Yönaaraaja "Narsku"

[Pertti]

suomenpienhevostamma Yönaaraaja "Narsku"
omistaa Susiraja

Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym.

Omat sivut.

Narsku on kiukkuinen vastarannan kiiski, joka kaikkein mieluiten viettäisi aikansa yksin. Miellyttämisenhalu ja nöyryys loistavat poissaolollaan, eikä Narskun kanssa muutenkaan tarvitse haaveilla tekevänsä mitään ponikirjoista tuttua, ihmistä ja eläintä lähentävää aktiviteettia. Pienhevonen on yksi kiukkuinen riesa, joka ei ole päätynyt leivän päälle ainoastaan kisatulostensa vuoksi.

[Lissu]

06.11.2014 Hehkeä kuulumispostaus

Narsku on ollut meillä vaikka kuinka kauan, ja silti tamma saa päiväkirjan vasta nyt, oho hupsista. Tamman kanssa on ehditty tehdä ja kokea kaikenlaista kirjoittamisen arvoista; paljon kisa- ja valmennusonnistumisia (ja epäonnstumisia..), kotitreenejä, varsomisia.. Eihän tässä tiedä, mistä aloittaa kuulumisten kertomisen!
Kiukkuisen pienhevostammamme kilpaura on ohi Cupeja lukuun ottamatta. Narskulla on reilu 50 sijoitusta niin este- kuin kouluradoiltakin, ja nyt keskitymmekin molempien lajien sekä VSR:n este- ja koulucupien kiertelyyn. Luonnollisesti toivomme tamman saavan menestystä myös isommissa kinkereissä lisämeriitiksi jo ennestään komeaan kisakalenteriinsa.

Tamman kanssa on juostu ahkerasti valmennuksissa, mutta aiomme käydä vielä muutamissa este- ja koulutreeneissä Narskun kanssa Cupeja silmällä pitäen. Valmentajat ovat ohjeistaneet meitä niin este- kuin kouluratsastuksen saralla, ja jokaiselta valmentajalta olemme saaneet hyviä vinkkejä sekä uutta puhtia kotitreeneihin. Se on todella tullut tarpeen niin Narskun kuin muidenkin Susirajalaisten kanssa..

Kisa- ja valmennusmenestyksen lisäksi tammamme on meidän mittarillamme oikeinkin menestynyt siitostamma. Vasta kahdesta jälkeläisestä on paha vetää isompia johtopäätöksiä, mutta vedämme silti! Etenkin Narskun ensimmäinen varsa, Mörkövaarassa asustava Peskimo-oripoika, on tehnyt niin jumalattoman komean kilpauran, että kasvattajat meinaavat pyörtyä. Kotiin jäänyt Pirunnaaraaja-tamma on seurannut velipuolensa esimerkkiä kunnostautuen etenkin kouluradoilla. Kyllä ne estesijoituksetkin sieltä tulevat..! Toiveissa on saada Narskusta vielä varsa tai pari maailmalle, orit vain pitää valikoida tarkasti; haluamme varsoille paremman estekapasiteetin ja ehdottomasti paremman luonteen kuin emällään.

Narsku palautui molemmista varsomisistaan todella hyvin, ja on nytkin täydessä kisakunnossa. Tämän hevosen peruskunnon ylläpitäminen ja kisakuntoon saaminen on ollut naurettavan helppoa, mistä olemme tietenkin kiitollisia. Nyt valmistaudumme täyttä päätä tämän kuun Cupeihin, kotona treenataan veren maku suussa –- hyvin vakavasti ja tavoitteellisesti, ja tarkoitus on varata este- tai kouluvalmennus lähempänä Cupeja, riippuen, kumpi laji on mennyt enemmän penkin alle.

[Lissu]

13.11.2014 Treeniä, treeniä

Narsku on todella hyvällä mallilla KRJ:n laatuarvostelua ajatellen. Kunhan unohdetaan sellainen pikkuseikka kuin tamman vittumainen luonne.
Tämän viikon kotitreenit ovat menneet ala-arvoisesti. Narsku on vastustellut tavallistakin enemmän ja ohjasavuista on tullut isompi kirosana, kuin mitä ne ovat aikaisemmin olleet. Aivan sama, onko tammaa ratsastanut minä, narri vaiko Sarlotta, niin Narskulle ei ole kelvannut. Kouluratsastus on ollut hanurista, maastoilu ihan dorkien hommaa eikä hyppääminenkään ole oikein kiinnostanut. Että koetahan siinä sitten treenata yhtikäs mitään tai valmistautua laatuarvosteluun!

Jo hakiessani tammaa tarhasta olin päättänyt, että juoksutan Narskun, minulla ei vain jaksaminen riitä tämänkin kanssa tappelemiseen ja mieleni pahoittamiseen. Huomenna muutamalta ravurilta raspataan hampaat, ja Narskun hammaskalusto tarkistetaan siinä samalla, josko kyse olisikin vain hammaspiikeistä. Pertin diagnoosin mukaan ongelma on korvien välissä, ei suinkaan suussa, ja pahoin pelkään miehen olevan oikeassa.
Pienhevostamman hoitaminen oli hyvin ripeää; tarkistin tamman kintut haavojen varalta, harjasin hevosen nopeasti läpi ja laitoin tammalle suitset. Tadaa! Narsku oli aivan yhtä happaman näköinen kuin yleensäkin.

Juoksutettaessa tamma toimi huomattavasti paremmin kuin ratsain, ja tulipahan todettua, että Narsku tarvitsee hierojaa. Oikea etunen otti joka askellajissa lyhyempää askelta, ja etenkin laukassa liike oli huomattavan tönkköä. Alkuviikosta tamma ei kyllä ole ollut huomattavan jäykkä tai epäpuhdas, eikä Narsku onnu nytkään, liekö tamma kaatunut tarhassaan? Tamman takaosa näytti kuitenkin hyvältä, samaten kaula, Narsku liikkui paljon paremman näköisenä kuin tämän viikon ratsastustreeneissä, joissa se on päättäväisesti koettanut kehittää itselleen alakaulaa.

Onneksi hierojalla oli yksi vapautunut aika huomiselle, joten huomenna Narskulta tarkistetaan hampaat ja kopukka hierotaan. Satulan sopivuus tarkistettiin jo tiistaina, eikä satulassa, sen istuvuudessa tai toppauksissa ole mitään vikaa. Sitä paitsi, kun Rumpua ja Narskun sukua miettii, niin suurin osa kiukuttelusta johtuu tosiaan korvien välistä ja geeneistä. Hoh hoijjaa, näitä meidän pikku päivänpaisteita!

[Lissu]

09.12.2014 KRJ-laatisvalmis estevalmennuksessa

Hyvänen aika, Narskunkin saisi halutessaan tunkea laatuarvostelutuomareiden silmien eteen! Tamman omat näytöt kouluradoilla sekä jälkeläisten menestys ovat riittävät, Narsku olisi laatuarvosteluvalmis. Vaikka tamman kanssa on valmentauduttu useampaankin kertaan olen vakuuttunut siitä, että ennen laatuarvosteluilmoittautumista koluamme kaikki lähialueiden valmentajat läpi hakeaksemme lisätukea ja oppia. Tänään oli vuorossa estevalmennus, mikä ei sekään tee pahaa, mutta koulupuoli tarvitsee nyt enemmän tukea.
Kotitreenit ovat - kuten yleensäkin - sujuneet vaihtelevalla menestyksellä. Sisukas ponityttömme Sarlotta on useampana päivänä vääntänyt kättä mustan pienkantturamme kanssa, ja saanut tamman kulkemaan ihan hyvän näköisenä. Pätevä hevonen, ei siinä mitään, mutta se kuolainten vastustaminen ja yleinen kiukuttelu!

Uppe oli tänään tullut valmentamaan Narskua esteiden saralla ja Samppaa kouluratsastuksen puolella. Tunti sisälsi paljon asiaa istunnasta ja painoapujen käytöstä, joten tehtävät olivat sen mukaisia. Kun Uppe ilmoitti ohjelmassa olevan myös ilman jalustimia hyppäämistä, olin valmis lyömään hanskat tiskiin. Hyppäämistä ilman jalustimia, tällä elikolla ja tämän elikon hyppytyylillä? Totta kai! - not.
Ohjelmaan kuului jumppasarjoja ja pikkuesteitä, tämän päivän treeni ei ollut mitään korkeushyppyä. Uppe painotti paljon tasapainoasioita (jaa miten niin etukäteen kerätyt joulukilot vaikuttavat suoritukseeni?), minkä lisäksi hevosen laukansäätelyn kanssa sai, harvinaista kyllä, tehdä töitä. Taisin koettaa ratsastaa Narskua vähän liiaksi, estepuolella tamma ei vaadi niin paljoa ratsastusta. Olihan se noloa, kun kavaletitkaan eivät meinanneet sujua! Uppe kuitenkin on treenannut meitä ennenkin ja lievästi pätevämpien estehevosten kanssa, ja sitten yhden kiukkupullan kavalettitreenin kohdalla homma menee pipariksi. Kyllä oli saavuttanut olo ratsastajana ja näinpoispäin.

Kuten yleensäkin. Upen tunnilta tarttui matkaan paljon - siis muutakin kuin punaiset posket ja häpeää hevosen ja oman suorituksen takia. Loppuviikon estetreeneihin tulee paljon lisää, kun Upen vinkit, neuvot ja treenikuviot otetaan käyttöön muidenkin hevosten kanssa.
Tallissa Narsku sai pikaisen harjauksen ja vielä pikaisemman kinttujen läpikäymisen, kuivan leipäpalan huuleensa ja kiikutuksen takaisin tarhaan. Mököttäkööt siellä.

[Lissu]

17.12.2014 Aikatauluttelua

Nyt se on varmistunut, Narsku tungetaan tammikuussa KRJ:n laatuarvostelutilaisuuteen. Olen panikoinut sitä, onko tamma nyt valmis vai ei, mutta ongelma ratkesi narrin karjaistessa, että Narsku ilmoitetaan laatuarvosteluun ja sillä hyvä. Mikäs minä olen vastaan vinkumaan. ERJ:n laatuarvosteluun mennään saman tien, kun Rumpu suvaitsee tehdä tarpeeksi tulosta estekentillä. Ei enää montaa sijoitusta, ja se saamarin 20 ERJ-sijoitusta on täynnä!
Lajilaatuarvostelujen lisäksi pienhevonen kiikutetaan YLA:n ja SLA:n tuomareiden kriittisten silmien eteen, mutta näiden laatuarvostelujen ajankohta on edelleen iso kysymysmerkki. SLA-listamme on pitkä kuin nälkävuosi ja YLA:an olemme ilmoittaneet elikot perinteisesti "lol, tämä tuntuu hyvältä idealta" -kaavalla.

Ohjelmassa on vielä viime hetken valmentautumisia ja ainakin muutamat Cupit, niin VSR:n kuin ERJ:n ja KRJ:n. Joulukuun KRJ-Cup on tamman viimeinen, VSR-Cupeissa ja ERJ-Cupeissa kierrellään siihen asti, että laatuarvostelut ovat ovella. Suunnitelmissa on myös muutamat tarinakisastartit, mutta saapa nyt nähdä, miten me jaksamme Narskua kisauttaa. Pienhevonen ei aina ole se helpoin (kisa)kaveri, vaikka osaava elikko onkin.

KRJ-laatuarvostelun jälkeen Narsku pääsee toivon mukaan mammalomailemaan. Aiomme tarjota tammaa jalostukseen, ja meillä on omassakin tallissa pari varteenotettavaa sulhoa kiukkupersettämme silmällä pitäen. Luonteestaan - joka valitettavasti on sukuvika - huolimatta tammalla on varmasti paljon annettavaa kouluratsujalostukseen, ja mikä ettei estepuolellekin, kunhan ori tuo vähän enemmän tekniikkaa ja kapasiteettia. Tamma on tehnyt jo kaksi yleispätevää kilparatsua, joilla on tehty tulosta niin esteradoilla kuin kouluaitojen sisällä. Oma Rumpumme peri emänsä luonteen, mutta Peskimo-oripoika on mallikelpoinen myös luonteensa puolesta. Joten kun Narskun periyttämiskykyä katsotaan, suosittelemme tuijottelemaan Peskimoa.

Pienkiukun liikutus on nykyisellään lähes täysin narrin ja Sarlotan vastuulla, olen itse siirtynyt tappelemaan Rummun kanssa. narri pitää Narskusta muutenkin enemmän kuin minä, joten tämä järjestely sopii kaikille. Sarlotta toki välillä narisee, mutta hän kiskoo niin hyvää palkkaa, että joutaa ratsastamaan muillakin kuin lempihevosillaan.

[Lissu]

12.01.2015 Me ollaan niin ylpeitä!

Vaikka KRJ:n laatuarvostelu pidetäänkin virallisesti vasta 15. päivä, tulokset ovat näkyvillä jo nyt, kiitos reippaiden tuomareiden. Meiltä mukana oli ainoastaan Narsku, mutta olihan yhdessäkin hevosessa aivan tarpeeksi jännitettävää. Katsottuamme tamman pisteet ja palkinnon emme olisi voineet olla tyytyväisempiä – 103p. ja KRJ-I! Meidän kiukkupyllymme! Erityisen paljon mieltä lämmitti täydet pisteet suvusta. ERJ:n laatuarvostelussa sukupisteet tuskin ovat yhtä korkeat, Narsku on pätevämpi kouluelikko ja sukukin on enempi koulu- kuin esteratsun suku. Mutta jestas, tällä leijutaan nyt hetki!

Jahka Rumpu suvaitsee tehdä tulosta esteradoilla, Narsku kärrätään ERJ:n laatuarvosteluun. SLA on edessä joskus ja jouluna, katsotaan nyt, millainen lössi meiltä noin muuten on sinne menossa. Lisäksi Narsku on hevosia, jotka viedään satavarmasti YLA-tuomareiden arvosteltavaksi, joten tulossa on vielä laatuarvosteluhumua ja mahahaavainen, jännittävä omistaja (= minä, narri lähinnä kaivaa nenäänsä). YLA:a varten pienhevonen tarvitsee lisää jälkeläisiä, mutta kun Peskimoa ja Rumpua katsoo, ei luulisi olevan hankala saada markkinoitua Narskun varsoja. Meillä on tallissa pari omaakin oria, joiden kanssa Narsku voisi riiata, jos kiinnostuneita on. Varmaan helmi-maaliskuussa tarjoamme orejamme jalostukseen ja Narsku menee siinä samalla. Liisausmahdollisuutta emme anna, Narskun varsat ovat meidän kasvattejamme, mutta ainakin tamman jälkikasvusta kiinnostunut pääsisi valkkaamaan orin itse.

Tämän viikon tamma on taas kovemmassa treenissä, ensi viikko mennään ns. normaalisti, ja sitten onkin kuun viimeinen viikko ja Cupit. Narsku osallistuu ERJ:n ja VSR:n Cupeihin, ja luonnollisesti tavoittelemme sijoituksia. Tammalla on ennestään vain yksi Cup-sijoittuminen, joskin se on voitto isosta luokasta, mikä toki lämmittää mieltä. Nyt, kun laatuarvostelut ovat todella ajankohtainen asia, olisi kuitenkin mukava saada sitä Cupmenestystäkin ja sijoitusten tuomia lisäpisteitä.

[Lissu]

31.01.2015 Tavallinen kiukkupäivä

Nyt se on varmaa, Narsku tungetaan ensi kuussa ERJ:n laatuarvosteluun! Toivottavasti kiukkupylly mahtuu mukaan, olisihan se mahtavaa kahmia alkuvuodesta sekä ERJ-, että SLA-palkinnot. YLA tulee perässä sitten joskus, kun pienhevosrouvalla on tarpeeksi kakaroita.

Olemme nyt keskittyneet Narskun kanssa mahdollisimman monipuoliseen liikuntaan. On ollut umpihankitreeniä ratsain ja irtojuoksetettuna, juoksutusta puomien/kavalettien kanssa ja ilman, koulutreeniä puomeilla ja ilman, vähän esteitä, narunpyörittelyä, ohjasajoa.. Tamma ei kuitenkaan mielikuvitustamme tai vaivannaköämme ole arvostanut, mokoma on aivan yhtä hapan ja sitruunoita syönyt kuin yleensäkin. Ei väkisin..!
Lähdin ratsastamaan Narskua heti aamusta "sillähän se on poissa päiväjärjestyksestä" -mentaliteetilla. Tamma on tämän viikon ollut tavallista kiukkuisempi, ja kauhunsekaisella innolla odotan, mitä elikko tuumaa, kun ensi viikolla on seka raspaus, että kengitys. Pertti ei ollut kauhean ilahtunut, kun Narskun nimi oli kengitystä kaipaavien elikoiden listassa..

Narskun hoitaminen ja varustaminen sujuu aina niin helkkarin reippaasti, että joku päivä sitä tulee tunkeneeksi satulan väärin päin selkään tai jotain vastaavaa. Kuten tänään tuli tehtyä.. Halusin vain mahdollisimman nopeasti liikuttamaan pienhevoshahmoista lohikäärmettä, etten paljoa ajatellut - satula selkään, vyö kiinni, suitset päähän ja menoksi. Vasta kun narri nauroi itseään kipeäksi kentän laidalla aloin miettiä, oliko hauskuus vaatteissani vai hevosen varustuksessa. Totesin lopulta, että molemmissa, kanariankeltaiset housuni eivät ole olleet mikään suksee tallilla.

Viiden vartin treenistä ensimmäiset kaksi varttia kuluivat tapellessa, kirotessa ja hammasta purressa. Mutta ne kolme muuta! Jestas, välillä Narsku väläyttelee taitojaan ja muistuttaa olevansa oikeasti tasokas koulutuuppari. Väistöt, siirtymiset, kokoaminen, avot, sulut.. Tappeluvaiheen jälkeen kaikki kävi, kunhan tarpeeksi pehmeästi, mutta jämäkästi ohjeistin jättämättä tilaa kiukuttelulle tai vastaanväittämisille. Narsku on ihan omaa luokkaansa, kun se toimii, ja tänään tamma todellakin toimi! Ravi oli tahdikasta ja niin helposti työstettävää, laukassa olisin voinut istua vaikka loppupäivän..

Ihanan ratsastustreenin pilasi - tai kruunasi -, kun elikko talliin kävellessä jättäytyi vähän jälkeeni ja onnistui puremaan minua perseestä. Kolmen vartin tottelevaisuus kaipasi näemmä kompensointia.

[narri]

07.06.2015 Kiukkupyllyn kuulumisia

Narskun päiväkirja on jäänyt kovin, kovin heitteille. Tamma on ehtinyt tehdä kaikenlaista ja varmaankin sen vuoksi ei ole tullut juurikaan merkintöjä rustattua. Musta kiukkupeppumme on ehtinyt varsoa ainakin tarpeeksi monta kertaa jättääkseen maan päälle kiukkuisen jälkensä ja laatuarvosteluja on ehditty kiertää huimaa tahtia. Tammikuussa Narskusta tuli KRJ-I, helmikuussa ERJ II ja maaliskuussa SLA-I. Koska tässä kuussa emme ehtineet, olisi heinäkuussa tarkoitus viedä tamma käymään vielä YLA:ssa. Sen jälkeen Narsku onkin käynyt kaikki laatuarvostelut, jotka sen kanssa olemme halunneet typeryyksissämme käydä. Kaipa tässä jotain on tehnyt oikein, kun tamma kerran on tällaista menestystä kerännyt, vaikka emme kyllä ymmärrä mitä, kun se on luonteeltaan kuitenkin vähän vähemmän kukkainen tapaus. Ota nyt näistä tammoista sitten selvää.

Viikko-ohjelmaan merkitty kevyt liikutus maastossa tai sileällä oli tänään ajolenkki metsäteillä. Valjastin kiukkutamman väistellen sen hampaita parhaani mukaan, iskin koppakärryt perään ja istutin Lissun seurakseni kärryihin. Tarkoitus ei ollut kuin kävellä ja hölkätä, niinpä meillä oli aivan loistavasti aikaa hölöttää keskenämme.
Kun ohjien antoi roikkua löysänä ja pyysi tammalta ravia maiskautuksella, käyntiä ptruulla saimme aivan rauhassa jutella kaikennäköisestä koskien niin Susirajaa kuin Takapajulankin elämää - paikallinen kylähullu voitti lotossa, esimerkiksi, ja aikoo lähteä Monacoon iskemään naisia - ja tunnin mittainen lenkki olikin todella rento ja mukava. Narskun kiukkuisuuskaan ei päässyt haittaamaan, kun se ei kärryjen edestä voinut yrittää purra eikä kiukutella istunnan tai ohjien pitämisen suhteen.

Takaisin tallille palatessamme se toki koetti parhaansa mukaan syödä kummankin varusteiden purkajan suuhunsa, mutta taiteilimme valjaat pois ja Narskun tarhaan ennen kummempia vahinkoja.