|
|
Post by Pertti on Oct 23, 2014 22:30:52 GMT 2
suomenhevosori Väkipussi "Ulpu" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Ruunikko kenttäorimme ei ehkä loista estekapasiteetillaan, mutta ainakin ori on innokas. Himan liian pitkään pellosta eläneestä hevosesta ei valitettavasti saa irti sen täyttä kapasiteettia, mutta Ulpu tekee töitä reippaasti osaamisensa rajoissa, ja orista saa irti ihan hyvää liikettä. Ulpu on kovakalloinen, eikä aina kunnioita ihmistä, joten ihan perus Susirajan elikko. |
|
|
|
Post by narri on Oct 25, 2014 11:34:14 GMT 2
25.10.2014 Kuulumisia ja loikkimisia
Huonotapaisena kovakallona meille tulleesta Ulpusta on alkanut kuoriutua ihan hevonen! Olemme käyneet ahkerasti valmennuksissa ja saaneet hyviä vinkkejä myös kotitreeneihin ja ori alkaa olla todellakin kisahevosen mallissa. Aika saavutus, kun ottaa huomioon ettei hevonen osannut meille tullessaan edes kulkea narun päässä nätistiä. Vähän meinaa unohtua se nätti käytös nykyäänkin, mutta kyllä Ulpu sen osaa ja muistaa kun vähän muistuttaa. Kisauraa olemme aloitelleet orin kanssa hitaammin, tunnustellen, että miten tämä siihen suhtautuukaan. Ulpu ainakin itse tykkää kisoista, vaikka ei käyttäydykään siellä ihan niin hyvin kuin toivoisimme. Sijoituksiakin on rapissut jo muutama, kyllä tästä vielä kunnon kenttätykki saadaan! Ihanaa seurata Ulpun kehitystä etenkin, kun on itse sitä edistämässä.
Orilla on jo ensimmäinen varsakin. Oman Selkäsaunatonttumme kanssa tehty Saunavihtahousu-tamma, emänsä ruunikkoa linjaa jatkaen ja niinikään lihatuotelempinimilinjaa jatkaen nimetty Vursti. Saimme kuningasidean laittaa tämä kovakalloinen kaksikko yhteen, mutta hei, Väkipussi ja Selkäsaunatonttu? Mitä muuta olisimme voineet! Toivottavasti Vursti alkaa menestyä ja tuo jälkeläisnäyttöjä isälleenkin.
Hain tänään orin tarhasta hypätäkseni sillä pikku kavalettitreenin. Ei mitään järin vaikeaa, halusin hakea lähinnä hyvää, tasaista laukkaa ja sujuvaa hyppyä. Ulpun tasapaino ei edelleenkään ole paras mahdollinen, vaan se kompuroi välillä helpoillakin esteillä. Lisäksi sillä on paha tapa rymistellä hirveää vauhtia eteenpäin, joten toivoin päivän treenin saavan siihen jotain kontrollia.
Kavaletit olivat enemmänkin yli astuttavia puomeja kuin kunnollisia hypättäviä esteitä, mutta Ulpu oli innoissaan yhtä kaikki. Alkuverryttelyssä jouduimme vääntämään kättä siitä, ravaako ori eteenpäin nätisti vai pinkooko se sinne tänne pää ylhäällä. Minä sentään voitin tämän erän, mikä oli ihan mukavaa aamun jälkeen (Viili pinkomassa jännittyneenä joka paikkaan). Pari kertaa jouduin huomauttamaan Ulpulle rumemmin siitä, kumpi täällä määräsi tahdin, mutta sen jälkeen ori teki töitä oikein hyvin ja hyvällä motivaatiolla. Onneksi tämä hevonen ei ole mikään ruudinkeksijä ja sille riittää, kun ärähtää kunnolla. Voin vain kuvitella fiksua, käytöstavatonta hevosta... Voin vain kuvitella fiksua hevosta, kun susirajalaisten kanssa olen. Urbaanilegendaahan nuo lienevät, ainakin siihen tulokseen olemme Lissun kanssa tulleet.
Asiaan. Itse tehtävä käsitti vain muutaman kavaletin, joiden väliin olin kunnianhimoisesti asettanut laukkavoltit. Toivoin todella, että Ulpu selviytyisi niistä, se on tehnyt hyviä laukkavoltteja, mutta toisinaan se sotkeutuu jalkoihinsa eikä kykene niin pieneen mollukkaan. Kuten olin odottanutkin, ori intoutui kavaleteille päästessään niin, ettei kääntäminen tullut kysymykseenkään. Alkuun koetinkin vain saada sen rauhoittumaan ja laukkaamaan tasaisesti eteenpäin.
Tätä asiaa sitten hiottiinkin hetki kauemmin. Vaikka Ulpu kyllä asettui laukkaamaan hyvin ja rauhallisesti, silti eteen pyrkien se meinasi ainakin viimeisen kavaletin kohdalla sortua kaahottamaan, kun imu esteelle oli niin voimakas. En kuitenkaan luovuttanut, vaan hinkkasin kavaletteja sen kanssa tunnin verran kunnes Ulpu malttoi läpi koko tehtävän. Saimme tehtyä mukaan myös voltteja, emme joka kerta eikä jokainen niistä onnistunut, mutta aivan tarpeeksi, jotta saatoin kutsua sitä onnistumiseksi! Kyllä tällä mopopojalla vielä tasapaino kehittyy niin, että meistä tulee ihan ässiä esteradoilla!
Onneksi Ulpulla on huomenna kevyttä koulutreeniä, taidan laittaa Sarlotan jumppaamaan orin tämän päivän jäljiltä. Pitänee vielä illalla hetki kävelyttää Ulpua, se teki tänään niin kovasti töitä ja oli hiestä märkä aivan yltympäriinsä. Pesin orin huolella ja nakitin kuivausrumban Santerille, joka on tämän päivän ratsutallissa apuna. Ulpu sai totta kai myös porkkanoita pari kappaletta kiitokseksi, sen verran hyvin se tänään veti!
|
|
|
|
Post by Lissu on Dec 22, 2014 9:41:15 GMT 2
22.12.2014 Tilannekatsaus
Ulpun kenttäratsun ura on lähtenyt liikkeelle hitaammin, kuin olisimme toivoneet. Ei sillä, että meillä olisi kiire johonkin, mutta olisihan se mukava saada tuloksia hieman ripeämpää tahtia. Tällä hetkellä kovakalloisella orillamme on allaan viisi KERJ:n alaista tulosta sekä yksi VSR Cup –sijoitus esteiltä. Ei toivoton alku, mutta hidas. Toivon mukaan vuosi 2015 on alusta lähtien menestyksekkäämpi niin Ulpun omien kisojen, kuin sen tyttärenkin.
Ulpulle on suunniteltu jo seuraavaa varsaa tai kahta, tammoista on jo keskusteltu ja alustavia päätöksiä on tehty. Tilanteet tosin muuttuvat, eikä mitään varmaa ole sovittu, mutta ensi vuoden puolella Susirajasta myydään muutama pikku-Ulpu (jotka toivon mukaan ovat vähemmän kovakalloisia kuin isänsä). Tammoilta haemme vähän tasaisempaa luonnetta ja enempi kapasiteettia, kahta pikkutekijää olisi vähän hölmöä pistää kimppaan, kun tarkoitus on jalostaa rotua ja saada hevosista irti enemmän kuin vanhemmistaan.
Viime kuun puolella Ulpu osallistui kahteen kouluvalmennukseen, joista tuntui olevan apua tasan päivä-kaksi valmennuksen jälkeen. Ori osaa olla uskomattoman uppiniskainen ja yhteistyökyvytön niin päättäessään. Toisaalta Ulpu on välillä ollut ihan parasta treeniseuraa, joten tiedä sitten, kulkeeko herran työmotivaatio samaa tahtia vuorovetten vai uutistenlukijan pyykkikoneen kanssa. Ei voi ymmärtää!
Tänään Ulpua ei tarvinnutkaan ymmärtää, orilla oli vapaapäivä. Huomenna väännämme kättä siitä, ovatko kouluohjelmat kivoja vai eivät. Toivoa sopii, että Ulpu on yhteistyökykyinen, Cupit lähestyvät kovaa vauhtia ja totta kai sitä tahtoo, että hevonen on parhaimmillaan kuukauden päätapahtumassa. Itse olen toki saattanut syödä liikaa jouluherkkuja, mutta mukavampi se on marmattaa siitä, että suoritus meni perseelleen oman ähkyn vuoksi, eikä sitä perinteistä ”hevoseni istui kesken kouluradan / söi estetolppien koristekukat / oli muuten vain mielenkiintoinen”.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 12, 2015 10:36:56 GMT 2
12.07.2015 Hyvä tästä tuli
On taas vierähtänyt "pikku hetki", kun Ulpun päiväkirjaan päin on edes katsottu. Hupsistakeikkaa! Kerrottavaa olisi kyllä ollut, mutta merkintöjen rustaaminen ei ole hirveästi hotsittanut, tai se on vaihtoehtoisesti unohtunut. Aika usein "kirjoitan Ulpulle tehtyäni asiat x ja y" on johtanut siihen, että x ja y tulevat tehdyiksi ja Ulpu-paran päiväkirja on unohtunut keräämään pölyä. Hevonen itse ei ole ehtinyt pölyttymään; kenttäura on aika lailla paketissa, Cupsijoituskin löytyy, varsoja on kaksi. Ruunikon kanssa suunnataan hiljalleen laatuarvosteluihin, kunhan Ulpun nuorempi varsa saa kenttäsijoituksensa kasaan.
Saunavihtahousu, Ulpun ensimmäinen varsa, on tehnyt todella komean kilpauran kentässä, eikä enää muuta kisaa kuin Cupeja (mahdollisesti myös tarinakisoja). Tammalla on kaksi varsaa, minä aion ottaa yhden (orikin on valittu!) ja Susirajaan jää yksi. Ulpun linja tulee jatkumaan ainakin tyttärensä kautta.
Enmeekuoppaan on Ulpun toinen varsa, joka vasta aloittelee kilpauraansa. Orilla on jo kymmenisen sijoitusta, joten toivon mukaan kesän kisakausi tuo Ulpulle puuttuvat jälkeläisnäytöt. Ei ole paljosta kiinni!
Viime KERJ-Cup meni Ulpun osalta nappiin narrin luotsatessa orin harrasteluokan kolmanneksi. Ero kärkeen oli selvä (pistekaulaa löytyi 5-20p.), neljänneksi tullut hönki niskaan vain yhden pisteen erolla. Kaikki kunnia narrille, että ruunikkomme sai suitsiinsa valkoisen ruusukkeen.
Kotitreenit tähtäävät nykyään lähinnä Cupeihin, katsellaan nyt, missä vaiheessa Cupkisaaminen jätetään pois. Ulpu ei ole mikään ikäloppu, käyttövuosia on vielä vaikka millä mitalla. Toivon mukaan saamme vielä vähän Cupmenestystä, etenkin VSR:n puolella se olisi oikein tervetullutta.
Näistä asetelmista on kuitenkin hyvä jatkaa. Olemme luottavaisin mieli Ulpun suhteen, ja tavoitteena on saada ori syksyllä täysin valmiiksi KERJ:n laatuarvostelua varten.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 24, 2015 6:53:47 GMT 2
24.07.2015 Sairaspäivän selittelyjä
Ihanaa käräyttää hartiansa niin pahoin, ettei kykene käsiään kunnolla liikuttamaan. Pari päivää meni ihan OK, tallityöt pystyi tekemään ja näin, mutta tänään tuntui, ettei pääse sängystä ylös. Tiskikoneen tyhjentäminenkin oli haaste ja erävoitto, joten totesin pitäväni ihan suosiolla vapaapäivän. Paljon aloe vera -pitoista geeliä ihoon, ehkä tämä tästä.
Rokulisairaspäiväni käytän rustaamalla päiväkirjamerkintöjä. Olisin tieten voinut aloittaa sellaisesta hevosesta, jonka kuulumiset ovat ihan oikeasti jäljessä, mutta Ulpulla mennään.
Viime merkinnän jälkeen ei ole paljoa tapahtunut, mutta vähän kuitenkin. Merkittävin tapahtunut asia on lihonut kisakalenteri, ruunikolla on 41 KERJ-sijoitusta - oripoika on valmis! Laatuarvostelu ei kuitenkaan ole ihan hetkeen ajankohtainen, Ulpu tarvitsee vielä(kin) näytöt toiselta varsalta, minkä lisäksi meidän pitää narrin kanssa hioa sukuselvityksen ulosantia. Hevosen suvussa on hyviä suorittajia, joista riittää kerrottavaa, pitäisi vain saada aikaiseksi järjestellä paperit ja kaivella sukulaisten kilpailutiedot, kantakirjalausunnot ja käydä varsat läpi. Sukuselvitykset ovat kuitenkin aina oma projektinsa, eikä niitä viitsi tehdä silmät ristissä pitkän työpäivän jälkeen.
Treeneissä on mennyt mukavasti, Ulpu on sen verran hyvässä vedossa, että uskallan toivoa hyviä Cupsuorituksia. Sijoituksia en mene povaamaan, taso on kuitenkin kova, mutta odotan koulukokeista hyviä prosentteja, esteiltä puhtaita ratoja ja maastoesteiltä läpeensä hyvää jälkeä. Onhan tässä treenattukin! Cupmenestys olisi komea kirsikka kakun päälle, tässä kuussa Ulpun asiat ovat edenneet melkoisilla harppauksilla. Jos hyvin käy, seuraava merkintä tulee noin viikon kuluttua, heti Cupien jälkeen. Sijoituksesta olisi hienoa raportoida, mutta jo tuloslistan puoliväli on ihan hyvä suoritus, kun otetaan huomioon kenttähevosten taso.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 27, 2015 10:55:32 GMT 2
27.07.2015 Ulkopuolista apua
Tämä päivä meni Ulpun osalta vain kuulumisia kuunnellessa, sillä Víva hoiti Loihdun jälkeen Ulpun. Nainen kävi irtojuoksuttamassa ruunikkoamme läheisellä maneesilla - tai yritti ainakin, ori ei ollut kuulemma ihan syttynyt maneesissa juoksentelulle. Joka tapauksessa oma porukka ei laittanut tänään tikkua ristiin Ulpun liikutuksen tai hoitamisen suhteen, Víva hoiti kaiken. Naisen selontekoa päivästä oli mahtava kuunnella, jotenkin niin susirajalainen sävy! Että tervetuloa vain uudelleen.
Tämän merkinnän on kirjoittanut Víva VRL-13593
Nimeltään tuttu hevonen, mutta ulkonäöltään ei sano mulle mitään- tyyppi.
Olin joskus valmentanut Narria ja Ulpua koulun parissa, jonka vuoksi tuo ruunikko suomenhevosori oli minulle jollain tapaa jo tuttu. Tänään mun oli kuitenkin vaan tarkoitus juoksuttaa Ulpua maneesissa, lelliä se pilalle ja puunata oikein kiiltäväksi otukseksi. Kehkeh. Haaveilut sikseen ja mies talliin, oli päätökseni, kun napsautin riimunarun tuon ruunikon päitsiin ja talutin sen talliin. Tallissa sidoin Ulpun kiinni ja kävin hakemassa pikaisesti sen harjapakin. Senpä jälkeen aloinkin harjailla Ulpua reippain vedoin, ja aikani harjailtua Ulpu seisoskeli silmät puoliummessa ja huuli lerpallaan nuokkuen. Heitettyäni harjan takasin harjalootaan säpsähti Ulpu taas hereille, jolloin oli vielä kavioiden vuoro, ennen kuin siirryttiin maneesin puolelle. Maneesissa tosiaan päästin Ulpun irti ja ori se lähti oikein vikkelästi kiitolaukkaa maneesin toiseen päähän, vetäen samalla kunnon pierupukkeja ilmoille. Hetken se siinä innoissaan riehu, ennen kuin rauhoittui töllistelemään ympärilleen ja toteamaan, että maneesihan on tylsä paikka. Se siitä irtojuoksutuksesta sitten, kun hevostakaan ei enää kiinnostanut. Hetken siinä vielä yritin, ennen kuin otin tuon nelijalkaisen kiinni ja sainkin sen sitten lopulta riimunarun päähän, tosin monien yritysten jälkeen. Lopulta sitten taluttelin sen takaisin talliin, eikä nyt ei kovin paljoo tarvinnut tuota enää puunailla vaan melko pian tuo oli viety jo takaisin tarhaan. Että semmonen päivi se meillä.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 27, 2015 1:29:32 GMT 2
27.11.2015 Ulpu urpokka
Ulpun kanssa on hakattu välillä päätä seinään, välillä ei. Sen kanssa nyt on tietysti tehty todella, todella paljon töitä ja nyt on hyvä aika hehkuttaa, miten hieno siitä on tullut! Ottaen huomioon, ettei sillä kolmivuotiaana ollut käsitystä edes siitä, ettei ihmisen päälle saa hypätä, se on kokenut täysmuutoksen. Orilla on 42 sijoitusta ja kaksi hienoa jälkeläistä, jotka ovat molemmat menestyneet hyvin. Valitettavasti Kurko jouduttiin erittäin pahan ähkyn vuoksi lopettamaan ja Ulpun sperman laatu on syystä tai toisesta heikentynyt niin paljon, ettei jälkeläisistä enää ole toivoa. Onneksi meillä on kuitenkin Vursti jatkamassa orin hienoa linjaa.
Seuraavana etappinahan ovat KERJL ja SLA, heti kun sinne asti päästään.
Ulpulla oli tänään kevyt koulutreeni ja lupauduin hoitamaan sen. Ilman satulaa. Orin klippaaminen on vähän jäänyt - monta kertaa olemme jo olleet, että nyt klipataan Ulpu, mutta sitten se on jäänyt. Ehkä osin siksi, että se on hankalimpia klipattavimpiamme. Niinpä ruunikolla on edelleen paksu talvikarva ja alan kallistua sille kantille, ettei sitä lopputalvenakaan klipata.
Niinpä kevyt koulutreeni oli tänään sama kuin ilman satulaa koulutreeni. Ihana, kun Takapajulassa lumi satoi maahan yhdellä rysäyksellä eikä kentän pohja ole ollut missään vaiheessa muhkuraisen jäisyyden ihmemaa. Suitsin Ulpun heti tarhan portilla ja harjasin siitä ne suurimmat heinäroskat. Koska korkeutta Ulpulla on todella vaatimattomasti, olin ottanut mukaan jakkaran - hahaa, fiksu minä! - ja hyppäsin selkään jo tarhassa.
Alkun kanssa joudutaan edelleen hieman keskustelemaan, kumpi vie ja kumpi vikisee, mutta huomattavasti vähemmän kuin alkuaikoina. Niinpä sain orin vallan vähällä komentamisella taas kuuntelemaan apuja erittäin hyvin. Ihana ratsastaa Ulpulla, kun se toimii, orin työmotivaatio on kuitenkin loistava ja se rakastaa hommia.
Koska treeni oli kevyt, tein lähinnä taivutteiluita ja hain rentoutta Ulpun askeleeseen, loivan pohkeenväistön ja siirtymisten kautta.
Ulpu toimi ihanasti, mokoma putkiaivo. Se herkistyi hyvin, siirtyi nätisti, ja vaikka laukka meinasi olla alkuun vähän hupsua räpellystä - oli siinä tahti, mutta rentous ja selän käyttö puuttuivat - se kuitenkin parantui koko ajan.
Paksussa karvassaan Ulpu toki hikosi, mutta rankka treeni ei ollut. Vein orin talliin kuivamaan ja syötin sille muutaman porkkanan. Ja toki nakitin Sarlotan huolehtimaan kuivatusloimien vaihtamisesta, siksihän meillä näitä työntekijöitä on.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jan 4, 2016 17:52:37 GMT 2
04.01.2016 Uusi vuosi toivon mukaan ilman uusia kujeita
Mitäpä tuota Ulpustakin kertoisi? Orin kanssa menee, miten tähänkin asti; on ihan tasapaksua, harmaasävyistä arkea, on pään seinään hakkaamista kun mikään ei suju ja suunnatonta riemua, kun jokin meni putkeen. Onneksi ikä on tehnyt ruunikosta vähän lauhkeamman kaverin, vaikkei Ulpu itse moista myöntäisikään. Vaan onhan tässä töitä tehtykin, meille tullessaan Ulpu oli niin mehtäläinen ettei mitään tolkkua. Kättensä töitä on mukava katsella, hevosen perusluonteelle nyt ei mahda mitään, mutta ratsuttamisen ja kisaamisen olemme tehneet alusta asti itse.
…ei sillä, että siinä olisi jotain ihmeellistä, kunhan olen ylpeä.
Pakkanen on kirrannut sellaisiin lukemiin, että hevosten liikutus pidetään kevyenä. Ulpukin juoksutettiin tänään - vapaapäivästä huolimatta -, ja vaikka tarkoitus oli vain käydä askellajit läpi, herra itse oli eri mieltä. Luoja, miten Ulpu yritti lähteä vetämään rallia! Ja ihan ilman liinaa, sain pitää tosissani kiinni, ettei hevonen karauta taivaanrantaan ilman minua.
Teetin Ulpulla paljon siirtymisiä, pyysin pienempää ja isompaa ympyrää ja hidastamaan, hidastamaan, hidastamaan. Ori nakkeli niskojaan, harja hulmusi hyvin tekotaiteellisesti ja lumi pöllysi kentän pinnasta. Jahka enimmät pöllöenergiat oli purettu, Ulpu malttoi keskittyä työntekoon, vaikka tahti olikin verkkaisempi kuin hevonen itse olisi halunnut.
Juoksuttamisen jälkeen kävimme pikku kävelyretkellä metsässä päin. Emme menneet kovin kauas, kunhan kävimme ihastelemassa lumisia puita ja näin. Ennen tarhaan palauttamista juotin Ulpulle melassivettä ja syötin pari porkkanaa. Huomenna on normaali koulutreeni lähiratsastuskoulun maneesissa, ellei pakkanen tee yllätyskiriä sellaisiin lukemiin, että hevoset jäävät kokonaan liikuttamatta.
|
|
