Kielletään Kaikki "Päivi"

[Pertti]

suomenhevostamma Kielletään Kaikki "Päivi"
omistaa Susiraja

Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym.

Omat sivut.

Uusin kimomme on yhtä palvelualtis kuin säkillinen perunoita. Päivin kapasiteetti ei päätä huomaa, eivätkä liikkeetkään aiheuta mitään suurempaa ihastusta. Oikeastaan koko hevonen ei aiheuta mitään suurempaa ihastusta. Meillä se silti on, eikä taida lähteä mihinkään.

[narri]

08.05.2016 Työnvieroksujan työnvieroksuntamenetelmät

Päivi vieroksuu harvinaisen paljon töitä, mutta ei pääse niistä kunnolla eroon. Tammalla oli tänään vapaapäivä, mutta sen huono syöminen aamulla kiinnitti huomiomme. Niinpä jätimme kimon sisälle ja aloimme tutkia asiaa, kun muut hevoset olivat päässeet ulos ja saaneet heiniä eteensä. Syy selvisikin varsin nopeasti, mutta oli hämmentävääkin hämmentävämpi: Päivi on onnistunut saamaan ikeneensä haavan, eikä mitään käsitystä, millä ilveellä ja mistä, mutta haava sillä kuitenkin oli suussaan. Konsultoimme ensin Perttiä, joka sanoi, että ottaa kuolaimet pois ja antaa olla, eipä eläinlääkärikään sille muuta tekisi kuin katsoisi ja toteaisi, että joo, haavahan se siinä on.

Oletamme Lissun kanssa, että Päivi on jotenkin taidokkaasti onnistunut haavoittamaan itseään dramaattisesti toimintaleffojen malliin, jotta sen ei tarvitsisi tehdä töitä. Sääli, että on keksitty myös kuolaimettomat kuolaimet, joiden avulla treenit voivat jatkua. Siitä huolimatta tämä on varsin mystistä, koska meillä ei todellakaan ole aavistustakaan, mihin tamma on voinut itsensä satuttaa. No, katsellaan nyt miten suu paranee, jos on tarvis, soitellaan eläinlääkärille. Päivi kuitenkin syö, vaikka hitaammin - eikä se nyt välttämättä ole paha asia verrattuna siihen, millä tahdilla kimo normaalisti imuroi ruokansa.

[Lissu]

23.05.2016 Tällähän tekee tulosta

Hieman yllättäen Päivi, oma työnvieroksujamme, on tehnyt ihan kivasti tulosta kenttäkisoissa. Onhan tämän kanssa treenattukin, ei sillä, mutta silti on vähän huvittavaa, miten paljon menestystä on kertynyt. Etenkin voittojen määrä suorastaan järkyttää! Tammallahan kisataan aloittelijaluokassa, joissa yleensä on alta 20 osallistujaa, joten kilpailua ei ole aivan niin paljon kuin muissa luokissa. Siitä huolimatta Päivi ei olisi oma veikkaukseni minkään luokan kärkipäähän. Kai tässä on narrin ja valmentajiemme kanssa jotain tehty oikein, kun laiska, työtä vieroksuva hevonen ilman palvelualttiutta menestyy.

Päivin jalostuskäyttö tässä mietityttää. Onhan se ihan hevosen näköinen, mutta kun se luonne ja kapasiteetti.. Harmonian annika on jo ilmaissut kiinnostuksensa Päivin varsaan, ja toki meilläkin on tarkoitus tehdä omaan talliin varsa. Orivalintojen kanssa vain saa olla hyvin, hyvin tarkka.
Vaikka tässä on tullut vähän morkattua Päiviä, on tammassa hyvätkin puolensa. Laukka on keskinkertainen, mutta käynti ja ravi oikein hyvät. Luonteessakin on vikansa, mutta myös plussansa; Päivi ei stressaa tai jännitä, ei näe mörköjä tai pieniä vihreitä miehiä, ei ala riekkua kun tuulee/sataa/aurinko paistaa väärältä korkeudelta.. Päivi voisi olla hirvittävän hyvä perhehevonen, jonka kanssa vain humputellaan ja puksutellaan ilman mitään tavoitteita. Kisahevosena kimo on vähän vaatimaton, mutta josko seuraava sukupolvi sitten.

Mitä me siis orilta haemme? Kapasiteettia, pikkuparannuksia rakenteeseen, laukkaa. Luonnepuolen parannukset olisivat tietysti plussa. Tosin on Päivinkin ja ties minkä muun hevosen kanssa tehty kunnon kisaura, ei sen puoleen. Vähän enemmän eteenpäinpyrkimystä ja yhteistyöhalua tekisi silti terää, en kiistä.
Katsoo nyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Päivi tuskin tulee olemaan mikään jalostuksen kuumin nimi, josta lähtee useampia varsoja, mutta ei tamman tarvitse ollakaan. Pari varsaa olisi ihan hyvä, säilyisi suku, jos ei muuta. Jos onnistumme orivalinnoissa, suku voi säilyä ja tehdä Päiviä parempia ratsuja. Siinäpä tavoitetta!

[Lissu]

04.06.2016 Päivi kieltää liikunnan (ainakin itseltään)

Esteitä Päivillä, ah ihanaa. Tiesin jo etukäteen, ettei treenistä tulisi sellaista sujuvaa, onnistumisesta toiseen -kokemusta, kuin se joidenkin hevosten kanssa on. Päivissä kun on sitä työnvieroksujan vikaa vähän turhankin kanssa..
Tamma ei vaikuttanut järin iloiselta, kun hain sen tarhasta, hoidin ja varustin. Koko tämän ajan (sekä kävelymatkan kentälle) kimo seisoi pää painuksissa, korvat luimussa ja yleisesti happaman, tyytymättömän oloisena. No anteeksi, että joudut töihin.

Alkuverryttelyissä Päivi kulki käsijarru päällä, takaosa ties missä huidellen, kokonaisuudessaan huomattavan etupainoisena. Asettamisesta ja taivuttamisesta ei meinannut tulla mitään, kun kimo oli notkea kuin rautakanki. Ei muuta kuin jumppaamaan, vetreyttämään ja herättelemään vastahankaista ratsuani.
Päivin sai kyllä taipumaan (kaulasta ja kropasta), takaosankin sai vähän lähemmäs muuta kroppaa. Etupainoisuuden ja liikkumishaluttomuuden kanssa piti painia enemmän. Puolen tunnin hinkuttamisen jälkeen Päivi liikkui siihen malliin, että hyppäämisen viitsi aloittaa.

Pari ensimmäistä verkkahyppyä pikkuristikolle ja -pystylle olivat vähän.. esityksiä. Päivi oikein ähkäisi pungertaessaan todella hankalan ja raskaan oloisesti esteiden yli, hyppy oli hidas ja vaivalloinen, laukka hyytyi muutama askel ennen estettä. Aivan mahtavaa. No, ei muuta kuin reippaammin pohjetta, eikä kimolle yhtään tilaa hidastaa. Vauhti pysyi yllä, hyppy parani hieman, mutta aika onnetonta räpeltämistä se kaiken kaikkiaan oli.
Nostin vähän ristikkoa, ja hyppäsin ainoastaan sitä. Ponnistuspaikat sain kohdilleen, laukka pyöri ihan asiallisesti, mutta hypyt eivät vain parantuneet. Ei väkisin, eihän tässä olekaan kisakausi meneillään ja cupit tulossa..

Tänään homma meni rehellisesti pipariksi. Treenin jälkeen hieman kismitti. Päiviltä jäivät porkkanat saamatta, melassivedessäkin oli melassia vain sen verran, että veden väri muuttui lantratun kokiksen näköiseksi. Hyvin se silti teki kauppansa.

[Lissu]

04.07.2016 Vapaapäivän valokuvaussessio

Päiviä ei ole hetkeen kuvattu, joten kimon vapaapäivän tarhalöhöily keskeytyi ikävästi, kun hain Päivin sisälle puunattavaksi. Ynseä ilme muuttui vähän pehmeämmäksi, kun hoidin tamman oikein pitkän kaavan kautta, puunasin, kiillotin, rapsutin, öljysin kaviot ja mitä näitä nyt on. Päivin prinsessapäivä ja niin paljon ihanaa huomiota. Kiillotin vielä suitsetkin oikein viimeisen päälle, tarkistin oman vaatetukseni (ei likalänttejä, heiniä vaatteissa/hiuksissa tai mitään muutakaan ei-kuvauksellista) ja pyysin yhtä kesätyöntekijäämme (Eeviä) kuvaajaksi.

Suuntasimme maastopolkuja päin, yhdellä maastoestealueellamme on pari oikein hyvää kohtaa kuvauksen kannalta (kiva tausta, tasainen maa, kävelymatkan päässä tallista). Vaikein osuus ei ollut Päivin seisottaminen - tamma on itse asiassa opetettu edellisen omistajan toimesta oikein hyvin, kovin usein ei tarvitse siirrellä kimoa mihinkään suuntaan, vaan kintut menevät yhdeksän kertaa kymmenestä saman tien, miten pitääkin. Mutta se poseeraaminen ja nätti ilme, ryhdistä puhumattakaan.. Korvahörön puuttuminen nyt ei niin paljoa haittaa, toisin kuin pään riiputus, eteenpäin kaatuminen ja herättely-yrityksille irvisteleminen. Hyvä ryhti ja suht kiva ilme katosivat hyvin nopeasti, mutta onneksi Eevi oli kameran kanssa valmiina ja sai kuin saikin napattua Päivistä kivat uudet rakennekuvat. Jes! Tammasta otettiin vielä pari pääkuvaa, ennen kuin palailimme tallille hevosia liikuttamaan.

(Ei muuten mennyt viime kuun VSR:n kenttäcup ihan putkeen. 12/13, narria hieman kismitti radan jälkeen. Päivi oli ollut niin vetelää ja vastahankaista, ettei hyvä tosikaan. Jostain syystä täällä on puhuttu valmentautumisesta ja ratsuttamisesta, jos meidän kanssa pelaaminen taas kiinnostaisi kun joku toinen on pitänyt viikon-parin treenirääkin..)

[Lissu]

24.07.2016 Kiinnostuskiikarit kadoksissa

Voihan epäpyhä etupainoisuus, sanon minä. Jos aamu alkaa Päivin kanssa treenaamisella, ei seuraava liikutettava voi olla ainakaan pahempi.
Jaettuamme talliporukan kesken päivän liikutettavat lähdin hakemaan Päiviä, joka oli napsahtanut minun kontolleni. Kimo makasi pitkin pituuttaan tarhassa nauttimassa aamuauringosta, eikä edes korvaansa lotkauttanut vaikka miten huutelin. Loppujen lopuksi sain hilpaista tarhaan kiskomaan tammaa ylös - eikä muuten ollut helppo tehtävä. Päivi ei tosiaan ollut lähdössä yhtikäs mihinkään, kaikkein vähiten töihin.

Kiskottuani koomaavan kimon onnistuneesti talliin harjattavaksi ja varustettavaksi sain hetken hengähdystauon ennen seuraavaa, tallista kentälle tapahtuvaa kiskontaa. Tuntui, että Päivin jaloissa oli painot, tai maan vetovoima oli kohtuuttoman suuri sen kavioiden kohdalla. Tamma liikkui todella hitaasti, suorastaan tuskallista mateluvauhtia, haraten joka askeleella vastaan. Näillä lähtökohdilla ei tarvinnut odottaa järin menestyksekästä koulutreeniä.

Kentällä sama vastahankainen, erittäin etupainoinen matelu jatkui. Päivi tuntui kaiken päälle melko jäykältä, sain jumppailla ja aktivoida tammaa tavallista enemmän, että sain aikaiseksi jotakuinkin siedettävää käyntiä jonkinnäköisellä asetuksilla. Kulmissa ja ympyröillä taipuminen oli sekin valtavan työn takana, puhumattakaan ravista, joka ei aiheuttanut "me kaadutaan mutkassa" -tunnetta.
En treenannut mitään ihmeempiä, pääasia oli, että saisin Päivin kevyemmäksi, kantamaan itsensä etupainoisen jyräämisen sijaan, jalat nousemaan ja muutenkin liikkumiseen jotain aktiivisuutta. Käynnissä Päivi ei meinannut toimia millään, kunhan mateli matelemasta päästyään, ravia ja laukkaa oli helpompi työstää.

Eipä tuota voi kehua. Laitoin Päivin nimen kaiken varalta hierottavien hevosten listan jatkoksi, jos edes jäykkyyttä saisi pois (Päivin tapauksessa jäykkyys tosin voi johtua haluttomuudesta taipua sitäkään vähää, mitä asettuminen vaatii). Tuleepahan hevonen tarkistettua, ettei isompia lihasjumeja tai muutakaan ole, tai jos jotakin löytyy, niin saapahan ne pois päiväjärjestyksestä. Ei kenenkään pidä kipeänä liikkua. Huomenna Päivi saa mennä ihan kävelytyskone + juoksutus -linjalla, jos on edelleen jäykän oloinen niin kevyttä verkkaa siihen asti, että hieroja tulee.

[Lissu]

11.11.2016 Päivi on nykyään mamma

Päivi-mamma. Kylläpä kuulostaa omituiselta! Kekrin kunniaksi Päivi ja muutama muu Susirajan (sekä Turmeltajan) tamma pyöräyttivät maailmaan joukon varsoja, kaikki hirvittävän suloisia ja ihania. Turmeltajalais-Susirajalainen kasvattimyynti, jälleen kerran. Päivin paremmaksi puoliskoksi oli valittu hirmuisen hieno, komea Veljesviha, jolla on komean ulkonäkönsä lisäksi hieno luonne ja melkoisesti kapasiteettia. Susirajassakin seistä tönöttää orin jälkikasvua, Turmeltajan Rovioruoja on Veljesvihan poika.
Päivin varsa todennäköisesti kimoutuu, pikkuinen on jo tässä vaiheessa sen oloinen. Sen toki näkee vasta vähän myöhemmin, mutta kimoksi me pikkutammaa veikkaamme. Ostaja ja uusi koti ovat jo tiedossa; neiti lähtee muiden Susirajalaisten sekaan Routaruusuun Crimiksen hoiviin. Nimekseen pikkuneiti sai emänsä nimeä mukaillen Kielletään Kekri. Crimis shoppaili toisenkin yhteistyövarsan, Pirtun ja Tulitasmian (Rovioruojan emä, heh) tyttären Turmeltajan Kekrikasken.

En tiedä, miksi olemme kovin hämmentyneitä siitä, miten hyvä emä Päivi on, mutta olemme silti. Kimo pitää ensiluokkaista huolta varsastaan sortumatta ylisuojeluun; olemme saaneet räpeltää uutta tulokasta juuri miten paljon tahdomme. Vähän Päivi näyttää hapanta naamaa, kun sovittelemme riimua ja ties mitä hänen lapsukaisensa päähän, mutta siihen happaman naaman näyttämiseen se jääkin. Hirveän fiksu, hyvä emä, varsa saa imeä rauhassa eikä muutenkaan ole ollut ongelmia. Päiviä voisi melkein markkinoida keinoemäksi!

Mammalomansa jälkeen Päivi pääsee peruskuntokaudelle ja hiljalleen normaaliin treeniin. Nyt kimo mamma saa keskittyä tyttärensä kaitsemiseen. Ja vähän muidenkin varsojen vahtimiseen. Saapa nähdä, tuleeko Päivistä aikanaan samanlainen pihattoporukan varamutsi ja kasvattaja kuin Telma on!

[Lissu]

03.01.2017 Kimomme kieltää jälleen

Joulukuun kenttäcup meni Päivin osalta vähän niin ja näin. Tuloslistalla keikumme luokkamme puolivälin alapuolella - 4/6 -, joten siltä osin ei ihan hirveästi ole hurrattavaa. Koko kenttäcup meni meidän tallimme osalta melko penkin alle, yksi sijoitus ja voitto (molemmat narrin ansiosta), sekä yhdelle muualla asuvalle kasvatille sijoitus.
Mutta takaisin Päiviin ja tamman cupsuoritukseen. Koulurata meni vielä ihan kivasti, ja olin oikeastaan erittäin hyvillä mielin sen jälkeen. Rata- ja maastoesteosuudet sen sijaan.. No, maastoesteet menivät ihan kelvollisesti, rataesteet taas olivat sellainen esitys, että olen suorastaan järkyttynyt, miten emme olleet luokkamme viimeisinä!

Sellainen rimanalitus vuoden loppuun. Vakaana aikomuksenani on puskea Päivi niin treeneissä kuin tulevissa cupeissa vaikka puoliväkisin esteiden yli. Onhan tämä nyt helkkari esitys, kun tamman kanssa on saatu ties miten monta luokkavoittoa tavan kisoista ja cupeissa meno on sen näköistä, ettei ratsastaja sen enempää kuin hevonenkaan tiedä, mitä ollaan tekemässä, missä ja miksi.

Vuosi on niin aluillaan, ettei tässä vielä ole keritty treenata ihan hirvittävästi yhtään mitään. Eilen Sarlotta treenasi koulua tamman kanssa, tänään ohjelmassa oli vain kävelytyskonetta ja juoksutusta. Huomenna varmaan maastoilua (jos on kiva keli - tänään ainakin oli aivan ihana sää!), ja sitten niitä esteitä. PALJON esteitä. Jumankekka pelkkää silakkajohdetta ja muuria ja typeriä johteita.

Vaikka eivät ne johteet tässä ole se ongelma. Eivätkä jännän väriset puomit, vaan Päivi. Tämän elikon jälkikasvun on parempi olla vähän työteliäämpää sorttia kuin emänsä..!

[Lissu]

Niin kaunis on hiljaisuus
Ja kauniimpaa on kaipaus