Arcadia Merlot "Diiva"

[Pertti]

englannintäysveriori Arcadia Merlot "Diiva"
omistaa narri

Päiväkirjaan tulee lähinnä omistajan merkintöjä, myös muun tallinväen merkinnät ovat sallittuja.

Omat sivut.

Diiva on jälleen yksi iloisen Englannin tuotos, laukkasuvusta tullut komeanvärinen (mustanruunikko brindle) ori on diiva. Vaikka se on melkoinen naistenmies, mikäli joku menee Diivan mielestä pieleen se saa neitimäisen narttukohtauksen. Herkkä, kuumuva ori on kuitenkin varsin hyväkäytöksinen ja miellyttävä hevonen.

[narri]

24.10.2013 Ethän sä voi olla tosissas hei!

Diiva on kotiutunut jo varsin hyvin, joten olisikohan sitä aika kertoilla senkin kuulumisia. Saapuessaan ori ensi töiksi ilmoitti kaikille olevansa paikalla ja mies. Reppana herraskainen, sillä heti samantien Hoppa huuteli sille vielä suurempaan ääneen olevansa paikalla ja kaikki vaikenivat kuin seinään Reivin kiljaistessa oman mielipiteensä ilmoille. Diiva yritti saapumisensa jälkeen alkuun kukkoilla Reiville, mutta Reivi pisti tulokkaan välittömästi kuriin omalla jämäkällä tavallaan. Rauha vallitsee maassa, Diiva tulee hyvin toimeen tarhakaverinsa Käävän kanssa eikä niillä suurempaa kärhämää ole.

Diiva ei ollut uskoa tapahtunutta, kun hain sen talliin varustettavaksi. Kuiva talli - KYLLÄ! Märkä kenttä - EI! Jo se, että ori joutuu ulkoilemaan sateessa ja tuulessa kuraksi muuttuneessa tarhassa on sille kova pala, saati että se joutuisi tekemään töitä tällä kelillä. Kyllä vain joutuu, kuten kaikki muutkin hevoset. Ja minä, itseäni tässä kyllä eniten säälittelen, mutta itsepähän olen hevosia hankkinut.
Se perinteinen esterata, jota olen tänään hypännyt kaikkien kanssa. Diivan kanssa sujui kenties parhaiten, sillä se nyt muutenkin on hyväkäytöksisin hevoseni ja ainakin ratsastusominaisuuksiltaan paras. Vaikka oria järkyttikin syvästi työnteko sateessa ja se koetti siitä narttuilla, jämäkällä komennolla moinen loppui kuin seinään. Tiedä häntä sitten, järkyttyikö Diiva niin paljon, ettei enää narttuillut vai mikä siinä oli. Itse esteharjoitus meni perinteisen hyvin Diivan kanssa. Hevonen toki kuumui, kuten se aina tekee esteillä, mutta ahkerat puolipidätteet pitivät orin lapasessa. Diiva hyppäsi omaan hyvään tyyliinsä, itselläni on vielä vähän hakusessa orin matala tyyli sukeltaa esteen yli, joten joka hypyssä en pysynyt mukana. Onneksi estekorkeus oli matala, joten eipä siitä pahempaa seurannut.

Diiva pääsi talliin kuivattelemaan hikiään pois. Harjailin orin ja luonnollisesti kehuin ja lahjoin sen myöskin. En voinut olla nauramatta Diivan järkyttyneelle ilmeelle, kun heitin sille takin takaisin päälle ja lähdin taluttamaan ulos. Tällä kelillä! Kyllä vain, tervetuloa Suomeen.