|
|
Post by Pertti on Mar 21, 2014 8:12:03 GMT 2
suomenpienhevostamma Talventörröttäjä "Törppö" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Kenttä-estepelimme on nimensä veroinen törppö, järki ei päätä turhan paljoa pakota. Erinomaisuusharhansa vallassa tamma kuvittelee olevansa paras, kaunein ja totaalisen haavoittumaton, joten mihinkäs sitä itsesuojeluvaistoa tarvitsisi. Tamma menee ja tekee ja ajattelee vasta sitten - jos ajattelee. Yleensä ei. |
|
|
|
Post by Lissu on Apr 16, 2014 14:04:13 GMT 2
16.04.2014 Mikä Törppö!
Olkoonkin, ettei Törpöllä ole kuin 9 ERJ-sijoitusta, KERJ-sijoitukset ovat täynnä. Pienhevosvahvistuksemme on osoittautunut varsin päteväksi kisapeliksi, jos ei nyt esteillä, niin ainakin kenttäratsastuksen parissa. Toivon mukaan estepuolellakin alkaisi sujua!
Kohtapuoliin pitää miettiä, mistä orista ja Törpöstä haluamme Susirajaan varsan. Tamman ensimmäinen varsa, tamma Jäähelmi, asustaa Hetken Suomenhevosissa, mutta luonnollisesti aluamme oman pikku-Törpön. Tammavarsa se on meilläkin haaveissa, ori vain pitää valkata suht tarkasti - toista tämänluontoista ei ihan heti halua talliin! Vaikka eihän Törppö ole ensimmäinen tai viimeinen yliaktiivinen idioottimme..
Tämän aamun koulutreeni sujui suht hyvin, vaihteen vuoksi. Vaikka Törppö muutamaan otteeseen meinasi seota jalkoihinsa, etenkin ravissa tuli tahtirikkoja ja pienhevosen keskittyminen oli mitä oli, niin treenin yleisvire oli oikein hyvä. Tamman energisyyttä sai kanavoitua hyvin työntekoon, suurimman osan ajasta Törppö kuunteli minua eikä ääniä päässään. Yllättävää kyllä laukkaharjoituksissa raudikkoni toimi parhaiten.
Pysähdyksiä, peruutuksia, keskiravia ja -laukkaa sekä pohkeenväistöä ynnä muuta, treenasimme pätkiä helppo B -kouluradoista. Kaiken kaikkiaan treenistä jäi hyvä maku suuhun, ja kaiken kauniin päälle kevät tekee kunnolla tuloaan - sää oli mahtava!
|
|
|
|
Post by Lissu on May 21, 2014 7:01:52 GMT 2
21.05.2014 Kiireinen koulutreeni
Viimeksi, kun kirjoitin koulutreenistämme, se meni ihan hyvin. Tänään ei sitten mennytkään, ei ollenkaan, en saanut Törppöä tekemään yhtikäs mitään kunnolla. Jo varustettaessa raudikko oli aivan intopiukeaa ei meinannut malttaa paikoillaan pysyä, ja sama meno jatkoi alkuverryttelyissä. Mitäs sitä käynnillä tekisikään, kun sen voi korvata ravilla..
Tamman pään ja jalkojen välinen yhteys ei pelannut tänään ollenkaan. Taas näitä päiviä, kun Törppö ei saa suoritettua pohkeenväistöä, kun meinaa jalkoihinsa seota. Peruutukset sujuivat, vaikkakin hirveällä kiireellä, siirtymiset olivat kiireisiä ja tahtirikkoja tuli ihan liikaa. Laukannostot olivat yhtä pukkirallittelua ja päättyivät ristilaukkaan. Tammasta ei saanut yksinkertaisesti mitään kunnollista irti, vaikka väänsinkin sen kanssa kättä puolitoista tuntia.
Pitänee harkita kouluvalmennusta. Törppö pääsee piakkoin estevalmennukseen, jahka mirks löytää kalenteristaan sopivan välin. Innolla odotan, mitä siitäkin sitten tulee..
|
|
|
|
Post by narri on Jun 2, 2014 15:58:16 GMT 2
02.06.2014 Törppö valmentautuu
Tännä päivänä Törpöllä oli ohjelmassa esteitä ja mirksin valmennus. Eihän se nyt nappiin kaikilta osin mennyt, mutta yllättävän sujuvasti kuitenkin kun tamma on vähän mitä on. Aloittelimme ravihypyillä, jatkoimme laukkahyppyihin ja porttiestettäkin hypättiin. Törppö nyt ei yllättäen ollut se hitain ratsu ja välillä lennättelimme puomeja oikein urakalla, mutta tarpeeksi kun hikoilin selässä tamma alkoi hivenen hidastaa vauhtiaan. Rauhoittumisesta en tiedä, ainakin mirks meitä siitä kehui, vaan ei se selkään siltä kyllä tuntunut. Kaiketi Törppö sitten osaa antaa rauhallisuuden illuusion tai sitten kävin itse niin kierroksilla, etten edes huomannut Törpön rauhoittuneen. Niin tai näin, odotin tältä valmennukselta paljon suurempaa katastrofia joten tyytyväinen voi kyllä olla!
Törpöllekään meillä ei ole oria - kätevää lätistä jokaiseen merkintään varsoista - ja se on pienimuotoinen ongelma. Kenttäpuolella valmis tamma on toki tehnyt varsan Hetken Suomenhevosiin, mutta haluamme siitä myös itsellemme varsan, Talvitiaisen. Estepuoli on onneksi vielä todella kesken, joten ehkäpä me ehdimme etsiä Törpölle orin vielä ennen kuin se on ihan tappiinsa asti valmis. Joskin minun ja Lissun muistilla ounastelen, että ensin unohdamme asian ja sitten emme löydä sopivaa oria... No, katselee, katselee.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jun 22, 2014 13:21:05 GMT 2
22.06.2014 Tiettyä Törppöilyä
Hypättyäni ensin Lierolla en ollut erikoisen ilahtunut siitä, että vuorossa oli esteitä Törpöllä. Tammalla on paha tapa innostua hyppäämisestä niin maan kauheasti, enkä minä olisi ihan välttämättä halunnut/jaksanut alkaa rauhoittelemaan Törppöä. Vaan ei auta ei, hain tamman tarhasta, harjasin ja varustin ja suuntasin kentälle.
Verryttelyt olivat totutun vauhdikkaat, tosin Törpöllä pysyi joku tolkku ja kontrolli menohaluista huolimatta. Vasta pari viimeistä verkkahyppyä olivat jotain muuta kuin nykytanssia esteiden päällä.
Hyppäsimme yksittäisesteitä ja paria suhteutettua väliä, ja vaikka suurin osa tamman ajasta meni kiireiseen juoksenteluun, Törppö teki silloin tällöin oikein hyviä hyppyjä ja laukkapätkiä. Hyppäsimme parhaimmillaan 70-80cm esteitä, sillä Törpön laukka sentään pysyi aisoissa, vaikka hypyt olivatkin luvalla sanoen hirveitä. Voi olla, että ruokinta menee suurennuslasin alle, kun tamma kerää pöllöenergiaa tähän tahtiin..
Keskityn kuitenkin treenimme hyviin puoliin. Minulla ei missään vaiheessa ollut sellainen olo, että Törppö vain juoksee altani, hevonen meni aina sinne minne ohjasin eikä tamma kertaakaan kieltänyt. Puomit kyllä kolisivat ja muutaman kerran tippuivatkin. Muutaman hypyn ajan Törppö oli malttanut keskittyä, ja ne luonnollisesti erottuivat edukseen muuten aika mielenkiintoisesta treenistämme.
Ei tästä paskan maku jäänyt suuhun, mutta minun pömellyshyppykeppihevoskiintiöni on tältä erää täysi.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 28, 2014 17:04:36 GMT 2
28.07.2014 Kait sit kesäkuntoon pääsin ja se kunto on - läski
...Törppö on lihonut. Tästä opimme, että "voi se tamma kesken kilpailutuksen tehdä varsoja, äkkiäkös sen saa taas treenattua kisakuntoon!" on hevosenomistajan suurimpia valheita. Tai sitten me narrin kanssa emme vain osaa. Niin tai näin, Törpöllä käytetään aika julmetun pitkiä joustovöitä ja naapurin viljatilan isäntä kyseli tänään hyväntahtoisesti, milloin tamma oikein varsoo. Kivakiva. Kyllähän se tiedossa oli, että (lihavuus)kunnossa tapahtuu muutoksia, kun tehdään varsa tai pari, mutta ei Törpöstä pitänyt tulla mitään lahtivalasta!
Tamman ruokinta on pistetty uusiksi, samaten liikutus. Nyt luodaan hyvä peruskunto ja laitetaan läski liikkeelle! Jahka Törppö saa karistettua vauvvakilonsa odotamme estetulosten parantuvan. Onhan niitä nytkin reilu 30, mutta kun tavoitteena on +50 ERJ-sijoitusta, niin ei paljoa naurata katsella lentävän lihapullan edesottamuksia. No, äkkiäkös tästä suosta noustaan! Josko sitä kauden viimeisissä kisoissa tekisi sellaisia ratoja, etteivät esteiden ylimmät puomit kutittele hevosen mahaa ja raavi panssaria..
Tämänpäiväinen estetreeni oli vaihtunut puomi- ja kavalettijumpaksi. Sarlotta oli liikuttanut Törpön, tammalla oli kuulemma ollut vauhtia, mutta energianpurkamisen ja keskittymistappelun jälkeen Törppö oli toiminut ihan kivasti. Hevosen jalat olivat vähän mitä sattuu, tosin pari viimeistä hyppyä oli kuulemma tehty oikein mallikelpoisella tyylillä. Sen kerran, kun emme ole katsomassa tai kuvaamassa, niin Törppö esittelee - edes hetken - kykyjään! Reilukerhosta päivää.
|
|
|
|
Post by narri on Aug 27, 2014 10:09:27 GMT 2
27.08.2014 Törppöä törttöilyä
Törpön läski on saatu liikkeelle jotenkuten. Alkuun olimme Lissun kanssa ihan varmoja, että kyllä se kisakuntoinen tamma voi tehdä pari varsaa kesken kaiken ja silti kaikki on ihan hyvin. Sitten olimme varmoja, että kyllä ne vauvakilot saadaan karistettua ja mahaa pienemmäksi. Sen onnistuminen... Nooo, sanotaanko nyt näin, että ei tässä ihan Telman linjalle mennä! Törpön maha on kyllä pienentynyt jonkin verran ja kunto parantunut, mutta edelleen se maha roikkuu ja tammalla on liikakiloja. Olemme alkaneet vahvasti epäillä, että Törppö on niitä tammoja, joiden maha vain jää roikkumaan varsojen jälkeen. Eli eläkeellä tammalla tulee olemaan sellainen roikkovatsa että huhhuh.
Hieroja tuli käymään muutaman hevosen läpi, Törppö kuului siihen sakkiin. Mies ei voinut kuin puistella päätään kun kiikutin Törpön esille ja kyseli, mitä me näille hevosille syötämme. Törppö oli kolmas hevonen, sen lisäksi Hikka ja Missi olivat päässeet käsittelyyn ja ainoa, jolla ei ole ylimääräisiä mahamakkaroita oli Missi.
No, muuten kuin läskin osalta Törppökin on kuulemma oikein hyvä. Ei jumeja sen kummemmin, selässä kuulemma pientä juminalkua. Pitääpä tarkastaa tamman satula ja mahdollisesti topata sitä uudelleen. Ei tosin mikään ihme, kun hevosen muoto on muuttunut virtaviivaisesta pikku moposta tällaiseksi rantapalloksi. Elättelemme toiveita, että Törppö palaa vielä niin alkuperäisiin mittoihinsa, mutta huonolta näyttää. Hullujen toiveita. Joka tapauksessa hyvä kuulla, ettei jumeja ole, olemme tehneet edes jotain oikein.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 21, 2014 14:58:20 GMT 2
21.10.2014 Tilannekatsaus
Oho, taas vaihteeksi päiväkirja, joka on jäänyt vähän hunningolle. Voihan Törppö, etten sanoisi!
Päiväkirjan päivitystauon aikana ei ole tapahtunut erikoisen paljoa. Tamma tarvitsee muutaman KERJ-sijoituksen, jotta on kisavalmis, joten kiertelemme edelleen kenttäkisoissa. KERJ-, ERJ- ja VSR-Cupit ovat tapetilla samalla tavalla kuin ennenkin, vaikka tammalla onkin muutama Cup-sijoitus alla. Niitä ei koskaan voi olla liikaa, ei koskaan! Ainakaan omistajien mielestä, jotka ovat feiminkipeitä paskoja.
Oman lisämakunsa treenaamiseen on tuonut Törpön nk. lihaskunto. Tammalla on nykyään käytössä rungoton satula, koska sen kanssa asiat vain ovat helpompia. Varsomiset ovat todellakin jättäneet jälkensä tammaan, eikä Törppö ole VIELÄKÄÄN palautunut niistä, vaan on roikkomahainen siitostamma kliseisimmillään. Lähdehän sitten tätä viemään kisoihin.. Kintut kestävät edelleen moitteetta, hyppääminen loppuu sinä päivänä, kun Törpön jalat alkavat reistaamaan. Lisäksi pikkutykkimme jaksaa vetää treenejä entiseen malliin, vaikka maha on kasvanut ja ikä on lähempänä kahtakymmentä. Törppö on loistava esimerkki suomenhevosesta, joka kestää käyttöä pitkään! Toivottavasti tämä jalkaterveys ja kestävyys ovat periytyneet Törpön jälkikasvullekin.
Nyt kun tuli jälkikasvu puheeksi..! Törpön Susirajaan jäävän varsan isäksi on valikoitunut Petkele, mutta astutusajankohtaa ei ole vielä päätetty. Se on kyllä varmaa, että tamma saa hankkia puuttuvat kenttäsijoitukset ennen seuraavaa varsalomaa. Todennäköisesti Törpön Cupitkin on seuraavan varsan ajankohtaistuessa kisattu, koska tammalla alkaa tosiaan olla ikää. Pitää pohtia ja puntaroida ihan tosissaan.
Arki rullaa, Törppö on hieno elintasomahastaan huolimatta, en malttaisi odottaa pikku-Törppöä.. Tamman aiemmatkin varsat ovat olleet supersöpöjä, kuten varsat yleensäkin, ja Törppö on ensiluokkainen emä. Mikäli joku Susirajan varsoista - tai miksei joku lähialueen varsa - kaipaisi keinoemää, Törppö olisi ensimmäinen vaihtoehto. Upea tamma, niin kilparatsuna kuin muutenkin. On jo valmiiksi haikea olo kun tietää, että joku päivä tästäkin hevosystävästä on luovuttava.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 29, 2014 10:29:00 GMT 2
29.10.2014 Koulukiemuroita
Petkeleen jälkeen nappasin mukaani Törpön, joka kulki reippaasti vieressäni kohnien käteni ja taskuni läpi herkkujen varalta. Sori, pikku rasvapallosemme, ei ylimääräisiä herkkuja! Vain kuivattua leipää palkinnoksi hyvin sujuneista treeneistä.
Hoidin ja varustin raudikon hyvin nopeasti, Törpöllä oli taas vaihteeksi astetta aktiivisempi aamu. Tamma meinasi leikkiä hyrrää, vaikka oli käytävällä ketjuissa kiinni. Joku kerta Törppö onnistuu sotkeutumaan ketjuihin (vaikka ne aika tiukat ovatkin..), saa vetopaniikkikohtauksen tai hajottaa päitsensä karaten kohti uusia, ruokapitoisia seikkailuja. Tai jokin yhdistelmä edellä mainituista. Joka tapauksessa, Törppö on rauhaton urpo, siitä ei pääse mihinkään.
Alkuverryttelyt olivat taas pienoinen kaaos, kun pienhevostammalla oli hillitön kiire mennä ja tehdä kaikki, mitä pyysin jo ennen kuin ehdin edes pyytää. Käyntiä ei paljoa näkynyt, vaikka miten yritin, mutta erilaisia fuusioaskellajeja sitäkin enemmän. Törppö olisi melkoinen suksee nykytanssin saralla..
Pikkutamman ravi oli kiireistä tikuttamista, laukka taas kiireistä kohkaamista tahtirikkoineen ja ristilaukkoineen päivineen. Ratsastin tammalla paljon ympyröitä ja kolmikaarisia kiemurauria, vein Törpön joka kerta syvälle kulmiin, tein pysähdyksiä ja peruutuksia – myös peruuttaessaan voidaan juosta, ainakin Törpön kanssa – ja koetin saada Törpön herkistymään niin, että se malttaisi vähän hidastaa ja kuunnella apuni loppuun asti. Tammalla on taipumusta tehdä omat tulkintansa ratsastajan avuista, ennen kuin niitä on ehtinyt kunnolla antaakaan..
Laukkaa ei tänään saatu toimimaan, mutta kärsivällisyydellä ja hienoisella hampaiden kiristelyllä sain Törpöstä irti oikein hyviä ravipätkiä; tahdikasta, irtonaista liikettä ja oikein hyvää pohkeenväistöäkin. Sääli, että näiden vastapainoksi tamma kävi kahdesti polvillaan, kun sekosi käyntiväistöjen aikana omiin kinttuihinsa. En tiedä, pitäisikö tässä nauraa vai itkeä. Onneksi mitään ei käynyt, Törpön polvet ovat naarmuttomat, enkä usko hevosen edes huomanneen, että sen turpa kävi lähempänä maata kuin normaalisti.
Taluttaessani Törpön treenin jälkeen takaisin tarhaan annoin sille yhden leipäpalan, vaikka raudikko oli selvästikin vailla useampaa. Tamma jäi vähän hölmönä katselemaan perääni ja vielä hirnuikin, aivan kuin ihmetelläkseen, mihin ne leivät jäivät. Tällaisina aamuina hymy on herkässä ja sitä muistaa, miksi tekee tätä hommaa.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 30, 2014 8:43:57 GMT 2
30.10.2014 Törttöilyä maastossa
Lähdin heti aamusta ahkerana liikuttamaan Törppöä, jolla oli ohjelmassa maastoesteitä. Lissu teki sillä eilen koulutreenin ja tamma kuulemma toimi ihan ok, välillä todella hyvin, loput ajasta sitten ihan paskasti. Että meidän hevoseksi treeni meni ihan killerihyvin! Kävin hakemassa Törpön tarhasta heti aamutallin jälkeen, tamma ei oikein ymmärtänyt, miksi hänet viedään aamulla pihalle vain siksi, että seuraavassa hetkessä hänet voidaan tuoda takaisin sisälle! Onneksi Törppö on jatkuvasta hyörimisestään huolimatta kiltti kuin mikä ja suhtautui tähänkin omituisuuteen vain hieman kummastellen. Kaiun kaltainen läsli-liisa olisi jo tallonut varpaani, kun niin julmasti keskeytin hänen ihanan päivänsä.
Yllättäen maastoon lähtiessä tammalla oli kiirettä kavioissa ja käynti meinasi jatkuvasti muuttua raviksi. Maastoesteille suunnatessani kokeilin kaasua (toimii) ja jarruja (toimivat aina välillä) sekä ohjausta (toimii joten kuten), Törppö oli pirteä ja innokas, joten ainakaan eteenpyrkimyksestä ei tämän päivän treeni jäisi kiinni! Onko meillä muunlaisia hevosia kuin liian reippaita tai liian laiskoja? Eipä taida.
Itse treeni... Törppö on aivan ihana hevonen, mutta joku voisi yhdistää sen jalat ja aivot, koska tammalla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä sen kintut oikein tekivät ja missä päin maailmaa. Treenasin helppoja hautoja ja puolet ajasta tamma ei tuntunut edes huomaavan, että maassa oli jotain. Onneksi se pääsi yli isolla laukka-askeleella, mutta itse roikuin sen ohjissa ja pelkäsin kuollakseni, että tamma ei huomaa hautaa, laukkaa kinttunsa sinne ja siinä se luu menee naps ja hevonen kuoppaan. Vaihdoin siis treenin lennossa tukkiin, jotta meitä ei olisi kuolo korjannut.
En nyt sitten tiedä, oliko se tukki parempi vaihtoehto, koska ei Törppö ajatellut silloinkaan yhtään mitään. Tamma vain kaahotti menemään vaikka miten olisin sitä pidättänyt, milloin se hyppäsi tukin yli, milloin kömpi epämääräisesti. Sain aikaiseksi peräti yhden hyvän hypyn karjaistuani Törpölle niin kovaa, että tamma hämmentyi perin pohjin ja laukkasi rauhassa, teki hyvän hypyn ja jatkoi rauhallista tahtia. Pian tämäkin kuitenkin unohtui ja meno jatkui pois alta juoksuna.
No, ainakaan kumpikaan ei kuollut tai loukkaantunut, joten katsoisin tämän onnistumiseksi. Tallille palatessamme Törpöllä oli edelleen energiaa vaikka muille jakaa, se ei ollut edes hikoillut - millä logiikalla - joten vein sen tarhaan leipäpalan kera. Ei ole Törpön syy, ettei sillä ole hermoratoja.
|
|
|
|
Post by Lissu on Nov 6, 2014 11:51:04 GMT 2
06.11.2014 Maastoestetreeni kentällä
Onni on traktori ja siirtelykelpoiset maastoesteet! Aamutallin aikana Santeri kävi siirtämässä pari tukkia ja risuestettä maastosta kentälle hoidettuaan kentän pohjan ensin kuntoon. Santeri todellakin tekee töitä palkkansa eteen, ja sitten saa vielä naurut päälleen, kun päätyi autolinjalta töihin tallille.
Törppö meni onnesta sekaisin, kun hoksasi maastoesteet kentällä. Alkuverryttelymme olivatkin hyvin mielenkiintoiset, kun tamma kompuroi jalkoihinsa tavallistakin enemmän unohtaessaan, monta jalkoja taas olikaan ja missä tahdissa niitä liikutetaankaan. Askellajiratsastajat, tervetuloa!
Pitkiksi venähtäneiden alkuverryttelyjen jälkeen aloitin hyppäämisen kavalettien, pikkuesteiden (max. 50cm) sekä ravi- ja laukkapuomien kanssa. Törppö mennä viipotti miten tykkäsi, mutta muutaman kerran puomeihin kompuroituaan tamma alkoi kiinnittää vähän enemmän huomiota siihen, mitä teki ja mihin juoksi. Raudikko keskittyi kieli keskellä suuta hyppyihin, mutta valitettavasti keskittyminen herpaantui jossain kohti. Jos lähestyminen oli hyvä, ponnistuspaikka saattoi olla hakusessa. Ponnistuspaikan ollessa kohdillaan alastulossa oli toivomisen varaa. Välillä Törpön kintut olivat hypyn aikana missä sattuivat, mikä johti puomien kolinaan ja tiputuksiin. Toistoja, toistoja ja toistoja, ja pikku hiljaa siirryimme isompiin rataesteisiin sekä maastoesteisiin.
Risuesteillä Törppö ei ollut parhaimmillaan, tamma vain porhalsi menemään, hyppäsi kenguruloikalla yli ja porhalsi vähän lisää kuin mikäkin aropupu kettu perässään. Tukit raudikko taas hyppäsi harvinaisen keskittyneesti, niin pienen (60cm) kuin ison (90cm) tukin. Olin ihan ylpeä ratsustani! Avut tuntuivat menevän kunnolla läpi ja Törppö tuntui kuuntelevan, mitä siltä halusin. Saimme tehtyä hyvät lähestymiset, ponnistuspaikat olivat aika lailla siinä, missä halusinkin, ja hypyt alastuloineen olivat pyöreät ja tasapainoiset. Todella hyvää jälkeä!
Loppuverryttelyt oli pakko mennä tekemään pihatielle ja metsätien alulle, sillä esteiden seassa Törppö ei malttanut keskittyä. Tallissa tamma pääsi pesulle ja loimitettuna karsinaan nauttimaan melassivedestä ja omenoista, tamma oli tosiaan ansainnut ne.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 10, 2014 13:49:43 GMT 2
10.11.2014 Kaasuvaivainen mahamörkö
Jotenkin surkuhupaisaa, että kun eläinlääkäri on tulossa katsomaan Hönttiä - jonka imppari ei sulanut mihinkään kotikonstein, kuten entinen omistaja lupaili - myös Törppö kaipasi eläinlääkärin palveluksia. Tamman hyppypäivä vaihtui talutteluun kun se osoitti ähkyn merkkejä. Pertti vilkaisi Törppöä, totesi kaasuähkyksi - luotamme Perttiin, joka on osunut näissä asioissa aina oikeaan - ja käski talutella kunnes eläinlääkäri saapuu paikalle. Törppö ei ollut onneksi erityisen tuskainen, sillä oli selvästi epämukava olo ja kyljet olivat hieman turvoksissa, mutta tamma käveli kuitenkin perässäni kun taluttelin sitä kentällä odotellen eläinlääkärin saapumista. Samalla kirosin Lissun kanssa koko hevoshommaa, aina joku on viallinen. Onhan toki meillä jo niin iso katras hevosia, että kahden yhtäaikainen sairastelu ei ole mitenkään yllättävä tai sellainen juttu, että siitä pitäisi tehdä numero kun meillä on vammaisia hevosia. Mutta on se nyt silti ärsyttävää, kun tarkoitus on lähteä treenaamaan ja hevonen päättää kehittää ähkyn! Ei taas tiedä, pitääkö itkeä vai nauraa.
Koska kumpikaan tapauksistamme ei ollut loppujen lopuksi niin kiireellinen, eläinlääkärillä kesti tovi päästä edellisestä paikasta meille. Me toki Lissun kanssa panikoimme, jos Törppö nyt kuolee tähän, mutta tamma itse oli sitä mieltä, että voisi vielä vähän noita aidan alla pilkottavia ruohotupsuja syödä..! Terveisin mahavaivapotilas.
Lopulta kun eläinlääkäri kaarsi pihaan meinasimme hävetä silmät päästämme, kun Törppö päästi sisuksistaan mahtavan kaasukertymän eli kansankielisesti pierun ja huokaisi syvään. Eläinlääkäri katsoi meitä hetken, tutki tamman ja totesi, että kunnossa on. Että tällainen ähkyilypäivä Törpöllä tänään...
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 18, 2015 14:05:26 GMT 2
Elonpäivä jo iltaan ehti, pois painui se verkalleen. Elon kirjan viimeinen lehti näin kääntyi hiljalleen.
Törpöllä alkoi olla jo ikää, emmekä me halunneet nähdä tamman menevän huonoon kuntoon. Tamma lopetettiin sen ollessa vielä täysissä voimissa, pirteä ja eloisa - oma, ihana itsensä. Talliväki jää kaipaamaan pikkutammaa, jonka vuoksi aikoinaan tuli niin paljon itkettyä ja kiristeltyä hampaita, mutta onneksi enimmäkseen naurettua.
|
|
