|
Post by Pertti on Oct 21, 2014 8:52:30 GMT 2
suomenhevostamma Sahansaattaja "Samppa" omistaa Susiraja Päiväkirjaan tulee omistajien merkintöjä, myös piirrokset, tarinakisatarinat ym. Omat sivut.Tamma on kaunis kuin karamelli ja melkoisen pätevä näyttelyesine paits ulkonäöltään, myös käytökseltään, mutta siihen se meinaa jäädä. Hyvin naisellinen tapaus niin hyvässä kuin pahassa, ja kun Susirajassa ollaan, niin lähinnä siinä pahassa. Tallin pahimpia kiimahirviöitä, joka edustaa vain näyttelyissä, ratsastuskisoissa ei vahingossakaan.
|
|
|
Post by Lissu on Dec 14, 2014 20:58:20 GMT 2
14.12.2014 Kootut selitykset
Kaunis kenttäpelimme ei ole vielä niittänyt turhan paljoa menestystä kenttäradoilla tai näyttelykehissä, mutta toisaalta Samppaa ei ole vielä kisattu samalla tahdilla kuin muita hevosiamme. Viimeiset pari kuukautta olemme kuitenkin ravanneet Sampan kanssa ties miten monessa valmennuksessa, tai vaihtoehtoisesti valmentajat ovat ravanneet Susirajassa. Raudikko on päässyt niin koulu-, este- kuin maastoestevalmennuksiinkin, ja toivomme tosiaan, että tehovalmentautumisesta on ollut hyötyä joulukuun Cupeihin! Näyttelyitä varten ei ole tarvinnut kuin pestä Samppa, vanhana kehäkettuna tamma ei säpsy yhtikäs mitään, kun juostaan suoraa uraa tai kolmiota tuomareiden kytätessä vieressä.
Kuten yleensäkin, tavoitteet tulevien Cupien suhteen ovat korkealla. Sampan kanssa odotamme menestystä myös näyttelykehistä, koska onhan tämä nyt hyvännäköinen elikko! Toivottavasti tamma tekee aikanaan yhtä hyvännäköisiä varsoja, kuin mitä itse on. Emme ole vielä miettineet orivalintoja tai sitä, haluammeko jättää Sampasta ori- vai tammavarsan Susirajaan, mutta nämä asiat selkenevät vasta ajan kanssa. Onhan se ennenkin todettu, että suunnitelmamme eivät aina päde, jos ne on lyöty lukkoon turhan aikaisessa vaiheessa.
Viikko-ohjelma komensi esteiden pariin, eikä pieni lumisade häirinnyt menoa. Kokosin esteradan ja kavaletti-esteverryttelyradan, minkä jälkeen lähdin noukkimaan Samppaa tarhasta. Tamma oli taas vaihteeksi jotenkin työlään tuntuinen hoidettava, vaikkei minulta oikeasti mennyt kauaa hevosen harjaamiseen ja varustamiseen. Kuten tähänkin mennessä, Samppa oli alkuun yhteistyöhaluttomuuden perikuva. Kentälle kasatut esteet tuntuivat kuitenkin vähän edesauttavan raudikon yhteistyökyvykkyyttä, eivätkä verryttelyt olleet sellaista kädenvääntöä, kuin yleensä. Verryttelyhypyt menivät vähän penkin alle, kun ensimmäisellä pystyllä lähdin hyppyyn myöhemmin kuin ratsuni. Samppa veti tästä herneen nokkaan, takamus lensi eikä loukattu tamma meinannut suostua toimimaan kunnolla, vaikka olin seuraavissa hypyissä mukana ihan ajallaan. Rata oli suoraviivainen ja simppeli, eikä vaatinut minulta tai hevoselta kovin paljoa. Tein pitkät, suorat lähestymiset ja keskityin siihen, että ponnistuspaikat olivat kohdillaan. Sampan verryttelyissä alkanut kiukuttelu onneksi katosi (ihme kyllä), kun aloimme tositoimiin ja estekorkeus nousi. Työstettyäni hyvän peruslaukan minun osuuteni meinasi olla siinä, sen jälkeen annoin lähinnä suuntaohjeita. Samppa on aika automaatti esteillä, ja jos se ei olisi niin herkkähipiäinen ja virheistä nokkiinsa ottava, tamma olisi oiva opetusmestari.
Hyppäsimme lopuksi 100-110cm rataa, ja ratsuni oli kyllä mahtava! Alkukiukutteluista ja yhteistyöhaluttomuudesta ei loppujen lopuksi ollut tietoakaan, mikä yllätti ja ilahdutti. Loppuravit ja -käynnit menin ilman satulaa, vaikka ilmeestä päätelln Samppa olisi arvostanut jalustinten käyttöä enemmän. Tallissa tamma sai melassivettä elektrolyyteillä, omenan ja pari kaurakeksiä. Lievästi hionnut tamma sai mutustella päiväheinänsä sisällä, ennen kuin vein sen takaisin pihalle.
|
|
|
Post by Lissu on Dec 27, 2014 14:27:01 GMT 2
27.12.2014 Vapaapäivä ja valokuvausta
Samppa on ihan pirun hyvännäköinen hevonen, siitä ei pääse mihinkään. Aamutallin jälkeen nappasin Sarlotan matkaani, harjasin ja suitsin Sampan, nakkasin raudikolle viltin niskaan ja lähdimme metsään kävelyretkelle, taka-ajatuksenamme ottaa tammasta uusia kuvia. Onneksi meillä on tätä lääniä, saatoimme olla nirsoja taustan suhteen. Sopivan havupuiden reunustaman aukion löydyttyä Samppa pääsi takistaan, Sarlotta värkkäsi kameran asetukset paikoilleen ja minä mallasin hevosen seisomaan nätisti. Vaikka Sampasta noin yleensä voikin sanoa monia.. mielenkiintoisia asioita, niin poseerata tämä elikko osaa! Rakennekuvat onnistuivat kerrasta, kuten olimme odottaneet, ja jäljelle jäi se hankalampi osio; saada Sampasta pääkuva, jossa se olisi sievä ja tammamainen, eikä ylimielinen narttu. Tiedä sitten, miten hevosen onnistuu näyttää siltä, mutta onnistuu meidän Sampalta..
Kymmenen kuvasarjan jälkeen luovutimme. Niissä harvoissa kuvissa, joissa Samppa oli oikeasti sievä ja.. ei-niin-oma-itsensä, minä näytin aivan jäätävältä porsaalta ja olin sen verran lähellä hevosta, ettei minua voinut leikata mitenkään fiksusti kuvista pois. Tyypillistä! No, ei auttanut marmattaa ja marista (tein niin kuitenkin), viltti takaisin Sampan selkään ja takaisin tallille. Loimitettuani tamman ja vietyäni sen takaisin tarhaan menin katsomaan Sarlotan kanssa kuvia. Rakennekuvat olivat todella hyviä, mutta ne pääkuvat.. Parempi onni ensi kerralla? Muutama hirvittävä irvistyskuva (minun, ei hevosen, valitettavasti) kuulemma päätyy tallin ilmoitustaululle. Sitä päivää kauhunsekaisella innolla odottaessa.. Onneksi minulla ei muutenkaan ole kasvoja, joita menettää!
Mitä Samppaan tulee, niin tammaa pitää ihan tosissaan alkaa kärräämään joka näyttelyissä, joihin sen saa tungettua. Minä en yksinkertaisesti voi olla ainoa, joka pitää tammaa hyvärakenteisena!
|
|
|
Post by narri on Feb 17, 2015 17:23:11 GMT 2
17.02.2015 Herra hierojaherra
Hierojan piti tulla loppuviikosta kahdeksi päivää käsittelemään elikkolaumaamme, mutta tämä on Takapajula eikä mitään mene, kuin Strömsössä. Kesken aamutallin saimme puhelun, että hierojan aikataulut heittivät häränpeffaa, sopiiko tulla tänään ja loppuviikosta? Mikäpä siinä, kuitenkin liikutuksia pitää katsella hierontojen mukaan. joten sama tehdä se alkuviikostakin. Ei sen niin tarkkaa ole, kunhan saamme oman, hyvännäköisen ammattitaitoisen hierojamme paikalle, eikä meidän tarvitse turvautua sekundaosaajaan. Niinpä kipaisimme kipin kapin sisään niitä hevosia, joita piti tarkistella ja veimme ulos sellaisia, joita emme sittenkään ehtisi liikuttaa ennen hierojan poistumista.
Samppa ei varsinaisesti ollut hierottavana, mutta se tarkastettiin pikaisesti ennen ulosvientiä. Käytiin läpi lihakset ja katseltiin, mitä pitää muuttaa, jos mitään. Vaikka hieman luonnollista toispuoleisuutta löytyikin, sai tamma mitä puhtaimmat paperit! Kuulemma lihaksissa ei ole mitään isoja jumeja, jotka kaipaisivat käsittelyä, sitä normaalia aamujäykkyyttä ja toispuoleisuutta. Saimme ohjeeksi jatkaa Sampan liikutusta samalla tavalla kuin tähänkin asti, tamman lihaksisto on kuulemma tasapainoisesti kehittynyt ja sopiva kilpurille. Jess! Todella kiva kuulla kehuja hevosestaan. Samppa pääsi tarhaan heti tämän jälkeen vapaapäiväänsä viettämään.
10. päivä tätä kuuta oli suomenhevostammoilla kantakirjaustilaisuus, jonne kiikutimme Sampan. Luonnollisesti tarjoilimme sitä ratsusuunnalle, ja mukaan otettu limupulli saatiin avata juhlistaaksemme tuoretta kakkospalkittua tammaamme! Kyllä kelpaa alkaa markkinoida varsoja tästä aikanaan! Ensimmäiset vauvat ovat jo suunnitteilla, mietiskelimme, että voisimme markkinoida myyntiin Ulpun ja Sampan varsaa. Täysin varmaa ei ole, mistä orista jää varsa kotiin, mutta ajatuksia on lennellyt sinne ja tänne. Katsellaan, katsellaan, kisaurakin on vielä vaiheessa.
(R) Sahansaattaja, om. Susiraja 20 + 19 + 19 + 19 = 77p KTK-II
|
|
|
Post by Lissu on Apr 20, 2015 13:52:59 GMT 2
20.04.2015 Varsakatsaus
Samppa on nykyisellään kahden varsan hapannaamainen, ylpeä (tai ainakin me olemme ylpeitä) emä. Kolmas varsa on kovasti suunnitteilla - vielä kun saisi isäorin päätettyä! Kerrankin ongelma on liikatarjonnassa eikä siinä perinteisessä "yhyy nyyh meillä ei ole tälle tammalle oria byääh" -itkuvirressä. Mutta niihin varsoihin. Sampan nuorempi varsa, tamma Todellisuusharha, on Jumpen ja Sampan jälkikasvua. Tamma asustaa parin muun Susirajalaisen tavoin Satulinnassa Joen luona. Neiti on vielä niin nuori, ettei ole valloittanut kilpakenttiä tai päässyt kantakirjattavaksi, mutta tulevaisuutta odotellessa!
Kaunokaisemme ensimmäinen varsa, Virkun kanssa aikaansaatu Talventuoja on tehnyt Runoratsuissa melkoisen uran. Kisasimme itse orille 20 KERJ-sijoitusta, ja omistajansa Melinan kanssa kimo on kerännyt saman määrän estesijoituksia. Kirsikkana kakun päälle ori on KTK-III -palkittu, onnea Tapsalle! Orilla on jo jälkikasvuakin, isänsä kanssa Runoratsuissa asuu Tapsan ja meidän Herja-tammamme varsa Herranterttu.
Se kolmas varsa.. Ehdokkaita olisi; Marsu, Tomppa, Paula, Harmo.. Tätä täytyy tosissaan miettiä. Samppa on tehnyt jo kaksi oikein lupaavaa, hienoa varsaa, ja tarkoitus on toki jatkaa samalla linjalla. Marsu olisi KTK-II -palkittu, aivan kuten Samppakin, Tomppa ja Paula ovat muuten vain törkykomeita, eikä Harmokaan pahan näköinen ole. Pitää pohtia ja puntaroida orien luonteita ja sitä, haluammeko Sampasta seuraavaksi kenttä- vai yleispelin. Todennäköisesti varsa menee myyntiin, emme ole vahingossakaan päättäneet, minkä orin kanssa tamma tekee varsan kotiin.
|
|
|
Post by Lissu on Apr 29, 2015 13:09:40 GMT 2
29.04.2015 Herranjumala tää ois valmis
Jälkeläisnäytöt, ja toivon mukaan jokunen KERJ Cup -sijoitus, ne Sampalta puuttuvat. Muuten tamma on nimittäin valmis kenttälaatuarvostelun tuomareiden silmien eteen. Missä vaiheessa kiimahirviömme muka valmistui?! Suomenhevosten laatuarvostelua varten puuttuu vielä muutama hassu sijoitus, mutta ei paljoa puutu sieltäkään. SLA ja YLA vaativat muutenkin vielä hieman valmistelua, mutta paljoa ei puutu. Samppa on kaikilla mittareilla valmistunut ihan pirun nopeasti. Meidän pitää tosissaan pohtia, mistä yhdistelmästä me haluamme Samppavarsan Susirajaan kasvamaan.
Keskiviikkoinen koulutreeni vaihtui juoksuttamiseen, minua laiskotti ja väsytti aamulla (Samppa oli ensimmäinen liikutettava). Juoksuttaminen osoittautui loppujen lopuksi erinomaiseksi päätökseksi, sillä liinakkomme oli kerännyt jostain tajuttomasti pöllöenergiaa ja purki niitä liinan nokassa melkoisella pukkirallilla. Ei ollut kaukana, ettei Samppa päässyt minulta irti siinä riekkuessaan.
Tamma liikkui kaikin puolin reippain, elastisin askelin, mitään lihasjumeja lohikäärmeellämme ei näyttäisi olevan. Ei ontumaa, ei turvotusta - ei edes pienen pieniä haavoja. Todella mukavaa vaihtelua, kun meidän Hönttimme on koko ajan kolmijalkainen, oli syytä tai ei. Koska juoksuttamisessa ei kauaa nokka tuhissut, ja huomenna on tarkoitus hypätä, sovimme narrin ja Sarlotan kanssa myöhäisillan maaston. Hevoset selviävät sitten illalla, mikä on fiilis ja näin, mutta ainakin Samppa lähtee pusikkoon. Pakko tällä on ratsastaa hyppäämistä edeltävänä päivänä.
Tarhassa Samppa mussutti heinää niin rauhallisena, ettei olisi uskonut, että hevonen hetki sitten riehui liinassa. Onneksi tammasta lähti irti ihan kunnon liikettäkin, eikä pelkkää rallia.. On tämäkin kyllä hevonen, ihme kaikkia inhoava hapannaama, mutta silti rakas. Toivomme kuitenkin saavamme liinakosta vähän parempiluonteisen hevosen kotiin.
|
|
|
Post by narri on Jun 6, 2015 22:40:20 GMT 2
06.06.2015 Naiseutta tihkuva maastoratsastus luo arkeen juhlaa
Eilen oli melkoista hoppua tallilla, ei mistään erityisestä syystä, mutta Susirajalainen "kiire" onkin yleensä sitä, että kaikki juoksevat ympäriinsä pää kolmantena koipena ja mitään ei saada aikaan. Siihen sen enempää kuitenkaan puuttumatta tämän kiireen vuoksi Sampan eilinen maasto vaihtui vapaapäivään ja tämänpäiväinen vapaapäivä maastoon. Tammalla on aivan järkyttävä kiima päällä, sen on tavallistakin kamalampi elikko tehdä yhtään mitään. Samppa kiljuu kaiken aikaa, siihen ei saa koskea eikä sitä saa varustaa, olemme kokeilleet ties mitä juttuja sen kiimojen rauhoittamiseksi, mutta kun ei niin ei. Siitostammana ja periyttäjänä se on kuitenkin aivan ässä, joten asian kanssa on vain pakko tulla toimeen. Onhan meillä näitä enemmänkin, vastaavanlaisia jos nyt ei samanlaisia tapauksia, mutta olisihan se silti mukavaa, jos tammaan saisi kiimankin aikana koskea ilman, että puoli kylää kuulee...
Koska Samppa on maastossa vähän arvaamaton ja villi kortti ja kiimassa vielä pahempi en todellakaan halunnut lähteä sen kanssa maastoon yksin. Siispä nakitin mukaani Lissun, joka nakittamisen vuoksi tuli mukaan Nakilla. Paskahuumoria susirajalaisittain päivää. Joka tapauksessa nainen sai odottaa varustetun ruunikon kanssa hetken, kun minä tappelin ensin Sampan satulavyötä kiinni (en muuten saanut ennen kuin hain pidemmän vyön) ja sen jälkeen kuolaimia suuhun (en muuten saanut ennen kuin koko nyrkki oli hammaslomasta suussa). Näillä eväillä oli hyvä lähteä sitten maastoon! Lissu kulki Nakin kanssa ensimmäisenä, jotta olisin tarvittaessa saanut pysäytettyä Sampan toisen tamman persauksiin. Toki siihen tarkoitukseen toinen kiimahirviö ei ole se paras, mutta Nakki ei kaikeksi onneksi ollut tänään kehittänyt itselleen kiimaa. Niinpä ajatus oli todellisuudessa ihan killerihyvä ja toteuttamiskelpoisin ikinä.
Maastoreissuun mahtui paljon reipasta, mutta rentoa eteenpäinhölkyttelyä, turhan vaativaa ja raskasta hommaa ei sopinut teettää, kun eilen Samppa oli vapaalla. Lissu sai nauttia yhdestä Nakin hyvistä päivistä, ruunikko tamma sen kuin puksutti eteenpäin kun taas minun oli hikoiltava lenkin rentoudesta huolimatta. Sampalla oli pakko teettää kaikennäköistä pikkuhommaa aina askelpituuden ja temmon muutoksista pieniin väistöihin ja avotaivutuksiin, jotta se ei olisi alkanut sinkoilla sinne tänne. Otimme vain yhden kohtuuhitaan laukkapätkän, jolloin parkkeerasin Sampan vain tiukasti Nakin takamuksiin ja annoin Lissun määrätä vauhdista, itse keskityin pitämään ratsuni rintamasuunnan kaveria kohti. Vaikka tamma yhdessä kohtaa koetti hieman nykiä ohjaa siihen malliin, että kohta lähdetään, ei se todellisuudessa - onneksi! - tehnyt liikkeitä suuntaan eikä toiseen vaan pysyi nätisti ruodussa.
Vaikka jouduinkin tekemään Sampan kanssa paljon työtä saadakseni sen tekemään työtä - koska pohkeitahan ei sopinut käyttää ja oikeastaan istuntakin oli vinkumisen arvoinen asia - oli lenkki oikein mukava! Emme ehtineet juuri ajatuksia vaihtaa, mutta hevoset etenivät ilman kummempia kommelluksia ja päivä oli kaunis vaikka sateen uhka leijuikin ilmassa.
|
|
|
Post by Lissu on Jul 14, 2015 10:08:31 GMT 2
14.07.2015 Kenttähevonen VVJ-CupissaMiten pienellä ihmisellä voikaan olla näin huono muisti! Viime kuun VVJ-Cupista on jo pari viikkoa, mutta vasta yksi hevonen on saanut tarinaosallistumisen päiväkirjaansa. Kai tässä pitäisi hävetä ja pohtia, mikä muistissa on vikana, mutta taidan silti vain naureskella peittääkseni punan poskillani. Kaikki ratsumme on ajolle opetettu, osa vähän pidämmellä kuin osa. Kaikilla kuitenkin sujuu ainakin periaatteessa (käytäntö on sitten vähän toinen juttu) noviisi valjakko, ja suurimmalla osalla ajetaan ainakin silloin tällöin jos ei nyt muuten, niin mielenvirkistykseksi ja treenin vaihtelevuuden vuoksi. Silloin tällöin kasaamme joukon ratsujamme ja viemme ne VVJ-Cupiin asti, vaikka harva hevosistamme valjakkoa asiakseen tai edes harvakseltaan kisaa. Viime kuun Cupissakin meillä oli useampi parivaljakko, jonka osapuolet olivat kenttä- tai ratsutallista repäistyjä. Jos ei muuta, niin ainakin meillä on monipuolisia hevosia! Yksi ohjastamistani parivaljakoista oli Samppa ja Moite - yhdistelmä, jota en aivan välttämättä lähtisi uusimaan. Tammat eivät tulleet kovin hyvin juttuun.. Tietääpähän olla laittamatta niitä samaan tarhaan tai samojen vaunujen eteen. Viereisissä tarhoissa tammat ovat kyllä olleet kinastelematta, silläpä tämä oarivaljakko tungettiinkin kimppavaljakoksi Cupia varten. Sijoitusta ei (yllättäen) tullut, 6/8. KERJ-Cupissa Samppa ei ollut mukana ollenkaan, mikä oli ihan meidän mokamme. Kannattaisi laittaa ne osallistumispaperit aikanaan menemään, Cupeihin ei jälki-ilmoittautuminen onnistu. No, uusiksi tässä kuussa! Etenkin, kun nyt näyttää siltä, että raudikko ilmoitetaan seuraavaan KERJ:n laatuarvostelutilaisuuteen. Samppa on itse tappiin asti kisannut, eikä paljoa puutu, että jälkeläisnäytötkin ovat kasassa. Jestas, miten nopeasti tämä hevonen on valmistunut! Kesäkuun VVJ-Cup 30.06.2015 Kesäkuun tarinaluokan tehtävä: Miten Antti Tuisku liittyi kisapäivääsi? Voit kirjoittaa päivän tapahtumista tarinan, runon tai etsiä vaikka kuvan! Tyyli on vapaa.
Tuomarointiperusteena ennen kaikkea mielikuvituksellisuus, yllätyksellisyys ja hauskuus. Tehtävä on valjakkokohtainen!6/8 Lissu T. (VRL-12701) - Sahansaattaja && JumalanmurhaKun kaverisi svittuilevat kisapäivästäsi kertovaan Facebook-päivitykseen, vastausmahdollisuuksia on tasan yksi: Kuva
|
|
|
Post by Lissu on Jul 26, 2015 17:09:52 GMT 2
26.07.2015 Valamis!
Tämä tamma on kyllä melkoinen, valmistui itse perhanan nopeasti, eikä sekään riittänyt - myös Sampan jälkikasvu on tehnyt nopeasti tulosta kenttäradoilla. Lisäksi kolme neljästä varsasta on jo kirjoissa ja kansissa, kaikki kolmospalkinnolla. Kuka Pelkää Paulaa saattaisi uusimalla yltää kakkoseen, Talventuoja kävi juuri uusimassa - kakkospalkinto jäi parin pisteen päähän. Mamma ja kasvattajat onnittelevat joka tapauksessa! Samppa on perhanan hieno tamma, jolla on tautisen komeaa jälkikasvua. Omasta tallista puuttuu Samppa Nuorempi, vaikka nimikin on jo päätetty. Ongelmaksi on muodostunut se perinteinen; omassa tallissa ei ole sopivaa sulhoa.
Tässä kuussa on tarkoitus puristaa Sampasta irti kaikki mehut KERJ Cupissa, sillä raudikko ilmoitetaan ensi kuussa laatuarvosteluun, jollei jotain mullistavaa tapahdu. Näillä näkyvin kärräämme kenttälaatuarvosteluun kaksi tammaa, Sampan ja Löpön. Kumpaakin on kiillotettu, valmisteltu ja treenattu huolella. Löpö-raasu näyttää Sampan rinnalla ihan syöttöporsaalta! Vaikka sitä se toki onkin, Sampan sporttisempi runko sekä ryhdikkäämpi olemus vain korostavat Löpön vähemmän fotogeenisiä puolia. Valmistautumiskohinan keskellä raudikko on kuvattu uusiksi, varusteet on jynssätty niin viimeisen päälle (ja silti piti ostaa uudet suitset, suojat ja huopa kantakirjausta varten), hieroja ja kengittäjä ovat käyneet.. Sampan kanssa valmistautuminen on ollut todella perusteellista (vaikka niinhän se on muidenkin kanssa), ja minulla alkaa ilmetä laatisjännitystä sekä -stressiä. Miten tässä malttaa pysyä paikoillaan ja ratsastaa Cupin kunnialla läpi..!
KERJ:n laatuarvostelun jälkeen Samppa saa hetken hengähtää laatuarvostelujen suhteen. VSR:n Cupien kiertely jatkuu samaa tahtia, minkä lisäksi metsästämme jatkuvasti sopivia tuotoskisoja osallistuttavaksi. Mikäli talliimme tulee ori, joka sopii Sampalle kuin Pertti hiittikärryille, liinaharjainen leidimme pääsee mammalomalle. Onneksi Sampasta ei ole tullut roikkomahaista siitostamman perikuvaa! Pitänee kaiken varalta koputtaa puuta..
|
|
|
Post by narri on Aug 6, 2015 20:02:07 GMT 2
06.08.2015 Maastoesteelliset kuvaussessiot
Koska olen laiska, ja koska Sampalla oli tänään maastoesteitä totesin Sarlotalle pitäväni tälle kuvausvalmennuksen maastoesteillä. Vältyin siis itse kipuamasta kiimalohikäärmeen selkään, se saisi siitä huolimatta kunnon treenin ja saisimme jälleen mukavia kuvia tallin facebook-sivulle! Vaikka päivä olikin melko harmaa, ovat maastoesteet aina oivallinen kuvauskohde ja jaksavat kerätä tykkäyksiä. Pääasiallinen syy tähän kaikkeen oli kuitenkin laiskuuteni, mutta siitä ei puhuta. Vaikka se kasvoi mittasuhteisiin, joissa valjasti Läskiliinun eikunsiis Telman kärryjen eteen ja lähdin Sarlotan matkassa maastoesteille, jotta minun ei vahingossakaan olisi pakko kävellä.
Ehdin oikein hyvin valmentaa Sarlottaa tukeilla ja trakehner-haudalla samalla, kun kuvasin ratsukkoa. Sarlotasta on kyllä tullut pätevä peli, vaikka Samppa suti paikallaan ja kiukuttelikin, ei tyttö ollut asiasta moksiskaan vaan istui selässä kuin viilipytty ja pyysi tammalta nätisti, mutta vaativasti tekemisen meininkiä. Hyppyytin Sarlotalla erilaisia kuvioita tukin ja haudan kanssa, väliin piti tehdä ympyröitä ja askeleen muutoksia ja niin edelleen ja niin edelleen... Loppua kohden Samppa pyöristyi selästään oikein mukavasti, vaikka näyttikin painavan aika ajoin myös kädelle aika mukavasti. Ohjaa nostamalla pääkin kuitenkin nousi syvyyksistä ja minä taas sain erittäin hyviä kuvia. Loppuverkkaohjelmaan kuului hölkkää Telman perässä, Samppa kun ei millään olisi halunnut hidastaa. Yksikään tallin elikoista ei kuitenkaan vedä Telman ohi, joten minä ravasin edellä läskipetterin kanssa ja Sarlotta istui Sampan selässä.
|
|
|
Post by Lissu on May 22, 2016 15:03:29 GMT 2
Tarinakisaosallistuminen huhtikuulta
10.04.2016 Runorannassa 4. Extraluokka: Pääsiäisaiheinen pukukilpailu! Tehtävänanto: Pääsiäinen tuli ja meni, mutta haluat käyttää viimeisen tilaisuuden säväyttää. Kerro ainoastaan hevosesi lempinimen ensimmäistä kirjainta käyttäen, millainen pääsiäisluukkinne oli. Vastauksen suositeltu pituus yksi lause. Esimerkki: Polle piehtaroi pellolla pääsiäismunaksi pukeutuneena.
9/23 Lissu T. - Sahansaattaja Samppa säväytti seuralaisiaan sulokkaana suklaamunana.
|
|
|
Post by Lissu on Jun 9, 2016 10:54:39 GMT 2
Ja taas wanha tarinakisaosallistuminen (voitto!)
Elokuun VVJ-Cup 31.08.2015 Kesäkuun tarinaluokan tehtävä: Eläydy tuomarin rooliin! Miten tuomari kommentoi suoritustanne koulukokeella?
Tuomarointiperusteena ennen kaikkea mielikuvituksellisuus, yllätyksellisyys ja hauskuus. Tehtävä on valjakkokohtainen!
1/4 narri (VRL-06036) - Sahansaattaja && Hankihenki Kait näille saa laittaa paperiin värilisää? Hei toi toinen on... tollanen valko-ruskea-musta heppa! Ai ei? No mä laitan silti tänne vähän tätä värilisää kun toi on niin nätti... KYLLÄ olen koulutettu tuomari, mutta mun piti kyllä olla tänään koiranäyttelyissä Helsingissä.
|
|