|
|
Post by Pertti on Sept 27, 2013 12:30:31 GMT 2
suomenhevosori Misääri "Missi" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. ovat sallittuja. Omat sivut.Upean näköinen komistus, mutta äärettömän isoegoinen neiti ja hyvin potentiaalinen tukanlaittajahomopoika. Missin kanssa pärjää kyllä, vaikka orilla onkin melkoiset luulot itsestään ja erinomaisuudestaan. |
|
|
|
Post by Lissu on Nov 8, 2013 22:27:33 GMT 2
08.11.2013 Korkea aikakin kehua tätä
Missiparalla ei ole päiväkirjamerkintöjä lain, vaikka herra on kerennyt hankkia yhden jälkeläisenkin (ori astui oman kasvattimme Suvililjan, tuloksena erittäin komea musta ori Hetken Mustapekka) ja muutamankin meriitin. Nopeasti kehittynyt ja jo nuorena kykynsä osoittanut oman elämänsä teinihomokuningatar palkittiin kolmivuotiaana SV-I:llä, ja tässä pari päivää sitten ori kantakirjattiin ratsusuunnalle KTK-II:lla. Molemmissa tilaisuuksissa Missi veti korkeimmat pisteet (varsa-arvioinnissa ikäluokkansa paras, kantakirjatilaisuudessa koko tilaisuuden paras ori).
(R) Misääri, om. Susiraja
18 + 20 + 20 + 19 = 77p KTK-II
- Hyvät tyypit, sopusuhtainen runko, kaareva pitkä kaula, laskeva lautanen, melko hyväasentoiset jalat.
Kirsikkana kakun päälle Missin kilpaura on alkanut loistavasti. Kalenteri on hivenen jäljessä, mutta jo nyt neidillä -- herralla on 24 sijoitusta ERJ:stä ja samainen määrä sijoituksia KRJ:stä. Olemme todella luottavaisin mielin tulevaisuuden suhteen, jos Missi jatkaa samaa rataa kuin on aloittanutkin niin ties mitä orista tulee! Missi on jo nyt loistava jälkeläisnäyttö isälleen, joka saa kohtapuoliin suunnata KRJ:n laatuarvosteluun.
Missin suhteen odotuksemme ovat korkealla, ja tämän elikon kanssa ei tyydytäkään ihan mihin vain. Valmentautuminen on tarkoitus aloittaa kohtapuoliin, jotta saamme parhaan mahdollisen tuen niin tavallisiin kuin CUP-kisoihinkin. Kotitreeneissä ollaan tiukan asiallisia (ahem..) ja Missiä vaalitaan kuin kukkaa kämmenellä.
Ei, emme vuoraa hevostamme pumpuliin. Kyllä, olemme harkinneet asiaa. Se siitä ammattimaisuudesta.
|
|
|
|
Post by narri on Dec 26, 2013 18:04:40 GMT 2
26.12.2013 Menestystä
Oman elämänsä pumpuliin kääritty teinihomokuningatar sai tänään ylimääräisen vapaapäivän, herralla olisi ollut esteitä, mutta annoimme neidin tarhailla rauhassa. Missilläkin menee oikein hyvin, ori on päässyt jo astumispuuhiin ja sen toista varsaa odotetaan syntyväksi ensi kuun lopussa. Varsa on Taikakuun Hajamielen jälkeläinen ja tulossa minulle yksityiseksi kenttä- ja estepeliksi. Sopii toivoa, ettei se ole kuin Missi, jolla ei voi mennä maastoon ja joka ei tykkää vääntää koulua. Mutta se jää nähtäväksi.
Missillä kisaillaan edelleen ja mietiskellään, minkä tamman kanssa se tekee Susirajaan jälkeläisen.
Tarinaestekilpailut KK Gingerissä 19.12.2013, 100cm 10/10
On sinun ja ratsusi vuoro suorittaa rata. Kesken radan hevosesi päättää kieltää ja lennät mahtavalla voltilla esteen yli - selviät kuitenkin ilman suurempia vammoja. Suorituksen jälkeen haluat avautua asiasta parhaalle ystävällesi. Lähetät hänelle tekstiviestin, joka saa olla korkeintaan kahden viestin pituinen eli 320 merkkiä.
Meidän oman elämänsä teinihomoprinsessa kielsikin sitten ekalta meidät ulos. Eka este, eka kielto ja mä kauniilla voltilla esteen yli, siihen toiselle puolelle seisomaan ohjat kädessä. Vaikka hylsy tuli, saatiin ainakin raikuvat aplodit yleisöltä.
|
|
|
|
Post by narri on Jan 21, 2014 13:35:52 GMT 2
21.01.2014 Mä lopetan!
Teinihoroperseprinsessa ja kylmät kelit... Missi on aivan mahdoton näillä keleillä, se kerää pöllöenergiaa korviensa väliin seisoskellessaan ja vaatii muutenkin aivan järkyttävästi työtä kylmällä. Ori on pakko loimittaa vähintään parilla eri loimella (alle villaloimi tai ohut ulkoloimi ja päälle toppis) tai hevonen ei suostu tunkemaan turpaansa ulos tallin ovesta. Eikä ole todellakaan kiinni siitä, pärjäisikö Missi vai ei vaan siitä, että se ei suostu! Lisäksi sille ei vahingossakaan kelpaa pelkästään se toppaloimi vaan sillä pitää olla myös jonkinnäköinen alusloimi. Ei hyvää päivää mitä horoperse.
Elättelin toiveita, että olisin voinut edes Missin kanssa tehdä jotain oikeampaa, mutta väärä hevosvalinta. Kunhan ajattelin mennä kentälle kävelemään, tehdä pysähdyksiä, ehkä vähän peruutuksia ja pohkeenväistöä käynnissä, mutta ihan kuin pumpuliprinsessa olisi sellaiseen suostunut!
Vaivoin sain Missin ensin kiskottua kentälle - lätkäistyäni sitä raipalla perseelle ja sen saatua narttukohtauksen siis - ja kammettua itseni selkään. Siitähän sitten riemu repesi, kun pitkin ohjin kävelyn jälkeen aloin asioita pyytääkin Missiltä. Joku pysähdys oli siis niin kauhean vaikeaa tehdä, Missi kiemurteli ja vänkäili, eikä vahingossakaan pysähtynyt saati seissyt paikallaan. Peruuttamaan se ei suostunut ollenkaan ja pohkeenväistöstä ei kannata edes puhua... Tai kyllähän tämä teinihoroperse pohjetta väisti, mutta pohkeenväistön kanssa sillä oli hyvin vähän mitään tekemistä. Joka kerta, kun yritin Missiä väistättää se hyppäsi valtavan sivuloikan pohkeen kosketuksesta.
Ei hyvää päivää. No, saipahan Missi liikuntaa, mutta ei kyllä vahingossakaan yhtään kehua. Neitihomohevonen päätyi vastusteluistaan huolimatta takaisin ulos, kaksi loimea päällään mikä tuntui kelpaavan sille vain juuri ja juuri. Ja suomenhevosen pitäisi muka pärjätä säällä kuin säällä, kattia kanssa!
|
|
|
|
Post by narri on Jan 27, 2014 13:46:57 GMT 2
27.01.2014 No ihime teinihoro!
Lauhemmat kelit, jess! Missi ei edelleenkään suostu ulkoilemaan ilman ylitsevuotavaa loimitusta ja me Lissun kanssa puistelemme sille päätämme. Nyt kelpaa sentään jo treenata kunnolla, kun eivät keuhkot ja naama jäädy pakkasen vuoksi joten läksin hakemaan ylipuettua oriamme tarhasta. En voinut olla pusuttelematta Missiä aivan liikaa - eilen syntyi Taikakuussa pieni musta orivarsa, Missin ja Taikakuun Hajamielen poika joka tulisi minulle heti, kun olisi vieroitusikäinen. Pikku Taikakuun Taavetti, yhtä komea kuin isänsä! Toivottavasti tosin ei ole yhtä teinihomoprinsessa.
Missin päiväohjelmassa oli verkkatreeniä puomeilla, joten kasasin kentälle pitkälle sivulle ravipuomeja koko sivun mitalta, tarkoituksena oli ratsastaa oria eteen-alas puomien kera. Tarkoitus niin...
Missiä ei huvittanut mennä eteen-alas, se kulki kaula pystyssä ja kenossa kuin mikäkin ravurinrontto ja kolautteli puomeja koko ajan, kun ei katsonut jalkoihinsa. Ori venkoili pohkeita vastaan ja pidätteestä se hyppäsi pystyyn. En todellakaan ymmärrä tätä hevosta, koska se rakastaa kehuja ja haluaa siksi miellyttää, mutta toisaalta se ei suostu tekemään mitään kuten käsketään. Mokoma egoistinen pieni paska. Jaksoin tapella Missin kanssa vain vähän reilut puoli tuntia ennen kuin luovutin. Ori ei edes laukkaa suostunut nostamaan vaan alkoi vain pukitella, kun siltä moista pyysi.
Missi ei kyllä ansaitse kehuja. Saattaa olla, että huominen vapaapäivä vaihtuu jonkinnäköiseen treeniin, ei tämä voi näin jatkua. Meillä on suomenhevonen, joka ei kestä talvea, hyvä hyvä...
|
|
|
|
Post by Lissu on Feb 5, 2014 18:04:58 GMT 2
05.02.2014 Kisaeläke
Oman elämänsä peiliteinillä -- Missillä on reilu 50 ERJ-sijoitusta, joten herran kisaura oli aika lailla tässä. ERJ- ja VSR-Cupit tulevat pysymään kalenterissa, mutta kaikki muu on sitten satunnaista ja fiilispohjaista. Herra saa keskittyä valmentautumiseen - koska paskat me tämän kanssa osata vieläkään olla, elää ja treenata! - ja siihen, ettei kasvata heinämahaa. Niin kauan, kun ohjelmistossa on edes Cupeissa kiertelyä Missiä treenataan ihan normaaliin malliin, meillä on ihan tarpeeksi monta läskiä tallissa jo ennestään.
Myös orin jälkeläispuoli näyttää hyvältä. Kaksi mustaa oripoikaa, Susannan Mustapekka ja narrin Taavetti, alkavat kohtapuoliin olla kisaamisiässä. Jälkeläisnäytöt, täältä tullaan!
Päivän pohkeenväistätreeni potutti ponia poskettoman paljon. Missiä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta kyllä sen sai kuriin ja kulkemaan kun vähän uhkaili sitkeästi ratsasti. Onneksi ollaan plussan puolella, niin se kylmyydestä venkoilu jäi pois! Missi kyllä venkoili noin muuten, ei tullut turhan montaa suoraa uraa ratsastettua.. Pohjettä väistettiin suuntaan jos toiseen, vaan onko sillä mitään tekemistä pohkeenväistön kanssa on aivan toinen tarina. Ravi oli alkuun yhtä sipsuttelua ja laukka rallia, mutta kuten totesin niin kyllä tämän kuriin sai.
Treenistä ei jäänyt hyvä maku suuhun, eikä siinä ollut oikein kehumista. Jos saa hevosen tekemään muutaman hyvän pätkän puoliväkisin ei ole kamalasti aihetta hurraamiseen. Kohta tältä lähtee kaurat ja vapaat veke, jos ei työnteko maistu! Ihme elikko, ja meni vielä ahdistumaan siitä, että se nakattiin vain kevyt loimi päällään pihalle.
Koska meidän Missi tarvitsee toppaloimen plussakelillä. Ei hyvä helvetti.
|
|
|
|
Post by narri on Mar 5, 2014 18:09:17 GMT 2
05.03.2014 Oikea pitsien pits!
Missillä olisi ollut tänään todellisuudessa koulutreeniä, mutta koska se on orin kanssa niin tuskallista, vaihdoin sen taktisesti pikku puomitreeniin. Tarkoitukseni oli tehtä tänään kevyt treeni, pää asiassa käynnissä ja ravissa hakien hyvää, tasaista tahtia puomeille. Muutaman laukkaharjoituksen suunnittelin mukaan, mutta pääasiassa hitaampaa. Vaikka meilläpäin alkaa olla jo plusasteita tai ainakin nollakeliä - ei luojan kiitos kuitenkaan vielä kurakelejä! - Missi kuljeskelee edelleen takki päällä. Ja toppatakki kaiken kauniin päälle. Hän paleltuu muuten!
Käyntipuomit olivat peräkanaa suoralla, ravipuomien väliin mahtui kaksi-kolme askelta. Tarkoituksenani oli koettaa saada Missi ravaamaan kaikkien puomien yli samalla askelmäärällä, tämän hevosen kanssa se kun ei ole mikään itsestäänselvyys. Laukkapuomeja laitoin ympyrälle kolme, ne saisivat riittää kun tarkoituksena ei kuitenkaan ollut tehdä laukkapuomitreeniä.
Jaaaaaa koska Missi on luonnevammainen persoonallinen hevonen, kaikki meni päin häränpeppua. Käynnissä ori venkosi puolelta toiselle, en tiedä, osuiko yksikään askel keskelle puomia. Ravipuomit olivat neidin mielestä siis aivan jotain ylitsepääsemätöntä, kirjaimellisesti sillä se jumittui jokaisen eteen. Kun taas oria komensi eteen, se hyppäsi puomin yli ja pysähtyi taas seuraavalle. Laukasta taas ei kannattanut puhuakaan, Missi vain kaahotti menemään astellen puolella askeleella puomin yli, puomin päälle tai loikaten yli. Yli tunnin jaksoin Missin kanssa vääntää, mutta mikään ei oikein auttanut, ei maanittelu, pyytäminen, käskeminen tai suuttuminen.
Saatana ei sitten. Ei hitto tämän hevosen kanssa ja tämä on vielä minun ja Lissun kultapupunen! Missin oli turha toivoa saavansa kehuja tai huomiota, sen kuin paiskasin sille pahantuulisena toppaloimen takaisin ja ulos. Ei mokoma edes hionnut.
No ei kai, kun koko treenin aikana en saanut hevosta kulkemaan edes oikeassa askellajissa suoralla uralla.
|
|
|
|
Post by narri on Mar 18, 2014 18:34:57 GMT 2
18.03.2014 Neitiheposen hammashoito
Missillä oli tänään vapaapäivä, joten eläinlääkäri kävi kääntymässä. Ori on nyt viikon verran vastustellut ratsastaessa tavallistakin enemmän, paiskonut minua ja Lissua selästään miten päin tykkää, eikä ole toiminut askeltakaan. Selkä ei ollut kipeä, jalat olivat kunnossa, joten päätimme kutsua eläinlääkärin vilkaisemaan Missin suuvärkkiä. Raspausajankohta olisi oikeasti ollut vasta ensi kuun puolella, mutta kun hevonen vastustelee kaikkia apuja, etenkin suuhun kohdistuvia ja on muutenkin pahalla tuulella, aloimme epäillä hammaspiikkejä.
Oria ei ihme kyllä tarvinnut edes rauhoittaa. Minä pidin hevosen päästä kiinni, Lissu rapsutteli sitä kaulasta ja vaikka Missillä olikin hirveän nyreä ilme, se ei silti erityisemmin vastustellut suunavainta tai eläinlääkärin puuhastelua suussa. Kuten epäilimmekin, sieltä löytyi kaksi terävää hammaspiikkiä, joten ei ihme kun ei ole työnteko maistunut. Ja nyt ei puhuta siitä, ettei se maistu muutenkaan.
Missiltä saatiin hammaspiikit pois ja onpahan hammastarkastus nyt siiten tehty, ei tarvitsekaan ensi kuussa tilata tätä. Ori käyttäytyi suorastaan poikkeuksellisen hienosti, eläinlääkärikin kehui, joten annoimme Missille hemmotteluksi muutaman porkkanan. Niitä olikin hyvä syödä vasta kunnostetuilla hampailla.
Koska Missin hampaat ovat kunnossa, pääsemme kohta kohti uusia pettymyksiä ratsastuksen suhteen.
|
|
|
|
Post by Lissu on Apr 7, 2014 17:25:49 GMT 2
07.04.2014 Prinsessa puomitreenissä
Olin kasannut kentälle jo valmiiksi kauniin modernin taideteoksen -- siis ravi- ja laukkapuomeja, Missi pääsisi taas vaihteeksi puomitreeniin. Ori tuli tarhastaan sipsuttaen kuin mikäkin hienostopuudeli, eikä käytös muuttunut niin yhtään tallissa. Ihme diiva ja valtiatar koko hevonen, ja tässä on meillä muka siitosori! Onneksi tämmöiseen on tottunut, Missi vai varusteet niskaansa ja suuntasimme kentälle treenaamaan.
Hivenen tahmeasti sujuneiden alkuverryttelyjen jälkeen pääsimme tositoimiin, jotka alkoivat yhtä tahmeasti, jopa laiskasti, kuin verryttelykin. Kyllä huomaa, että Missi on enemmän narrin kuin minun hevoseni! Vaikka prinsessaa ratsastajanvaihdos kiukuttikin en antanut sen häiritä itseäni, jatkoin vain ratsastelua ja Missin kanssa kädenvääntöä.
Loppujen lopuksi Hänen Prinsessaisuutensa antoi periksi, ja puomitreenimme oli oikein onnistunut. Ori ei kulkenut täysin rentona, mikä tietenkin harmittaa, mutta ainakin Missin askeleet passasivat puomiväleihin ja ori liikkui koko kropallaan. Etuosaan sai mukavasti keveyttä ja takaosa polki tarpeeksi alle, joten ei tämä tosiaan ihan toivotonta ollut. Missi vain ei tunnu "omaan käteen sopivalta", kyllä narri saa ruunikostamme paljon enemmän irti.
Kevyen puomitreenin kruunasi revittely pellolla kirkkaassa auringonpaisteessa. Missi malttoi hetkeksi jättää pingottamisen ja neurottiisuutensa narikkaan, ori veti parit ilopukitkin laukkarallimme aikana.
Tallissa ori sai paljon kehuja ja pari porkkanaa, kyllä Missi on tajuttoman hieno tapaus! Tarhassa prinsessa palasi prinsessaksi, hyi iik jotain mutaa ja pölyä, hän haluaa talliin!
|
|
|
|
Post by narri on May 1, 2014 19:54:38 GMT 2
01.05.2014 No en tee!
Estetreeni Missillä, mikäpä sen mukavampaa. Hammaslääkäri esimerkiksi. Olin jo valmiiksi tappiomielialalla, kun rakentelin Lissun kanssa suunnilleen metrin korkuisen esteradan. Naisen oli tarkoitus kuvata ratsastustani, en tosin ollut siitäkään kovin innoissani. Missi harvemmin toimii kuin ajatus. Tai toimii ylipäätään. Mokomakin neitihevonen, tämän muka pitäisi olla ori.
Eikä ori taaskaan toiminut kuin ajatus, mutta olisi treeni voinut mennä pahemminkin. Missi venkoili verkoissa taas minkä kerkisi. Laukka oli pelkkää päänheiluttelua ja ravi jonkinnäköistä pohkeenväistösiksakkia ympäriinsä.
Kuitenkin kun aloimme hyppäämään ori alkoi jo käyttäytyäkin. Edelleen se osoitti mieltään kaikenlaisilla omilla jutuillaan, mutta pääasiassa Missi kyllä toimi ja hyppäsi. Laukka oli hieman laahaavaa eikä pyörinyt aivan kunnolla, ponnistuspaikkoja sai hakea tosissaan ja Missi kääntyi melko tahmaisesti. Parempi silti tämäkin kuin se, että neitokainen lyö narttuvaihteen päälle eikä tee laisinkaan yhteistyötä. Nyt se sentään suostui pitkin hampain tekemään pyydetyn.
Lissu ainakin sai ihan hyviä kuvia, vaikka laukkakuvissa etenkin näkyi Missin laahaaminen ja löysyys. Hyppykuvista tuli kuitenkin vallan hyviä. Missi sai kehujakin, ei tosin ansainnut porkkanoita. Säälistä pienen leipäpalan. Ensi kerralla ehkä paremmin! Tai sitten entistä huonommin, mikäli se on orista kiinni...
|
|
|
|
Post by narri on May 20, 2014 15:47:04 GMT 2
20.05.2014 Lihaspäivä
Kuten monella muullakin, oli Missillä tänään vapaapäivä ja lihashuoltoa. Ori vietiin aamusta kyllä normaalisti tarhaan, mutta se veti neitikohtauksen nokkaansa kun kävin hakemassa sen kesken vapaapäivän sisälle. Ihme neitokainen, mutta pikku mussukka Missi on. Kun vain joskus toimisi... Joka tapauksessa Missi tunnisti hierojan naaman etukäteen ja lopetti neiteilyn - se on yksi niistä, jotka nauttivat hieronnasta aivan suunnattoman paljon. Ori nautiskelikin täysin rinnoin hierojan tehdessä työtään, silmät lurpattaen ja korvat lerpattaen. Missi oli peräti suutuksissaan kun joutui takaisin ulos.
Hieroja totesi orin olevan hieman jäykkä toiselta puolelta, joten pitääpä lisätä lisää verryttelyä vasemmalle kyljelle, jotta jäykkyys vähenisi. Onneksi hieroja totesi myös, ettei Missi ole vielä kovin pahasti jumissa eikä ori olekaan vastustellut toista puolta sen enempää kuin tavallisesti. Hyvä, että hieronta sattui tässä vaiheessa niin saamme verkkailtua orin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa taas tasaisesti molemmin puolin. Muutoin oli Missi kuitenkin hyvässä lihaskunnossa, eikä toispuoleisuuden lisäksi ollut pahoja jumeja joten lihakset pysynevät hyvänä, kun lisää vielä vasemman kyljen verryttelyä.
|
|
|
|
Post by narri on May 21, 2014 13:12:36 GMT 2
21.05.2014 Perkeleen kinttuvikainen koninkuvatus!
Missillä oli tarkoitus tänään vetää koulutreeni. Aamulla tarhaan viedessä neiti oli aivan kunnossa, kaikki hyvin prinsessamaailmassa tänään. Kun hain sitä sisälle kuntoonlaitettavaksi huomasin, että toinen etujalka oli hieman turvoksissa. Mahtavaa, jalkavaivojahan tässä kaivataankin. Missi totta kai kinkkasi kolmella jalalla sisälle, koska hän kualee tähän hirvittävään vammaan. Jalassa ei näkynyt mitään ulkoista vikaa lievän turvotuksen ja hienoisen lämmön lisäksi, joten kutsuin Pertin tarkastelemaan asiaa. Kuulemma ei mitään vakavaa, ei kaipaa eläinklääkäriä edes vaan pelkästään kylmäystä ja pari päivää pelkkää kävelytystä, niin pitäisi mennä ohi.
Siihen siis vaihtui meidän suunniteltu koulutreenimme, jonka oli sitä paitsi tarkoitus olla todella kevyt. Missi pesariin - ja siitä hirveä tappelu, meneekö ori sinne vai ei - ja jalkaa kylmäämään. Eikä voinut edes mennä lakaisemaan lattiaa tai muuta kehittävää, kun Missi perseili ja polki jalkaa ja kaipasi koko ajan vahtaamista. Joopa joo, ja tämän hevosen ei tarvitse edes kisata tai muuta, mutta silti se päättää vaihtaa vapaalle omaehtoisesti. Todella kiva. Takaisin tarhaan suoriuduimme hitaasti, koska Missi ei voinut kävellä turvonneella jalalla, se oli orin mielestä vähintäänkin katki.
|
|
|
|
Post by narri on Aug 27, 2014 9:51:34 GMT 2
27.08.2014 Vaihtoehtoinen vapaa
Vaihdoimme Missin liikutuspäivät päikseen, eilen olisi ollut vapaa ja tänään treeniä, mutta eilen tehtiin treeniä. Ei tosin mitään muuta kuin juoksutusta, ori on ollut vasemmasta lavastaan niin jumissa, ettei kunnon liikutuksesta ole tullut oikein mitään. Ori on vain kiukkuillut, hyppinyt pystyyn ja sen kanssa on voinut vain kevennellä ympäriinsä, jos sitäkään. Olemme koettaneet kotikonstein saada lapaa parempaan jamaan, mutta edelleen se on niin juminen että ihan sääliksi käy. Onneksi hieroja tuli paikalle tänään ja sisällä uinuva Missi jäi heinineen odottelemaan, että se tultaisiin päästämään piinastaan.
Olemme toki koettaneet pitää orin liikutuksen mahdollisimman monipuolisena, huolehtia riittävistä verryttelyistä ja kävelytyksistä treenien jälkeen, pitää huolen siitä, etteivät lihakset saa kylmää ja niin edelleen ja niin edelleen.
Hierojakin totesi, ettei mikään ihme jos hevonen ei halua tehdä töitä. Vaikka Missi vähän polkikin jalkaa hierojan keskittyessä sen kipeisiin lihaksiin se kuitenkin nautti käsittelystä, kun hieroja availi solmuja. Pitää katsoa Lissun ja Pertin kanssa läpi Missin päiväohjelma ja liikutus yleensäkin, johtuiko tämä jumiminen liikutuksesta, oliko joku ollut huolimaton kylmän kanssa vai olikohan vain vaikka kaatuminen tarhassa, joka jäi meiltä huomaamatta. Missi itse kuitenkin vaikutti tyytyväiseltä päästessään ulos. Nyt vain tarkkana, ettei vastaavaa käy uusiksi.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 2, 2014 11:19:30 GMT 2
02.10.2014 Mä alan kerrankin ko este on eri punaisempi
Missin lapa saatiin auki hieronnalla ja se on pysynytkin vetreänä oria liikuttelemalla melko entiseen malliin. Olemme toki jumppailleet hevosta paljon, niin selästä kuin maasta käsinkin, tarkistaneet satulan toppaukset ja suitsitukset. Mikään ei kuitenkaan ole vetänyt Missiä uudelleen jumiin. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että todennäköisesti ori on vain tarhassa riekkuessaan venäyttänyt paikkansa. Ei meillä pidetä hevosia silmällä 24/7 ja jos joku siellä kaatuu, mutta ei tee itseensä ruhjeita, haavoja tai ala ontua ei sitä huomaa. Sääliksi vähän käy, vaikka Missi onkin melkoinen narttu, se on suosikkihevosiamme ja tällä kertaa se ei kuitenkaan ilkeyttään tai narttuuttaan kiukkuillut, vaan silkkaa kipeyttään. Kiukuttelisin minäkin.
Olemme päässeet taas kunnolla treeninsyrjään kiinni ja siitä riemusta rakentelinkin aikaratsastustreenimielessä 110cm esteitä kentälle. Pyysin Santeria ottamaan kameran kauniiseen käteen nähdäkseni, miten huonosti treeni menisi ja käskin poikaa saman tien puomejakin nostelemaan, kun kerran siinä oli. Kohta tosin täytynee lopettaa Santerin pojaksi kutsuminen, asiansa osaava ravi-ihminen meillä siinä.
Ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, koska tänään kaikki yksinkertaisesti vain nappasi. Missi toimi kuuliaisesti, oli herkkä ja työteliäs, selkeästi otteeni olivat sille tänään mieleen. Alkuverryttelyistä alkaen sain nauttia oikeasti avuilla olevasta, toimivasta ratsusta joka noudatti pyyntöjäni mielellään eikä vain pakon sanelemana. Jos olisimme osallistuneet oikeaan aikaratsastusluokkaan olisimme todellakin vetäneet pohjat siellä. Missi hyppäsi terävästi ja tarkasti, kääntyi lantin päällä eikä jättänyt mitään puolitiehen. Yksikään puomi ei edes kolahtanut!
Santeri joutui taluttelemaan Missiä verryteltyäni sen laukassa ja ravissa loppuun, minä riistin kameran käsiini ja istahdin tärisevin käsin selaamaan kuvia. Näitä kelpaa kerrankin esitellä! Missi sai krhm muutaman porkkanan, pesun ja loimen niskaansa, jotta kuivaisi. Sekä tietysti paljon huomiota ja rakkautta.
|
|
|
|
Post by narri on Oct 13, 2014 15:02:23 GMT 2
13.10.2014 Voi meidän pikku prinsessaa
Eipä ole Missillä vieläkään varsaa Susirajassa ei, koska emme Lissun kanssa yksinkertaisesti ole kykeneviä päättämään, minkä tamman kanssa sellainen varsa tehtäisiin. Vaihtoehtoina ovat edelleen minun Rättini ja susrajalainen Jarru, ja olemme kallistuneet jo pitkälti Jarrun puolelle. Todennäköisesti tammaksi valikoituu se Jarru loppujen lopuksi, mutta ainakin saamme päiväkirjaankin täytettä ongelmoidessamme tamman kanssa. Haaveilemme kovasti, että Missin varsa olisi musta tai ruunikko ori, ja ehkä hieman parempiluontoinen kuin isänsä? Tai ainakin helpompi. Sellaista ihmettä tuskin tapahtuu, koska onhan kyseessä oma pikku prinsessamme. Toisaalta ovathansen varsat parempiluontoisia olleet, joten toivoa on... Vähän. Susiraja kun on kyseessä, en jaksa uskoa parhaaseen vaihtoehtoon.
Missin päiväohjelmassa oli tänään verryttelytreeniä puomeilla. Paiskasin Sarlotan eilen orin selkään treenaamaan esteitä ja paskastihan se meni. Ei Sarlotan vuoksi, vaan siksi, että nyt on kurakelejä eikä Missiä huvita kurakeleillä olla yhtään yhteistyökykyinen. Hieno hevonen juu-u, mutta voisiko se kuitenkin olla himpun verran vähemmän neiti? Ei.
Päätin ratsastamisen sijaan juoksuttaa Missin kavaleteilla. Ori saisi tehdä töitäkin ihan koko kropallaan, kun ei voisi huijata ratsastajaa selässään. Avuksi otin ystäväni juoksutuspiiskan, sillä eipä Missi olisi muuten liikunut askeltakaan liinan päässä vaan vain mielenosoituksellisesti etsinyt kuivimman paikan kentältä ja jumittanut siihen luimistelemaan ja jalkaa polkemaan. Nytkin ori yritti tehdä niin, mutta saatuaan pariin otteeseen kankuilleen se alkoi toimia äänelläkin komentaen. Kävin läpi kaikki askellajit molempiin suuntiin ja treenautin orin selkää kavaleteilla ravissa.
Missi oli aivan hikinen, kun lopettelin vaikka emme tehneet sen pidempää juoksutusta kuin tavallisestikaan, itse asiassa vähän lyhyemmän. Loppukäynnit talutin Missiä pitkin uraa, jotta se saisi kulkea myös suoraan. Tallissa ori sai porkkanoita, pesun ja kuivatusloimet niskaansa. Jätin herrantertun sisälle kuivattelemaan itseään, ei se ulkona kuitenkaan tekisi muuta kuin juoksisi tuulta karkuun.
|
|
