|
|
Post by narri on Oct 21, 2013 15:10:02 GMT 2
21.10.2013 Muikea maastoretki
Vamma on tätä nykyä KRJ-II, pisteitä sille kertyi 84. En taaskaan oikein odottanut tammasta mitään, kolmosta sille toivoin ja rukoilin ja taas kerran neiti yllätti minut tyyten! Pessimisti ei pety vai miten se oli. Joka tapauksessa lienee sanomatta selvää, että olen todella ylpeä Vammasta ja syötin sille taas puolet leipäsaavin sisällöstä. Todella hienoa aikaa ollut laatuarvosteluiden suhteen, Reivin KERJ-I, Vamman KRJ-II ja susirajalaisten YLA-palkinnot... Vamma ja Reivi ovat menossa molemmat lokakuun YLA-tilaisuuteen, päästään jännäämään mitä siellä sanotaan.
Upean kelin ja menestyksen kunniaksi lähdimme maastoon Lissun kanssa, Lissu Mitralla ja minä Vammalla. Harkitsin hetken ajamista, mutta keli ei suosinut sitä vaikka muuten olikin kuin vastanainut morsio. Mitralla oli itsepäisyyspäivä, Vamma oli ihme kyllä se paremmin käyttäytyvä osapuoli. Pääasiassa lenkki sujui käynnissä ja ravissa, kun samalla piti käydä taas läpi kaikki maailman juorut ja tapahtumat. Reipasta laukkaakin mahtui mukaan, vaikka Mitralla oli siitä omat mielipiteensä.
Vamma joka tapauksessa toimi hillittömän hyvin, lieko leipäsaavilla lahjonta auttanut! Eipä tamman tosin muuta tarvinnut tehdä kuin kulkea oikeassa askellajissa, mutta lämmittää se kuitenkin mieltä. Olkoonkin yksi kiukkuperseinen mutruturpainen exravurinrutjake, Vamma on minun rakas pieneni. Kerrankin olen iloinen sotkeuduttuani tuhkimotarinaan!
Lenkin jälkeen Lissu piti Mitralle kurinpalautusta, minä harjailin ja suukottelin turpaansa nyrpistelevää Vammaa ennen kuin tungin sen takaisin pihattoon Riesaa kurmoottamaan.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 22, 2013 21:15:55 GMT 2
22.10.2013 Ajolenkki tuplana
En pitkään aikaan olekaan ajanut Vammalla, joten tänään pyydystin sen pihatosta valjastamista varten. Tamma tuijotteli minua kuin olisi saanut päähäni jotain hirveääkin, mutta meno erosi ravivaljastuksesta eivätkä kärrytkään olleet samanlaiset, joten Vamma ei pistänyt show'ta pystyyn. Tosin se mutristeli turpaansa ja polki jalkaansa, koska kärryt olivat väärän väriset. Lissu oli raahautunut paikalle Ipanansa kanssa, valjastelimme iloisena hevosia ja lätisimme turhia samalla, vaikka Vamma kiukkuili ja Ipana intoili.
Lenkillä puhuminen jäi vähemmälle, sillä menoa johdimme minä ja Vamma, Lissu ajoi Ipanansa kanssa perässämme - koetimme rauhoittaa orin menoa tunkemalla sen Vamman taakse. Ihme kyllä Vamma toimi harvinaisen hyvin. Ajotauko on varmaankin nostanut sen motivaatiota kärryjen eteen, pitänee pitää tilanne sellaisena. Sinänsä harmi, sillä ajaminen on mukavaa ja toimiessaan tamma on todella ihana! Voisi alkaa ajaa vaikka Riesalla tai Hopalla, vaikka ne ovatkin sanalla sanottuna raivostuttavia.
Joka tapauksessa ohjelmasa oli reipastahtinen ajolenkki. Alkukäyntien jälkeen matka jatkui oikeastaan (laukkapätkiä lukuunottamatta) ravissa. Vammaa oli ilo ajaa, se ravasi hyvää tahtia ja tuntui kerrankin oikein tekevän töitä. Laukkapätkät eivät äityneet kovin kiivastahtisiksi, kuten ei ravikaan, mutta tarkoitus olikin opettaa Ipanalle, ettei aina tarvitse höökäillä täyttä päätä.
Olen todella positiivisesti yllättynyt Vamman työmotivaatiosta! Huomenna se varmaan tippuukin taas pohjalukemiin, mutta nautin siitä niin kauan kuin voin. Tamma sai kevyen pesun, paljon porkkanoita ja pääsi kuivamaan karsinaan, ennen kuin joutui taasen ulos.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 24, 2013 11:08:57 GMT 2
24.10.2013 Minne se työmotivaatio jäi?
Johonkin suohon, selkeästi. Kyllähän minä tiedän, että Vamma ei toimi ja ne kerrat, kun sen kanssa on kivaa ovat harvassa, mutta ottaa se silti päähän kun tamma lyö taas turvan mutrulle eikä tee vahingossakaan mitään. Rakentelin aamusta kentälle radan, jota saisi hypättyä hyvin yksinkertaisella kaavalla (Vamma, Riesa ja Hoppa nyt ainakin...) jättämällä muutaman esteen hyppäämättä sekä haastavammin. Kouluvääntö pitäisi suorittaa joko kuraisella pellolla tai esteiden välissä, ajattelin ehtiä liikuttamaan useamman hevosen.
Vamman kanssa ei taas mikään sujunut. Kunnianhimoisesti asetin estekorkeudeksi 80cm, mutta jo verkkaillessani tammaa kävi selväksi, että sellaisen yli päästäisiin ehkä tuurilla. Hohhoijaa. Eteenpyrkimys loisti vaihteen vuoksi poissaolollaan Vamman kanssa kisutessa, hevonen mateli eteenpäin kuin mikäkin etanakohtauksen saanut kammotus, pohkeista se ei välittänyt laisinkaan ja raipasta seurasi vain napakka pukki. Sen lisäksi tamma painoi koko ajan kädelle eikä kuunnellut myöskään pidätettä.
No, minähän en ole ennenkään osannut luovuttaa, etenkään Vamman kanssa. Haluan edelleen näyttää kaikille, etenkin tamman kasvattajalle, että kyllä tästäkin hevosesta on johonkin vaikka se ei lujaa juoksekaan! Paitsi ehkä karkuun. Verkka sujui, miten sujui, aloin siitä huolimatta hypätä. Onneksi Lissu ehti aamutallista huutelemaan kentän laidalle (hyödyttömiä) ohjeita ja nostelemaan puomeja. Vamman laukka oli kuin merinorsun pakoretki kuivalla maalla, se teeskenteli jotain tekevänsä vaikka todellisuudessa kaikki työnteko oli jäänyt toiseen ulottuvuuteen. Koko treenin ajan tamma vain kiipeili esteiden yli suunnilleen puomi kerrallaan tai stoppasi joka ikisen esteen eteen.
Helvetin kopukka. Vamma ei tehnyt mitään, eikä näinollen myöskään hionnut. Taas kertaalleen harkitsin soittavani teurastamoon, josko nämä kelpuuttaisivat kiukkuista, pahanmakuista ja sitkeää ensiluokkaista hevosenlihaa sinne. Vaan vielä Vamma saa odottaa leipäni päälle pääsyä, minä teen tästä hevosesta jotain, vaikka joutuisin kasaamaan sen pala palalta kokoon hajotettuani sen ensin totaalisesti!
|
|
|
|
Post by narri on Oct 27, 2013 14:09:25 GMT 2
27.10.2013 Huolta ja murhetta
Oikeasti, ei ole kohta enää tottakaan tämän hevosen kanssa eläminen. Se ei riitä, ettei Vamma suostu ikinä toimimaan, mutta nyt se on kokonaan pois käytöstä. Kun kävin aamulla hakemassa tammaa pihatosta liikutettavaksi huomasin, että se on polkenut itseltään kengät etujaloista irti. Niin kuin se ei olisi vielä tarpeeksi, molemmat etujalat olivat aivan naarmuilla ja tamma linkkasi. Meinasin hirttää siinä samalla sekä Vamman, että itseni, toisaalta olin huolissani ja toisaalta vittuuntunut.
Kengät löytyivät vääntyineinä pihatosta, joten lensivät suoraan roskiin, ei niiden muotoon takominen enää auttaisi siinä kohti - miten Vamma saikin ne sen muotoisiksi - ja kengät piti muutenkin vaihtaa lähiaikoina. Tamman jalkojen pesu ja lähempi tarkastelu paljasti, että hevonen onnistui naarmuttamaan jalkansa ihan kunnolla ja vasemmasta, siitä ontuvasta etujalasta, oli lohjennut kaviotakin kengän mukana.
Ei Vammasta hetkeen olekaan sitten käyttöhevoseksi. Onneksi mitään kovin vakavaa ei sen jaloissa ole, naarmuille riittänee betadinepesu ja puhtaanapito, jos äityvät pahemmiksi ell saa käydä katsastamassa. Kiskoin Vammalta kengät irti myös takajaloista, kulkekoon hetken paljain jaloin, kun kengittäjäkin tulee ensi viikosta käymään. Taidot eivät riitä kenkien muotoon lyömiseen enkä muutenkaan ala pelleillä näiden kengittämisen kanssa. No ehkä Vamman, irtokengän takaisin lyöminen ei ole niin vaikeaa.
Joka tapauksessa pesin Vamman jalat betadinella ja laitoin tamman karsinaansa. Kerätköön vaikka sitten pöllöenergiaa, tarhat ovat sellaista mutavelliä etten viitsi laittaa tammaa sinnekään. Paremmalla kelillä kyllä, mutta kun hevoset seisovat puolta säärtä myöten kurassa... Ei.
Mikään ei mene ikinä putkeen.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 29, 2013 10:08:23 GMT 2
29.10.2013 Et kehitä nyt hevosenkuvatus mitään
Eipä hevosista ole kuin huolta, murhetta ja vaivaa. Vamma on nyt pari päivää ollut levossa, olen aidannut sille pihamaalta väliaikaisen pienemmän tarhan, jossa se saa ulkoilla kun pihattoon en viitsi sitä laittaa. Tamma siis ontuu edelleen vasenta etujalkaansa. Suurin osa naarmuista on lähenyt parantumaan hyvin ja olen toiveikas, mutta huolta aiheuttaa yksi tietty pieni haavanpuolikas, jonka pitäisi myös parantua.
Sen sijaan Vamman jalkaa kuumottaa ja turvottaa, ei onneksi pahasti. Mutta tämän hevosen on nyt parempi olla kehittämättä impparia (mitä se jo kehittää) tai ainakin parantua kotikonstein (mitä epäilen). Ei kai tässä voi muuta kuin tehdä parhaansa asian eteen ja toivoa parasta. Olemme kironneet Vamman Lissun kanssa alimpaan helvettiin, juuri kun hevosen kanssa menee hyvin (anteeksi kuinka?) se päättää laittaa itsensä sairaslomalle.
Olipahan aikaa putsata Vamman varusteita. Satula pitäisi tarkistuttaa pikapuoliin, olisiko jo aika topata se uudelleen. Muuten sitten tamman varusteet ovatkin - kiitos ja ylistys - varsin hyvässä kunnossa, siihen ei tarvitse sentään rahaa tuhlata. Tai aikaa.
Tulisi nyt vain tuo hevonen kuntoon, niin voisin laittaa sen epäkuntoon aivan itse. Tai sitten en. Kyllähän minä Vammasta pidän, olkoonkin mikä asennevammainen kiukkuperse tahansa, mutta välillä se tekee mieli laittaa makkaraksi! Etenkin silloin, kun siitä on huolta ja vaivaa.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 31, 2013 8:58:11 GMT 2
31.10.2013 Et kehitä impparia! ...nooin sä kehitit impparin.
Nytnytnyt tekisi oikeastikin mieli tehdä Vammalle jotain harkitsematonta. Olenhan minä tähän koniin ollut turhautunut aiemminkin, mutta en ole koskaan tosissani miettinyt sen teuraaksi laittamista. Nyt alkaa kuitenkin hiljalleen mennä usko tämän hevosen kanssa peuhaamiseen. Ei kai tässä muuten olisi mitään, Vamma on kehittänyt vasempaan etujalkaansa impparin, mutta menisihän sekin vielä. Jos hevonen vain ei olisi niin saatanan asennevammainen, että sen kanssa ei onnistu mikään.
Ensin ei mitään onnistumisen kokemuksia, ei niin mitään, ja sitten vielä huolta ja murhetta aiheuttaa minulle! Toivon nyt vain, että jalka paranee kotona hoitamalla. Susirajassakin hevosilla on ollut syyssairastelua, en nyt kaipaisi enää omille hevosilleni eläinlääkärin visiittiä.
Onneksi Vamma ei sentään ole oikeastaan enää aktiivikisakäytössä, vaan lähinnä satunnaisesti pyöriskelee mukana, kun haluan häpäistä itseni. En minä toivo yhdellekään hevoselleni jalka- tai mitään muutakaan vaivoja, mutta jos niitä nyt on pakko tulla niin mieluummin tällaiselle kotonakomentelijalle kuin kisakuntoiselle ja -käyttöiselle hevoselle.
Vamman jalan pesua, betadinehaudetta ja sellaista. Tamma seisköön edelleen pienessä väliaikaistarhassaan, parempi siellä, kun ei kuitenkaan uiskentele mudassa eikä turhaudu tallissa. Toivotaan tämän nyt menevän ohi kotihoidolla.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 9, 2013 15:34:04 GMT 2
09.11.2013 Vammaisuutta monessa muodossa
Vamman imppari alkoi onneksi parantua ilman eläinlääkärin apua, riittää, että susirajalaisia on saanut juoksuttaa klinikalla jalkaongelmien vuoksi. Vamma ei vieläkään ole aivan täydessä terässään, mutta ei enää oikeastaan onnu vaan lähinnä varovaisesti aristaa jalkaansa. Juuri nyt ei kuitenkaan haittaa, että tammaakan ei voi liikuttaa kunnolla, kun en ole itsekään siinä kunnossa, että liikuttaisin yhtäkään hevosta. Onneksi minulla on Lissu (joka ei juuri nyt saamari ole itsekään kunnossa, kun Pätkä puri perseeseen) ja uskollinen lomittajani, joka hoitaa hevoset!
Tulin muutama päivä sitten alas Reivin selästä esteen joukkoon, nyt syön lääkkeitä enkä voi käytännössä tehdä tallissa oikein mitään. Taluttaa sellaista hevosta, joka ei kisko - ja se sulkee suurimman osan elikoistani ulos, oho - ja harjata jonkin verran. No, sainpahan lomaa ja saan nukkua juuri niin pitkään, kuin vain ikinä nukuttaa.
Mutta se Vamma. Tamma onneksi on tosiaan parantumaan päin ja pääsen kohta taas tappelemaan sen kanssa. Esteradoilla meitä ei enää juurikaan nähdä, nyt keskitymme kilpailemaan kenttää ja maastoesteitä. Mahdollisesti siitä siirrymme valjakkoajon pariin, mikäli Vammaa ei kyllästytä kärryhomma liikaa. Mitäänhän se ei suoranaisesti halua tehdä, mutta kun kyseessä on entinen ravuri, joka ei ravihommasta pitänyt, en aio sillä ajaa väkisin. Tekisin entistä isomman karhunpalveluksen hevoselle ja itselleni.
Mutta toistaiseksi Vammakin saa lihoa ja laiskistua sairaslomalla. Muita hevosia sentään liikuttaa ihanan pätevä lomittajani, joka kaikeksi onneksi osaa toimia jopa Reivin kanssa oikein. Onneksi löysin tällaisen kultakimpaleen.
|
|
|
|
Post by narri on Jan 8, 2014 15:27:00 GMT 2
08.01.2014 Ihme vammainen
Hohhoijaa, voi Vamman kanssa. Kilpailen tammalla enää kenttää ja maastoesteitä, alkaa olla ikääkin jo sen verran. Edessä ovat vielä ERJ, KERJ ja MEJ -laatuarvostelut. Mahdollisesti vielä VVJ:kin, riipuu vähän siitä, jaksetaanko sitä kisailla. Ratsuksi olen ehkä Vamman pakottanut, mutta en sentään valjakkoajoon, se kun kyllästyi jo kerran kärryihin ja meinasi mennä kuoppaan sen vuoksi.
Vammalla oli tänään puolivapaapäivä, mutta irtohypytin sen kujalla Lissun kanssa. Rakensimme kolmen esteen kujan ja päästimme Vamman irti. Tamma heittäytyi saman tien lumeen piehtaroimaan ja sen jälkeen maleksi laiskasti ympäri kenttää. Alkuverryttely irtojuoksuttaen oli siis hivenen hidasta, mutta onneksi meillä ei ollut kiire mihinkään.
Yllättävää kyllä kujaan vietäessä Vamma teki kaiken ihan nätisti. Vähän laiskaa liikettä ja hyppyä siitä irtosi, mutta hieman patistamalla se ylitti noin 60cm korkeat esteet sujuvasti ja kolauttelematta mielenosoituksellisesti.
Vammaa ei hyppyytetty edes hikeen asti, koska sitä ei ole klipattu kunnolla. Onhan se ennen lumien tuloa klipattu kokonaan, mutta nyt sillä on taas puolikas talvikarva ja klipattu muutamat vauhtiraidat tuulettamaan. Vamma sai puoli sankoa porkkanoita ja pääsi takaisin pihattoon.
Tarinaestekilpailut KK Gingerissä 19.12.2013, 80cm 1/8!
Olet varustamassa hevostasi hoitajan kanssa kunnes huomaatte, että satula ei ole tullut mukaan. Tiedät kumppanisi olevan kotona ja ehtivän tuomaan sen sinulle. Lähetät hänelle tekstiviestin. Viesti saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä.
Nyt saamari se laiska perse siitä pleikkarin edestä ylös! Multa puuttuu satula, startti on ihan kohta, joten ylinopeussakoista tai tieturvallisuudesta viis tuot sen mulle tällä punaisella sekunilla tai nukut seuraavat kaksi kuukautta ulkosohvalla!
Tarinakoulukilpailut KK Gingerissä 20.12.2013, he C 5/8
Hevosesi on onnistunut ylittämään itsensä radalla jossain missä se ei yleensä ole hyvä. Kehu suoritusta tekstiviestitse jollekin läheisellesi, joka ei uskonut teidän pärjäävän niin hyvin. Viesti saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä.
HAH! Aina haukut Vammaa ja oot sitä mieltä, ettei siitä ole etenkään kouluratsuksi, kun se on entinen ravuri ja asennevammainen, mutta nyt saat vihdoin pitkän nenän! Rata meni aivan loistavasti, pisterivi pelkkää seiskaa ja pysähdyksistä ysit!
Tarinakoulukilpailut KK Gingerissä 20.12.2013, he B 8/9
Kesken radan tapahtuu jotain outoa. Mitä se on ja miten selviät ratsusi kanssa tilanteesta? Kirjoita tilanteesta lyhyehkö Facebook -tilapäivitys.
Helppo C meni loistavasti, mutta kesken helpon B:n Vamma vaihtoi ravinsa peitsiksi. Itse en edes huomannut koko asiaa, kun Vamma ei ole ikinä peitsannut ja nytkin sain sen selville vasta radalta poistuessani. Alkuun se otti päähän, mutta loppujen lopuksi en voi kuin nauraa – Vammainen hevonen!
|
|
|
|
Post by narri on May 21, 2014 13:25:04 GMT 2
21.05.2014 Voihan rakas Vammaisuus!
Vamman päiväkirja on ollut "hieman" hunningolla viime aikoina, kun tamman kanssa ei ole tehty oikeastaan mitään erityistä. Tamma on nykyään eläkeläisenä, kun kenttäratsastuksestakin olemme keränneet niin paljon sijoituksia. Vamma on nyt mukana ERJ-laatuarvostelussa ja se on jotain, mitä minun on vaikea uskoa. Minun asennevammainen ex-ravurinraakileeni, joka ei osaa (tai halua) edes muodossa kulkea, on laatuarvostelussa mukana!
Vaikka uhkailinkin, että Vamman varsat saavat riittää ja enkä tarvitse kuin Pöllön, olen alkanut haaveilla tammalinjaa rakkaasta asennevammastani. Täytyy nyt vähän kuutioida ja katsella. Vamman terveydessä ei ole mitään vikaa, eläinlääkäri totesi viimeksi tarkistaessaan hevosiani, että varsan teko sillä on ihan realistinen tavoite. Pitää tosiaan miettiä orivalintaa. Suosikkivarsani tammasta tällä hetkellä on ehdottomasti Doralle myyty Henkiriepu, josta itse asiassa otettiin Mielipaha-varsa Susirajaan. Vaikka Riepu on yhtä helppo kuin emänsä, se on kerännyt varteenotettavasti sijoituksia kisoista ja on mukana myös YLA-tilaisuudessa. Vamma toivottaa tyttärelleen onnea, koska minä sanon niin!
Vammalla oli tänään rento päivä, koska en viitsinyt edes ratsastaa sillä. Hain sen vain harjauspuomille siistittäväksi ja pussailtavaksi, vaikka tammalla itsellään olikin kaikki sitä vastaan. Pus pus, rakas ruhjakkeeni.
|
|
|
|
Post by narri on Jun 5, 2014 15:15:09 GMT 2
05.06.2014 Paksu Vamma
No ei kyllä vielä ole tamma kovin paksu. ERJ-laatuarvostelusta tamma sai odotetun palkinnon ERJ-I, ja sanomattakin selvää, että olen siitä niin kovin ylpeä! Että Vamma osaakin olla hieno. Tamma on astutettu, saa luvan tehdä vielä yhden, viimeisen varsan. Isänä on Freetun hieno esteori Kaksinaismoralisti, joka on SLA:ssa jo palkittukin. Tämä on oikeastaan vähän sellainen varotoimenpide. Pöllön selkä on alkanut oireilla, ei pahasti, mutta vanha hevonen niin odotan pahinta. Ori liikkuu edelleen puhtaasti, mutta sillä ei voi hypätä kuin kavaletteja eikä sitä voi pyytää kokoamaan. Hieroja tulee lähipäivinä, hieroo myös Vamman. Tämänkertainen Vamman varsa on sitä laatua, että voin pitää sen itselläni jos Pöllölle tapahtuu jotain, mutta myyntiin se menee jos saan Pöllöstä itselleni varsan.
Vamma sai olla tänään oloneuvoksena. Se on laskettu laitumelle yhdessä muiden tammojen kanssa, joiden ei tarvitse pysyä kisakunnossa: Vamma, Mitra, Roosa, Ernu, Muuli sekä ennen töiden aloittamista lomaa viettävät nuorikkoni Rätti, Rääkki ja Käpy. Yllättäen Vamma lunasti saman tien paikkansa lauman johtoasemassa, nyt se pompottelee laitumella muita miten mielii. Muut tammat minua eivät ihmetytä, mutta että Roosakin on taipunut. Ja ilman tappelua. Kävin tänään vain tarkistamassa, että tammoilla oli kaikki hyvin ja pussaamassa Vamman turpaa. Kaikki hyvin äitiysmaassa, parin viikon päästä ultra onko tamma tiineenä.
|
|
