|
|
Post by Pertti on Jun 14, 2013 20:15:40 GMT 2
suomenhevostamma Yötuulen Suonsilmä "Suomu" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee merkintöjä. Omat sivut.Vallaton, energinen ja touhukas, mutta syötävän suloinen ja rehellinen suomenhevostamma, kas siinä Suomu pähkinänkuoressa. Monilahjakas tamma ei ehkä malta pysyä paikoillaan, mutta se on mitä rakastettavin persoona ja loistava harraste- ja kisapeli. Päiväjärjestysmaanantai: esteitä tiistai: palauttelutreeni sileällä keskiviikko: koulu/maasto torstai: esteitä perjantai: maastoon lauantai: koulua sunnuntai: pikkuesteitä (70-80cm) |
|
|
|
Post by narri on Jun 27, 2013 16:57:33 GMT 2
27.06.2013 Esteitä estehevosella
Halusin hetken hermolepoa, joten päätin ottaa alleni tällä kertaa Suomun. Hyppäsin tamman kanssa samaa rataa kuin aikaisemmin Narkilla, tällä kertaa metristä. Ah, miten rentouttavaa! Innokas ja ylienerginenhän Suomukin meinaa olla, tuo mieleeni sen emän, mutta juuri siksi sen kanssa oli niin mukava hypätä. Kun tunsi samankaltaisen hevosen vuosikausia muistaa jipot sun muut pienet kikat, joilla hevonen toimii. Ja Suomuhan toimi!
Rata meni täysin nappiin, Suomu oli innokas, laukka oli loistavaa, reipasta, mutta säädeltävissä ja ne hypyt..! Ei tammalla turhaan riitä kapasiteettia 120cm asti, ihanaa, kun on suomenhevonen joka hyppää vaivattomasti, samaa ei nimittäin voi sanoa tallin nimikkopunkeroista.
Treeni jäi lyhyeksi, vajaan tunnin päästä Suomu pääsi pesulle ja ulos pusujen, kehujen ja herkkujen saattelemana. Ihanaa, kun edes yksi hevonen toimii kuin ajatus näiden kaikkien idioottien joukossa.
|
|
|
|
Post by Lissu on Jul 1, 2013 9:45:01 GMT 2
01.07.2013 Reipas retki ryteikköön
Naapuri kehui löytäneensä mahtavia maastoreittejä, joten päätin lähteä kokeilemaan niitä aika suurpiirteisten reittiohjeiden kanssa. Ratsukseni valitsin Suomun, joka oli jo tarhasta hakiessa hyvin intopiukeaa ja reipasta. Suomun harjaaminen ja varustaminen oli vähän haastavaa, kun tammaneiti oli niin täpinöissään ja menossa.
Sama reipas vire pysyi yllä maastossakin, ja hyvä niin, sillä minä eksyin. Vaikka miten koetin seurata saamiani reittiohjeita en löytänyt uusia mahtavia maastoreittejä vaan ryteikköä ryteikön perään. Pisteet Suomulle kun talsi metsässä onnesta soikeana ja protestoimatta, vaikka maasto ei kaikkein helppokulkuisin ollutkaan.
Tunnin minä maltoin pyöriä maastossa uusia reittejä etsien, ennen kuin luovutin ja palasin normaaleille maastoreiteillemme. Suomu pääsi ottamaan parit laukkapätkät ja selkeästi nautti olostaan. Onneksi sää suosi meitä, joten se metsässä harhailu ei ollut niin kamalaa.
Suomu ei hionnut, joten varusteet poies, harjaus ja tamma takaste tarhaan.
|
|
|
|
Post by narri on Aug 16, 2013 9:15:37 GMT 2
16.08.2013 Päivittelyä ja pomppimista
Suomun päiväkirja on - monen muun kanssa - jäänyt vähän turhan vähälle huomiolle, hevonen on aivan loistava, mutta päiväkirjan kanssa on tullut oltua melko laiska. Tamma on kuitenkin kerännyt sijoituksia hieman huonosti, vähän liikaa pöllöenergiaa on kerännyt ja siksi kisoissa suoritukset menneet hieman huonommin kuin on odotettu. Pitäisi varmaan liikuttaa sitä vieläkin ahkerammin, pitänee laittaa muulle porukalle ilmoitus, että Suomua pitää alkaa liikuttaa enemmän.
Päivän treeni meni kuitenkin hyvin, kun verkkasin Suomua ahkerasti laukassa ja taivutuksilla, jotta se purkaisi turhaa energiaansa. Tavoittelin samaa fiilistä kuin Pätkän kanssa, reipasta ja siistiä rataa. Suomu vastasi pyyntöihin innokkaasti ja liikkui hyvin, kun oli saanut pöllöenergiansa purettua kaikkeen muuhun. Tamma oli herkkä, reipas ja innokas, hyppäri loistavasti, jos kohta vähän liioitellen. Yhtä kaikki aivan mahtava hevonen! Vaikka Suomulla ratsastaminen onkin rankkaa tamman vaativuuden vuoksi on se myös ihanan palkitsevaa, kun hevonen oikeasti kuuntelee ja tekee vastustelematta. Tein Suomulla pitkän treenin hyppäämistä, jotta tamma saisi purkaa energiaansa ja lopussa se olikin mukavan väsynyt.
Pesu, pusut, herkut ja ulkoilemaan. Hieno, hieno pieni jota en voinut olla paijaamatta treenin jälkeen.
|
|
|
|
Post by Lissu on Aug 25, 2013 19:02:32 GMT 2
25.08.2013 Kuulumisia, pohdiskelua
Suomu on alkanut kunnostautua kilpakentillä ja sietääkin, tammalla on niin upeat vanhemmat ettei mitään rajaa. Kisakalenteri on päivittämättä, ja vaikkei sijoituksia ole tullut useita kymmeniä Suomu on alkanut vakavoitua kilpakenttien suhteen. Tamma on ihastuttavan pirteä tapaus, varma katseenvangitsija kisapaikoilla vaikkei menestystä tulisikaan.
Tammasta on tarkoitus leipoa samanlainen moniosaaja kuin vanhemmistaan, joten Suomulla on pitkä ja monipuolinen kilpaura edessään. Sitä silmällä pitäen täytynee hankkia valmentaja tai pari, tämmöisen virtapiikin kanssa on ihan hyvä saada ulkopuolinen ammattilainen seuraamaan menoa.
Tämänkin päivän kavalettiharjoituksissa kentän laidalla nököttävä valmentaja olisi ollut paikallaan. Vaikka meillä menikin Suomun kanssa kohtalaisen hyvin niin silti tuntuu, että välillä tamma pääsi livahtamaan avuilta ja juoksi askeleen edelläni. Itse tehtävät menivät reippaasta temposta huolimatta hyvin ja koko kavalettitreenistä jäi hyvä maku suuhun.
Suomun kanssa on ilo treenata ja kisata, mahtava tamma! Kisasuunnitelmien ohella meillä on narrin kanssa (yllättäen) varsahaaveita, saas nähdä millaiseen oriin aikanaan päädymme. Se on varmaa, että Suomun varsasta halutaan emänsä tapainen moniosaaja.
|
|
|
|
Post by Lissu on Sept 27, 2013 14:00:06 GMT 2
27.09.2013 Tervetuloa jalkavammaisten kerhoon
Suomulla piti olla maastoilupäivä, mutta mokoma ontui tarhasta hakiessa ja liikkui muutenkin omituisen jäykästi. Kävin hakemassa narrin katsomaan, kun juoksin Suomun kanssa suoraa uraa edestakaisin, ja eihän siitä mihinkään päässyt; tamma ontui toista etustaan ja muutenkin koikkelehti omituisesti. Selkää painellessa Suomu aristi ja niiaili. Hoh hoijaa, meillä on ollut niin terveet hevoset ja nyt mokomat sairastavat oikein urakalla! Ei auta kuin soittaa hieroja ja tarkistaa satula, josko toppauksissa olisi jotain vikaa. Toivon mukaan Suomun ontuminen on pelkkää lihasjäykkyyttä.
Mitäpä teet kolmijalkaisen hevosen kanssa? Taluttelimme ja taivuttelimme Suomua ja tamma alkoikin vähän vertyä, joten eiköhän kyseessä ole lihasjumi. Onneksi saimme hierojan saman tien kiinni ja ajan jo huomiselle, saadaan selvyys tähän ontumaan. Jos hieronta ratkaisee ongelman vain hetkeksi satula menee vielä tarkempaan syyniin, vaikka sen kyllä pitäisi olla sopiva. Kunhan selvitään ilman eläinlääkäriä kaikki on hyvin, satulan toppaaminen tai vaihtaminen ei ole kova homma jos vastineena on edelleen terve ja hyvin liikkuva hevonen.
Vähän vain pelottaa, millainen virtapiikki Suomu on kun joutuu edes pariksi päivää sivuun työnteosta.. Pitänee juoksuttaa neitiä ennen kuin ketään uskaltaa laittaa sen selkään.
Nämä jalkavaivat saisivat jo loppua!
|
|
|
|
Post by narri on Oct 3, 2013 20:32:58 GMT 2
03.10.2013 Maastoseikkailu hyvässä seurassa
Suomun muutaman päivän takainen ontuma johtui vain jäykkyydestä, hieroja sanoikin tamman olevan ihan solmussa. Solmuja on nyt kuitenkin availtu ahkeralla hieronnalla, venyttelyllä ja rentouttavammilla treeneillä. Ja tamma liikkuu taas todella hyvin ja innokkaasti, ihan kuten ennenkin. Täytynee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota neidin liikutukseen ja venyttelyyn. Satulaa ei ole vielä ehditty tarkistaa, mutta Suomu onkin saanut liikkua ilman sitä joten mitään haittaa ei pitäisi olla.
Tänään tosin otemme pikku riskin, kun lähdimme porukkamaastoon. Minä satuloin Suomun, Sarlotta Ossin ja Lissu lähti Joikulla. Pitää vain muistaa venytellä Suomu kunnolla maastosta palaillessa. Onneksi viikonlopuksi on suunniteltu irtohypytystä, joten tammaa ei tarvitse satulaa.
Joka tapauksessa. Suunnitelmissa oli reipas laukkamaasto pikku tukkihyppyineen. Mitään suurempaa kommellusta ei tapahtunut, Joiku ei vain ensin meinannut uskaltaa hypätä ensimmäisen tukin yli, kun se oli niiiiiin kamala. Hypimme Suomun ja Sarlotta Ossin kanssa tukkia useammankin kerran edestakaisin ennen kuin joiku uskaltautui myös yli. Muutoin maastossa ei tapahtunut mitään omituista, hevoset toimivat loitavasti ja olivat mukavan pirteitä, syysilma oli ihanan kirpeää ja maastoilu onnistui todella hyvin!
Pertillä tosin oli jotain sitä vastaan, että liikutimme hevoset porukalla. Ilmeisesti meillä olisi ollut parempaakin tekemistä, mutta täytyyhän jonkun noita poneja liikuttaa vaikka täällä sakkia sitä tekemässä piisaakin. Emme kuitenkaan välittäneet äreästä äijänkäppyrästä vaan käytimme hevoset pesulla ja loimitimme ulos.
|
|
|
|
Post by Lissu on Oct 31, 2013 9:06:04 GMT 2
31.10.2013 Vapaapäivän virkistysreissu
Virkistystä hyvinkin, Suomu tosiaan karkasi. Tamma onnistui jotenkin venkoamaan tarhastaan ja paineli ympäri tallialuetta häntä putkella. Jaa kuka tarvitsee enemmän liikuntaa.. Juoksimme Sarlotan kanssa Suomun perässä minkä kerkesimme, koetimme houkutella neitiä kauroilla ja koitimme ajattaa sitä joko talliin tai tarhaan vaan ei tietenkään, Suomu meni minne itse tahtoi. narrilla oli muuta tekemistä, mitä kirosin minkä kerkesin, ylimääräinen jalkapari olisi voinut auttaa Suomun ajattamisessa.
Tamma ehti olla karkuteillä parikymmentä minuuttia, ennen kuin ravata lönkytteli itse luokseni ja oli taas todella mallikäytöksistä tammaa. Juoksutin Suomun kevyesti karkureissun päätteeksi, vähän pöllöenergioita pois ja sain samalla tarkistettua, ettei tamma ontunut tai liikkunut muuten omituisesti. Onneksi tämä pikku seikkailu ei aiheuttanut edes naarmuja hevosen jalkoihin!
Suomulla on huomenna maastopäivä, pitänee lähteä ajamaan ja sitoa vaikka traktorin rengas kärryjen perään, että tamma hikoaa kunnolla ja joutuu tekemään tosissaan töitä. Minä en ala, jos Suomun treenit pitää miettiä uusiksi! Tarpeeksi hankalaa jo valmiiksi. Ikävä kyllä minusta tuntuu, että joudumme tekemään ainakin hienosäätöä, kun Suomun energiataso on mitä on.
Ainakin nyt tamma tuntuu olevan tyytyväinen tarhassaan ja hyvä niin, eipähän karkaa uudestaan. Toivon mukaan.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 9, 2013 15:04:42 GMT 2
09.11.2013 Pikkuhieno mopo
Tulin tässä muutama päivä sitten Reivin selästä suoraan esteen päälle ja vetäisin useammankin lihaksen venähtäneeksi sun muuta kivaa vammaa pehmytkudokselle jne jne, nyt aika kuluu särkylääkkeitä syöden ja takaisin hevosen selkään kaivaten. Koska susirajassa on tunnetusti fiksua menoa, en ole voinut jäädä tallilta pois, vaikken voi oikein tehdä mitään muuta kuin taluttaa tarhaan ja talliin niitä hevosia, jotka eivät kisko mihinkään suuntaan. Noo, mikäpä tässä ollessa, voinpahan naputtaa tahtipuikkoa muiden tekemisille ja komennella ihmisiä kipeän ihmisen valtuuksilla.
Lähdin tänään kuitenkin Lissun ja Kankun seuraksi ajolenkille, sain harjattua Suomun itsenäisesti, mutta pistin Sarlotan putsaamaan neidin kaviot ja valjastamaan sen, puhumattakaan kärryjen kiskomisesta tamman perään. Pätkä puri Lissua eilen takamuksesta niin pahasti, että jäykkäkouristusrokotuskin piti uusia ja fiksu neiti meni Sannan selkään tänään, eikä voi enää istua.
Mitäs me kaksi vammaista! Lenkki oli pelkkää verryttelyä, kun kumpikaan ei oikein kestänyt pomppimista tai muita rajuja liikkeitä. Pääasiassa käyntiä, pari ravipätkää, jotka olivat hieman tuskaisia, mutta sujuivat siitä huolimatta. Energisyydestään huolimatta sekä Suomu, että Kankku käyttäytyivät loistavasti eivätkä yrittäneetkään lähteä viemään. Suomulle on suunniteltu varsaa, mutta se on edelleenkin suunnitelma-asteella. Tästäkin tuli lenkin aikana keskusteltua.
Vaikka ajoittain ajaminenkin oli tuskaista molempien osalta, oli lenkki kuitenkin mukava piristysruiske. Hevoset olivat mukavan pirteitä ja herkkiä, keli oli sopivan kirpeä olematta oikeasti kylmä ja loskapaskakin on taas toistaiseksi kadonnut.
|
|
|
|
Post by narri on Nov 25, 2013 19:05:26 GMT 2
25.11.2013 Kaljuja kavereita
Suomunkin treeniohjelma meni hieman uusiksi tämän venklaamisen takia. Eipä tuo tosiaan kova vaiva ole tämänpäiväistä estetreeniä siirtää huomiselle ja täytyy tämäkin karvamammutti saada vähän treenattavampaan kuntoon. Suomukin on niitä hevosia, jotka aloittavat hyvissä ajoin juhannuksena kasvattamaan talvikarvaa. Eihän siinä mitään (on kyllä), mutta kun tamma on sitten vielä niin hieno elikko, että tiputtaa sen talvikarvansa pois ja kasvattaa toisen tilalle, kun tulee kunnolla talvi.
Onneksi Suomu on fiksukäytöksinen elikko. Lissu klippasi, minä pidin vain kiinni riimunvarresta ja annoin tamman syöpötelä ämpäriin pilkottuja omenoita ja porkkanoita. Muutoin Suomulla olisi vain ollut kovin jännää ja se olisi ollut liialti seurallista. Miksi elikkomme ovat joko aivan liian vittupäitä klipattavaksi syöttämättä tai sitten liian sosiaalisia! Joku Telmamursu nyt saataisiinkin klipattua yksin, mutta sitä ei enää klipata kun ei se tee muuta kuin komentaa varsoja pihatossa ja on satunnainen köpöttelykaveri.
Suomun klippaaminen onnistui kuitenkin hyvin ja neiti saikin ensimmäistä kertaa ulkoloimen päälleen. Tamma mutusteli hetken lavan kohdalta ja häpläsi solkia, mutta onneksi jätti loimen muuten rauhaan. Toivottavasti se ei keksi, miten hyvältä loimet maistuvat tai niitä saa olla koko ajan shoppailemassa uusia. Ja minä paikkaamassa, koska Lissulla ei pysy neula kädessä.
|
|
|
|
Post by Lissu on Nov 28, 2013 16:34:35 GMT 2
28.11.2013 Turpa kohti laatuarvostelua
Pitkällisen pohdinnan ja erinäisten asianhaarojen tutkiskelun jälkeen totesimme narrin kanssa, että Suomu menee seuraavana SLA:han. Tamma on pärjännyt erinomaisesti kilpakentillä, pyörinyt valmennuksissa ja ihastuttanut meitä kotona, joten onhan se aikakin viedä kaunokaisemme näytille! Valmennuksia tosin sopisi olla enemmänkin, ihan jo hevosen toimivuuden takia, joten ehkä me narrin kanssa alamme valmentamaan toisiamme. VSR-Cupeista on irronnut vain yksi sijoitus, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Suomu on joka tapauksessa todella hyvällä mallilla, katseli sitä ja sen saavutuksia miltä kantilta tahansa.
Kiitos paskan kelin tietyn piknikrajoitteen estetreeni sai jäädä, ratsastin kolme varttia tehokasta kavalettitreeniä. Tammalla oli virtaa ja intoa, mutta onneksi sen sai kanavoitua työntekoon. Suomusta irtosi mahtava liike, takaosa oikeasti työskenteli ja oli alla eikä laahannut kolme metriä hevosen perässä. Tämän takia tässä on treenattu! Kavaletit toivat vain lisäpontta jo ennestään hyvään liikkeeseen.
Teimme paljon siirtymisiä, puoliympyröitä, kiemurauria sun muuta, hyvin paljon asettavia ja taivuttavia liikkeitä. Suomu on ihastuttavan vetreä elikko, se taipuu vaikka lipputangon ympäri jos siltä osaa pyytää.
Tehotreenimme jälkeen Suomu sai omenan ja kohtalaisen paksun loimen niskaansa. Vaikka täällä tuuleekin aivan tautisen kovaa (muutama puukin on lähtenyt juuriltaan..) meillä on hevoset pihassa siihen asti, että omassa pihassa ryskyy. Toki Narkit ja vastaavat on lykätty talliin ja vuorattu pumpuliin, mutta suokit ovat ja pysyvät pihalla. Ei tuolla elopainolla tuulen mukaan lähdetä.
|
|
|
|
Post by Lissu on Dec 2, 2013 15:59:47 GMT 2
02.12.2013 Tekniikkatreeni
Olin kasannut esteet valmiiksi, ja narri ihanan ihmisenä laitellut Suomun minulle valmiiksi. Aika lailla samoihin aikoihin kun viilasin sarjavälejä kuntoon narri talutti Suomun kentälle ja talutteli tammaa sen aikaa, että olin valmis esteiden kanssa. Kuten tavallisesti, Suomulla oli tajuttomasti virtaa, ja verryttelyihin ja verkkahyppyihin meni tautisesti aikaa. Neiti kuitenkin toimi kuin ajatus, ainoa isompi vika oli se vauhti, joka saatiin verryttelyjen aikana kuriin. Ihana treenata menevällä hevosella, jonka vauhdin saa kuriin ja kanavoitua työntekoon!
Treenasimme sarjaesteitä ja suhteuttettuja välejä, estekorkeus oli 80-90cm tuntumassa. Sarjan perusväli oli neljä laukka-askelta, ja lyhensin ja pidensin Suomun laukkaa kolmeen tai viiteen laukka-askeleesin treenin edetessä. Kaikki esteet olivat perus pystyjä tai oksereita.
Ponnistuspaikat löytyivät ongelmitta, otimme sitten pitkän tai lyhyen lähestymisen. Suomu on aivan mahtava, tamma osaa, menee ja tekee! Sarja tai suhteutettu väli millä tahansa askelmäärällä, kaikki sujui kuin tanssi. Turha tästä on sen enempää alkaa runoilemaan, hyvin sujunut treeni on hyvin sujunut treeni.
Suomu sai palkinnoksi pari omenaa ja paaaljon kehuja ennen tarhaan viemistä. Hieno, hieno tamma!
|
|
|
|
Post by narri on Dec 3, 2013 16:24:13 GMT 2
03.12.2013 Maastoilemista
Lähdimme heti aamusta Lissun kanssa maastoon, minä Suomulla ja Lissu Ventillä. Suomun elämään ei kuulu mitään sen erityisempää, tässä kuussa on tosiaan edessä SLA. Ykköstä sieltä lähdetään hakemaan ja kun tamma on palkittu, voin hakea sen emälle jalostusarvonimeä. Tammalle itselleen kuuluu kuitenkin hyvää, estesijoitukset ovat täynnä, nyt keskitytään kisaamaan kenttää ja eiköhän tästä kouluradoillekin suorita takaisin.
Teimme Lissun kanssa parin tunnin reippaamman maastolenkin. Kun alla oli kaksi reippaammanpuoleista hevosta ei maastostakaan vauhtia uupunut. Onneksi reitit ovat hyvässä kunnossa nyt, kun lumi on satanut maahan eikä enää ole niitä inhottavia liejupaikkoja. Kaikki laukkapätkät sai nimittäin käyttöön.
Kahden tunnin maastoretkeen mahtui taas kaikenlaista. Pääasiassa se sisälsi maailmanparantamista ja paskanjauhantaa sekä reipasta ravia ja haipakat laukkapätkät. Harkitsimme maastoesteillä käväisemistä, mutta jätimme ne kuitenkin välistä. Sinne on asiaa seuraavan kerran vasta, kun lumet todellakin pysyvät maassa. Tällä kertaa molemmille hevosille riitti pelkkä tasainen retki.
Suomu toimi jälleen loistavasti koko lenkin ajan. Tamma kuunteli apuja, vaikka sillä olikin vauhti päällä, ylimääräistä kalabaliikkia ei syntynyt. Ventti taisi olla näistä kahdesta tällä kertaa pömeltäväisempi, vaikka orikin toimi oikein hyvin. Suomu taas oli huvittava näky pinkoessaan budjonnyin kanssa kilpaa.
Tamma päätyi pesulle ja loimitettuna ulos lenkin jäljiltä.
|
|
|
|
Post by Lissu on Dec 5, 2013 9:48:14 GMT 2
05.12.2013 Toimintatorstai
Suomu oli tänään vedossa! Tosin ainahan tämä neiti meinaa olla, mutta ei nyt tartuta siihen. Päiväohjelmassa oli estetreeni, ja kiitos kenttämme hyvän kunnon (Pertti ja Santeri ovat oikeita aarteita!) pystymme hyppäämään käytännössä läpi vuoden. Maneesi kun ei edelleenkään ole valmis..
Hakiessani tammaa tarhasta Suomu oli henkisesti jo treenaamassa, ihanan pirteä tamma ilman, että homma menee pelleilyksi. Harjasin ja varustin Suomun pikavauhtia, ettei hevosen tarvitse hermostua vaan pääsee purkamaan energiaansa liikunnalla.
Jo verryttelyssä tamma toimi mahtavasti, vastasi apuihin herkästi ja mielellään ja kanavoi kaiken virtansa työhön eikä pukkikoikkaloikkarodeoon, kuten muutama muu elikkomme tekisi. Laukka piteni ja lyheni tarpeen mukaan, tuntuma säilyi koko ajan kun Suomu ei yrittänytkään purra kuolaimeen kiinni tai juosta avuilta. Verryttelyhypyt olivat siistejä, lähtivät mistä pitikin oli lähetyminen suora tai vino, lyhyt tai pitkä. Hevonen käytti koko kroppaansa, selkälihaksetkin tekivät rehellisesti töitä.
Sama huippuvire jatkui itse treenissä. Hyppäsimme innareita ja muutamia yksittäisiä pystyesteitä, ei mitään kovin teknistä eikä erityisen korkeita esteitä (korkein oli 85cm). Tamma teki nappisuorituksen toisensa jälkeen, ja noin tunnin treenimme oli kaiken kaikkiaan menestys. Lisää tätä! Ihan harmittaa, että Suomu meinaa olla valmis paketti, tällä hevosella kelpaa treenata ja kisata.
|
|
|
|
Post by narri on Dec 6, 2013 19:30:35 GMT 2
06.12.2013 Jos kylälle haluat mennä nyt...
Mikä olisi parempi tapa juhlistaa itsenäisyyspäivää kuin valjastaa kärryjen eteen liinaharjainen, pirteä suomenhevonen ja lähteä kirpeässä pakkasilmassa ajamaan pitkin maita ja mantuja! Lunta ei ole vielä tarpeeksi rekiajelua varten, mutta pakkasta kyllä riittää. Niinpä pakkasimme Lissun kanssa astetta hienompiin kärryihimme eväiksi leipiä, kuumaa kaakaota termospullossa sekä kasan porontaljoja ja valjastimme kärryjen eteen Suomun. Tamma laitettiin oikein poikkeuksellisen hienoksi, letitimme sen häntään sinivalkoisia nauhoja ja koristimme myös valjaat ja tamman harjan niillä.
Emme kuitenkaan lähteneet maastoon vaan kylille. Matka taittui pääasiassa ravilla, vilkuttelimme iloisesti taljojen alta ohikulkijoille ja toki pysähdyimme etenkin vanhemman väen kanssa juttelemaan. Viidakkorumpu pärisee Takapajulassa nopeammin kuin interwebs ikinä ja niinpä meitä oltinkin muutamalla talolla jo odottelemassa omenoiden ja pullan kanssa. Etenkin mummot ja papat halusivat päästä silittämään Suomua, koska juuri tuollainen liinaharjainen tamma heilläkin oli ollut.
Ei meillä tietenkään ollut mitään sitä vastaan, että meille syötettiin pullaa ja muisteltiin vanhoja hevosjuttuja. Suomukaan ei olisi voinut paremmin käyttäytyä, tamma kulki ryhdikkäästi ja esitteli oikein parhaimpia puoliaan. Seistäkin se malttoi joka kerran, kun joku pysäytti silittääkseen, jutellakseen tai syöttääkseen sille leipää. Tamma selkeästi nautti huomiosta, vaikka ei se toki ymmärtänyt mistä kaikki tämä hössötys sen ympärillä. Johtuipa mistä tahansa, Suomukin tykkäsi.
Eväitä pysähdyimme syömään hautausmaan kupeeseen, olimme varanneet Suomullekin heiniä, jotta se malttaisi seistä paikallaan kun istumme kärryillä syömässä. Tapojen vastaisesti evästauko sujui lähinnä mietteliäässä hiljaisuudessa, katsellen pimeässä lepattavia hautuumaan kynttilöitä, kuunnellen heinän rouskutusta ja silloin tällöin hiljaa huomioita tehden. En voi väittää, että aina olisin ylpeä suomalaisuudestani tai kokisin hirvittävää ylpeyttä itsenäisyyspäivänäkään, mutta kaikei sitä edes kerran vuoteen saa olla jopa tarpeettoman ylpeä juuristaan.
Matka kotiinpäin taittuikin iloisissa merkeissä, löysimme hyvän hiekkatien, jolla päästimme Suomun vetämään kunnon laukkaakin - viereisellä pellolla hiihtäviä lapsia ja aikuisia se tuntui huvittavan suunnattomasti. Itsenäisyyspäivän ajelulla vierähtikin koko ilta, joten takaisin tallille päästyämme purimme vain Suomun varusteistaan ja lellimme sitä pilalle. Hieno tamma! Suomu pääsi takaisin ulkoilemaan muiden seuraan takki niskassaan.
|
|
