Fiktion Kalmia "Kaali"

[Pertti]

suomenhevostamma Fiktion Kalmia "Kaali"

Päiväkirjaan tulee omistajien ja liikuttajien päiväkirjamerkintöjä, myös tarinakisat löytyvät täältä.

Omat sivut.

Kaali on ihana. Sellainen vähän ujo, hiljainen ja kiltti naapurintyttö, joka viettää aikaa lähinnä omissa oloissaan haaveillen tai pianoa soittaen. Kaali toimii parhaiten tuttujen ihmisten kanssa, eikä mikään ole ihanampaa kuin sen ujo hörinä karsinaan astuessa.

[Lissu]

07.03.2018 Aamuinen estetreeni

"Kuulehan tyttöseni", juttelin Kaalille rapsutellessani tammaa ryntäistä, "tänään hypätään ja heti aamusta." Pidättyväinen, ujonpuoleinen fiktiolaisemme venytti hyvin varovaisesti ja hillitysti ylähuultaan, rapsutukset tuntuivat niin mukavilta! Hymyilin itsekseni, rapsutin tammaa vielä hetken ja noukin sitten harjan takaisin käteeni.
"Sinua unohtuu paijaamaan joka kerta, vaikka pitäisi tehdä jotain ihan muuta", juttelin hevoselle puoliääneen jatkaessani rapsutustuokion keskeyttämää harjaamista. Perusteellinen harjaus, jouhien selvittäminen, kavioiden puhdistus ja varustaminen, eipä siihen kovin kauaa mennyt. Kaali on onneksi hirmu siisti hevonen (ja klipattuna kulkee edelleen aika hyvin loimi niskassa), harvemmin tätä neitiä joutuu puunaamalla puunaamaan saadakseen siistiä jälkeä.

Estekenttä oli autio, muut aamuratsastajat olivat joko maastoilemassa tai koulukentällä. Hienosäädin jalustimia kiristettyäni satulavyön (jalustimet taisivat olla Sarlotan jäljiltä), minkä jälkeen ihastelin hetken kuulaankirpeää pakkasaamua sekä valkeaan verhoutunutta Susirajaa. Olin kuitenkin ratsastamassa, en maisemia toljottamassa, joten pudistelin päätäni, taputin kärsivällistä ratsuani kevyesti kaulalle, kokosin ohjat ja pyysin Kaalin liikkeelle.
Alkuverryttelyt olivat ne tavanomaiset; kaikki askellajit läpi, asetusta, taivutusta, suoristamista, erilaisia kouluradan teitä lävistäjästä koko- ja puolirata leikkaaseen, täyskaartoihin ja voltteihin sekä ympyröihin. Siirtymisiä askellajien sisällä ja välillä, temponvaihteluita. Okei, vähän perusteellisemmat verryttelyt, mutta Kaalin kanssa treenaaminen sattuu sujumaan kuin tanssi! Kunhan itse ratsastaa kunnolla. Herkkä neiti kun jännittää heti, jos satulassa tekee virheitä.

Sileäverryttelyn jälkeen hyödynsin estekentän toiseen päähän kasattuja noin 50-60cm innareita (kolmen ja viiden esteen innari) sekä paria yksittäisestettä (ristikko ja pysty, myös 50-60cm). Kaali lähestyi esteitä korvat töttöröllä, selkeästi hyppäämisestä innoissaan. Ponnistuspaikat osuivat kohdilleen, ja etenkin innareilla Kaalin hyppytyyli ja ketteryys pääsivät oikeuksiinsa. Innaritreeni tuntui olevan tammankin mieleen; jos hevonen osaa hymyillä, niin Kaali ihan varmasti hymyili innareiden jälkeen!
Pienten esteiden alkuverkkojen jälkeen siirryimme isommille esteille. Kentällä oli eilisen jäljiltä valmiiksi rakennettu 80-90cm esterata (mukavan väljästi sijoiteltu; lähes joka esteen sai hypättyä helposti yksin tai esteistä sai kasattua kahden-kolmen esteen tehtäviä), jota hyödyntäisin Kaalin kanssa. Mitä sitä turhaan uutta rakentamaan. Esteet olivat pääasiassa pystyjä ja oksereita, yksi tasaokseri ja trippeli toivat vähän vaihtelua.

Aloitin hyppäämällä 80cm pystyjä. Kaali kuunteli hienosti apujani, hevosen laukka pyöri hyvin ja oli aktiivista, ponnistukset olivat taas kohdillaan ja hypyt ylipäätään hyviä ja tasapainoisia. Sekä laukatessa, että hypyissä, tunsin selvästi, miten Kaali käytti takaosaansa ja oikeastaan koko kroppaansa. En olisi voinut olla tyytyväisempi!
Pystyjä seurasivat okserit, sitten yhdistelin esteitä keskenään pikku tehtäviksi. Lähestymiset olivat aika suoraviivaisia ja pitkiä, mitään kovin teknistä en tosiaan lähtenyt hakemaan. Enemmänkin sujuvaa, hyvää ratavauhtia ja varmaa estetyöskentelyä. Vaikka mieleni teki, jätin kokonaisen radan hyppäämisen välistä, Kaali oli kuitenkin tehnyt jo melkoisen työn yksittäisillä esteillä sekä tehtävillä. Etenkin muutamat vähän kaarevat linjat, joille olin ratsastanut neljästä kuuteen laukka-askelta, olivat sujuneet älyttömän hyvin. Ihan harmittaa, ettei niitä linjoja saanut videolle! Niin hirvittävän hyvin Kaali toimi, yhteistyömme sujui ongelmitta, hevonen liikkui ja hyppäsi niiiiiiiin hyvin.. Herkkä, rohkea, hyvin toimiva ja taitava hevonen, kyllähän tällä kelpaa treenata.

Puhdistaessani Kaalin suitsia katselin hymynkare huulillani, miten rautias ratsuni joi hyvin nätisti melassivettään. Ei ryystämistä, ei ahnehdintaa, vaan hyvin sivistynyttä juomista. Hölmö tammuska, ihana pieni kullannuppu. Joka ikinen päivä olen iloinen siitä, että Milja myi Kaalin meille, mutta erityisen iloinen olen yhteisten treenien jälkeen. Kaali on yksinkertaisesti hieno hevonen.
"No niin, tyttöseni, joko olet valmis?" Kaali oli nostanut päänsä melassiämpäristään, jonka pohjalla oli vain vähän melassivaahtoa. Rapsuttelin hevosen kaulaa ja tunnustelin kevyesti hionnutta karvaa loimen alta.
"Saat kyl hetken olla möllöttää sisällä, jahka olet vähän kuivempi pääset takaisin pihalle. Niin, pääset pääset. Ota tästä porkkana."