Vampyyritar "Vamppi"

[Pertti]

suomenpienhevostamma Vampyyritar "Vamppi"
omistaa Susiraja

Päiväkirjaan tulee omistajien ja liikuttajien päiväkirjamerkintöjä, myös tarinakisat löytyvät täältä.

Omat sivut.

Koistilasta meille ostettu Vamppi on älyttömän kaunis pikkutamma. Pienessä paketissa on määrätietoisuutta ja itsepäisyyttä, hyvin selkeää mielenilmausta niin hyvässä kuin pahassa, energisyyttä, kiukkupäiviä ja loistoasennetta työntekoon. Koska hän voi muuttaa mieltään ja käytöstään vaikka puolen tunnein välein, daa.

Päiväjärjestys
maanantai: verryttelyä sileällä / koulutreeni
tiistai: puomeja / esteitä
keskiviikko: maasto (ratsain tai ajaen)
torstai: koulua
perjantai: vapaa
lauantai: verryttelyä sileällä
sunnuntai: puomeja / esteitä

[Lissu]

08.10.2016 Tilannekatsaus

Aika kuluu aivan älyttömän nopeasti. Vastahan me ostimme Vampin Vibajalta, ja silti pikkutamma on ehtinyt varsoa meillä kahdesti! Lisäksi jälkikasvu on esiintynyt kilparadoilla sellaista tahtia, että Vampilla on jälkeläisnäytöt KRJ:n laatuarvosteluun. Me ostimme valmiiksi kisatun tamman ja arvelimme, ettei laatuarvosteluvalmisteluissa kauaa nokka tuhise, mutta tuli tämä silti vähän äkkiä. Susirajasta löytyy useampi KRJL-valmis hevonen, joten Vampin vuoro taitaa siirtyä ensi vuoden puolelle. Katsoo nyt, miten näitä arvosteltavia hevosia tulee pyöriteltyä.

Pikkutamma on sopeutunut tammalaumaamme loistavasti. Kun tammalauma, johon Vampin tuuppasimme, pääsi alkukiljunnoistaan yli, kaikki ovat jatkaneet eloaan kuin laumaan ei olisi uutta jäsentä tullutkaan. Aina mukavampi, kun hevosia voi tarhata porukassa tai edes pareittain.
Talliväestä etenkin minä ja Sarlotta pidämme Vampista aivan älyttömästi. Ilmeikäs, selkeästi mielipiteensä näyttävä pikkuhevonen on hirvittävän hauska seurata ja kuvata, kun se mennä viipottaa joko tarhassa tai treeneissä. Ja on tämän kanssa kiva treenata, ei siinä, energiaa ja yhteistyöhalua löytyy! Vamppi oli kyllä yksi nappiostos.

Meillä ollessaan Vamppi on tosiaan pyöräyttänyt pari varsaa (tamman ja orin, toinen muutti Aarian hoteisiin, toinen Sigurin luokse) sekä pyörinyt näyttelyissä. Toivomme kovasti saavamme Vampista ktk-kelpoisen, mutta toistaiseksi olemme jääneet nuolemaan näppejämme. Yritämme vielä sekä NJ:n, että VSN:n näyttelyitä muutaman kerran. Tuleepahan joskus juostua, kun esittää hevosten raviliikkeitä!

[Lissu]

25.02.2017 Suunnitelmat uusiksi ja näin

Vampilla oli taas näitä päiviä, kun mikään ei meinannut kelvata, koska tamma sattui niin päättämään. Oikeastaan koko viikko on ollut yhtä Vampin fiiliksen tunnustelua ja kädenvääntöä, että treenaamisesta tulisi yhtikäs mitään. Cupit lähestyvät, laatuarvostelut lähestyvät, huumorintajumme rajat lähestyvät.. Vamppi on kyllä hirveän kiva, pidän siitä kuin hullu puurosta, mutta en minäkään jaksaisi joka toinen kerta laittaa treenisuunnitelmia uusiksi sen takia, kun hevoselle ei se alkuperäinen ohjelma passaa sitten ollenkaan. Vaan minkäs teet, Vamppia ei saa tekemään yhtään mitään hyvällä, pahalla tai rahalla, jos se päättää olla jotakin tekemättä.

Viikko-ohjelma on tosiaan mennyt iloisesti uusiksi. Tänään läksin Vampin kanssa maastoon, saa siitä koulua maastopoluillakin hiottua, ainakin jotain juttuja. Tarhasta hakiessa ja varustettaessa pikkutamma tuntui olevan oikeinkin hyvällä tuulella, joten olin varovaisen toiveikas hyvin sujuvan maastoretken suhteen.
Uskomattoman kaunis päivä oli houkutellut maastoon muitakin, vastaan käveli niin sauvakävelijää kuin koiranulkoiluttajaa, jostain kuului moottorikelkan ääni, peltoladuilla näkyi pari hiihtäjää ja myös muita ratsukoita tai kärryttelijöitä oli liikkeellä. Vamppi oli valtavan innoissaan (onneksi maastoilu maistuu aina!), tamma mennä viipotti eteenpäin korvat töttöröllä tehden hyvin kiltisti kaikki asetus- ja taivutusharjoitukset, pohkeenväistöt ja temponvaihtelut sun muut, mitä siltä pyysin. Tamma tuntui vetreältä ja vastaanottavaiselta, toivottavasti sama vire jatkuu huomenna, niin voi treenata ihan kunnolla.

Nautiskelimme Vampin kanssa upeasta säästä, pitkistä laukkasuorista ja mahtavista hangista, joissa ravaaminen kävi tammalle kunnolla työstä. Metsäreissullamme hionnut Vamppi päätyikin pesulle ja ällöttävän sinapinkeltaisen kuivatusloimen alle. Melassivesi katosi hetkessä parempiin suihin, porkkanoita olisi selkeästi pitänyt olla enemmän kuin kaksi, sellaisella pilalle hemmotellut lapsen vaateliaisuudella Vamppi jäi lisäherkkuja odottamaan.
Toivottavasti huomenna on yhtä otollinen koulutreenipäivä kuin tänään oli maastoilupäivä.

[narri]

23.03.2017 Kouluvalmennus valvovan silmän alla

Vakiovalmentajamme Anna-Katriina Syvähelmi saapui Susirajaan valmentelemaan Vamppia kouluratsastuksen parissa ja ratsastajan homma nakitettiin minulle. Nakitin sen siis itse itselleni, jos tarkkoja ollaan, ei Vampissa mitään isoa vikaa ole ratsastaessa, sillä on oikeasti mukava käydä tekemässä hommia. Varustin siis hopeajouhisen pikkutamman hyvissä ajoin ja kävelytin sen niin, että Anna pääsi saman tien tehokkaasti rääkkäämään meitä. Alusta asti Vamppi oli hieman etupainoinen, vähän kuin olisin kantanut vesisankoja tai muuta yhtä hauskaa. Onneksi meillä on pätevä valmentaja, joka osaa auttaa kaikessa.
”Olkapäät taakse, älä itsekään mene etukenoon. Jatka temponvaihteluita ravissa uraa pitkin, lyhyet sivut reipasta käyntiä.”

Alkuun Vampin kanssa oli hieman ongelmaa temmonmuutoksissa, mikä varmasti johtui enemmän omasta asennostani kuin tamman yhteistyökyvyttömyydestä. Anna joutui huomauttamaan vielä muutaman kerran etukenosta, mutta kun sain pidettyä itseni suorassa myös harjoitusravissa, alkoi Vamppikin pelittää. Hiljalleen se pidensi askeltaan ja muutti tempoaan pienestä pyynnöstä. Alkoipa se takaosakin tuntua aktiiviselta pyllyn alle, samoin selkälihakset!
Nelikaarinen kiemuraura harjoitusravissa kuulosti ihan unelmalta - not, pelkäsin, että sisuskaluistani tulisi tehosekoitinmateriaalia. Ei auttanut kuitenkaan itku markkinoilla, valmentaja on ihminen, jolle maksat siitä, että hän rääkkää sinua.

”Hyvä ravi, hevosen suhteen ei moittimista, mutta ne kaaret.. Otahan uusiksi.” Oli ensimmäinen kommentti, jonka Anna antoi. Kuulemma viimeinen kaari levisi ihan eri kokoiseksi kuin ne muut kaaret. Vamppi kyllä veti erittäin hyvin, joten sain syyttää vain itseäni! Tamma taipui kivasti pohkeen ympärille sekä vasemmalle, että oikealle, sen ravi oli tasatahtista ja polki hyvin alle. Ja siellä oli vieläpä mukava istua, vaikka vatsalihakset saivatkin tehdä ihan tosissaan töitä! Anna oli tyytyväinen kiemuroihimme vasta neljännellä kerralla, joten pitääpä ottaa kaarien samankokoisiksi saaminen sille alati kasvavalle listalle, johon mielessäni laitoin asioita, joissa piti tapahtua kehitystä
Seuraava ravitehtävä oli helppo harjoitusravi - keskiravi - harjoitusravi -siirtyminen lävistäjällä. Pistin kaiken peliin (ja Vamppikin pisti) ja kuulemma se meni erinomaisesti! Saatoin kyllä tuntea sen ihan pyllyn allakin, sillä minun ei juuri tarvinnut käyttää pohjetta tai ohjaa, jotta olisin saanut tamman tekemään kuten pyysin. Ansaitut kehut Vampille!

Sen sijaan käynti ei inspiroinut Vamppia, vaikka miten yritin saada sen kiinnotumaan hommasta. Keskikäynti, kokoaminen, käännös takaosalla - aika simppelin kuuloista noin paperilla ja asia, joka on tehty sata kertaa ennenkin. Mutta ei tänään. Hyvä, etten itkua vääntänyt, kun Vamppi eteni milloin alitemmossa, milloin kiirehti ilman ajatusta, selkää tai takaosaa. Anna antoi meille kuitenkin anteeksi ja käski treenata hommaa kotona myöhemmin. Laitoin senkin muistilistalle, hyvä tarkastaa, johtuiko tämänpäiväinen toilailu vain siitä, että Vamppia nyt ei tänään sattunut kiinnostamaan käyntitehtävien tekeminen vai siitä, että ratsastin sitä ihan väärin. Toivon ja rukoilen, että syy oli se ensinnämainittu... Anna siirsi meidät kuitenkin seuraavaksi laukkatehtäviin, ei siitä käynnistä mitään tullut.

Harjoituslaukka – keskilaukka – harjoituslaukka -siirtymiset olivat ainakin omasta mielestäni parhaat tänään! Selvästi Vamppia inspiroivat tänään harjoitus- ja keskiaskellajin väliset siirtymät, olihan ravikin mennyt vallan erinomaisesti. Valitettavasti Anna ei antanut meidän hinkata näitä tuhottomasti, kuulemma kun se menee hyvin, sitä on turha hinkata. Enkö saisi tuntea itseäni taitavammaksi kuin olen, ja jatkaa samaa hommaa kunnes kuu putoaa taivaalta niskaan!
Koottu laukka, laukanvaihto käynnin kautta ja koottu laukka? Halusin haudata itseni maan rakoon. Vamppi kyllä kokosi laukassa erinomaisesti pienestä pyynnöstä, ei siinä mitään. Oli muuten mahtavaa, kun tamma polki oikein kunnolla alleen, energisesti ja silti edeten. Mutta vaihto käynnin kautta? Eeeeeiiiiiiiii kai mitään sellaista! Tamma vaihtoi laukan suoraan, tai sitten se siirtyi käyntiin huonosti töksähtäen, jos siirtyi. Pari kertaa jouduin pieneen vetokisaan ravissa Vampin kanssa.

Saimme kuitenkin kehuja hyvistä keskiaskellajeista ja kootusta laukasta noin yleisesti ottaen. Siinä vaiheessa, kun Anna kehotti ottamaan loppuverkat olin valmis ottamaan loppunokoset - oli tämä taas sellaista präsiä! Vamppikin oli yltä päältä hikinen, itsestäni puhumattakaan. Onneksi Sarlotta kipaisi pyynnöstäni heittämässä viltin hikisen tamman selkään kun lähdin loppuverkkaamaan sitä maastolenkille. Kenttäpunnerrus sai tältä päivältä kiitos riittää, olihan siinä hommaa! Saimme kuitenkin hyviä vinkkejä kotiin ja tehokasta työskentelyä kyllä riitti.

[Lissu]

Rauha uneen uupuneelle, matkan määrään saapuneelle.