja = herkkuja, tyytymätön ratsastaja = ei herkkuja? En tosin odota tältä elikolta turhan paljoa.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 21, 2014 11:33:01 GMT 2
21.10.2014 Jälkeläisnäyttöjä vaille valmis
Näinhän siinä on käynyt, että kaikki kisaaminen ja valmentautuminen on kantanut siinä määrin hedelmää, että nyt Lieron kanssa odotellaan jälkeläisnäyttöjä. Jahka tamman jälkikasvu - jota aiomme tehdä lisää, kaksi varsaa ei riitä mihinkään eiku! - valloittaa kunnolla kilparadat kiikutamme Lieron aiiiika moneen laatuarvosteluun. Pienhevonen on jo nyt SLA-valmis, YLA:a varten kierrämme vielä tarinakilpailuja ja teetämme muutaman varsan. Sitä paitsi meiltä puuttuu edelleen pikku-Liero omasta tallistamme, vaikka neidin suku on noin muuten oikein hyvin edustettuna Susirajan tallissa. Tamman esikoinen, mori-morin luo Britteihin matkannut ori Koskamiksiei, on kisannut jo todella hyvin; lähes täydet koulusijoitukset ja vähän vajaa puolet täysistä este- ja kenttäsijoituksista. Kyllä mamma ja kasvattaja ovat ylpeitä! Toinen varsa, Koskamiksiein täysveli Huikauhia, ei ole vielä kerennyt kilpakentille, mutta odotamme innolla orin tulevaa kilpauraa.
Lieron päiväohjelma komensi maastoretkelle, mutta nakitimme sen homman Sarlotalle. Tyttö lähtikin oikein mielellään metsään Lieron kanssa, kaksikko tulee oikein hyvin toimeen. Lähtiessään Sarlotta huikkasi viipyvänsä noin tunnin, ja aika lailla minuutilleen tunnin päästä ratsukko palasi tallille. Liero oli edelleen yhtä intopiukea kuin aina, eikä vaikuttanut ollenkaan siltä, että oli juuri tullut reippaalta maastoretkeltä. Sarlotta hymyili korvasta korvaan, eikä kehuvuoresta meinannut tulla loppua, kun kysyin, miten reissu meni ja miten Liero toimi. Mitä nyt sain verbaalioksennuksesta selvää, niin ilmeisesti Lieor on ihan paras ja mahtavin maastomopo ikinä, joka pinkoo tallin täysiverisetkin suohon. Kinkun mahaa kun katsoo niin toki, Liero menee varmasti ohi. Niin myös Takapajulan eläkeläiset.
Reissun aikana hionnut Liero joutui pesulle ja siitä karsinaan kuivumaan, mikä ei selvästikään vastannut tamman omia suunnitelmia. Liero olikin onnesta soikeana, kuutiona ja ties minä geometrisenä kuviona päästessään myöhemmin takaisin pihalle. Siinä ei loimi paljoa auttanut, sillä myöhemmin huomasimme tamman leikkineen Houdinia ja riisuutuneen loimestaan. Tempauksen tulos ei ollut tamman itsensä kannalta täysin toivottu, elikko joutui sisälle. Ulkoiltoon takitta, muttei pesupäivänä, vaikka miten olisi jo kuivunut. Kylmettynyt selkä, räkätauti ja muut lieveilmiöt saavat jäädä välistä niin meiltä kuin hevosiltakin.
|
|
