Maahanlaskija "Timppa"

[Pertti]

suomenhevostamma Maahanlaskija "Timppa"
omistaa Susiraja

Päiväkirjaan tulee omistajien ja liikuttajien päiväkirjamerkintöjä, myös tarinakisat löytyvät täältä.

Omat sivut.

Timppa on, lempinimestään huolimatta, tamma, erittäin kaunis kaiken päälle. Ruunikko on kovasti emäänsä tullut prinsessa, jota pitää kohdella silkkihansikkain. Erittäin ammattimaisena mielensäpahoittajana tamma onnistuu loukkaantumaan aivan mitättömistäkin asioista, eikä tietenkään ole ratsu helpoimmasta päästä. Vaan luoja Timppa on hyvännäköinen!

Päiväjärjestys
maanantai: koulua
tiistai: esteitä
keskiviikko: koulua
torstai: vapaa
perjantai: verryttelevä treeni sileällä / maastossa
lauantai: puomeja / esteitä
sunnuntai: koulua / maasto tms., palautteleva treeni

[narri]

08.06.2016 Myrsky yllättää

Tänään Susirajan tienoilla on tuullut niin, että olemme pelänneet itsemme ja tallin lentävän huithelevettiin. Osa hevosista on seissyt sisällä koko päivän, lähinnä Tyrkyn kaltaiset ufotutkijat, jotka pelkäisivät vain ulkona tuulen takia. Jopa osa ravureista on jättänyt treenin tänään väliin tuulen vuoksi, sähkökatkoihin on varauduttu. Ihana kesämyrsky on saapunut keskuuteemme. Suurinta osaa hevosista on kuitenkin liikutettu mahdollisimman normaalisti, vaihtelevalla menestyksellä.
Kuten esimerkiksi Timppa-kultapientä, jonka treeni nyt muutenkin etenee vähän vaihtelevalla menestyksellä noin yleensäkin.

Lissu tuli pitämään minulle ja Timpalle tänään valmennusmaista huutelua siitä, mikä kaikki menee huonosti ja mikä kaikki menee vielä huonommin. Alkuverkoissa tamma jos vastusteli pohjeapuja, ravisteli päätään tuulen vuoksi eikä sitä saanut tuntumealle millään ja muutenkin Timppa teki kovasti selväks, mitä mieltä se oli ratsastusretkestä tässä säässä.
Aiheena olivat avot ja sulut sekä peruutuksesta raviinsiirtymät ja laukannostot. Voi varmasti sanoa, ettei se mennyt ihan... no ainakaan kuin tanssi, kun pelkkä alkuverkka oli melkoista tanssimista ja tappelemista. Minua ärsytti jo valmiiksi, koska Timppa tuntui juuri siltä, että ilman tätä helvetillistä tuulta se olisi toiminut jos nyt ei erinomaisesti niin ainakin kohtalaisen hyvin.

Eihän siitä oikein mitään tullutkaan. Myös Lissu koetti auttaa parhaansa mukaan ja antoi oikeasti hyviä neuvoja, etenkin kun meinasin jäädä Timpan kylkeen kiinni kantapäällä, mutta mikään ei auttanut. Timppa taipui vain kaulastaan koko ajan, eikä ollut yhtään pohkeen ja ohjan välissä. Mitään rehellistä tekemistä siitä ei saanut irti, osin koska se koko ajan ravisteli päätään ja koetti kääntää takapuolta tuulta kohti.
Lopulta olimme Lissun kanssa molemmat niin turhautuneita, että annoin Timpan kävellä loppukäynnit ja vein sen takaisin talliin. Ei tullut lasta eikä paskaa.

[narri]

24.07.2016 Timppa menestyy taas

Vaikka Timpan kanssa ei tarvitse enää kiertää näyttelyitä (kolme BIS-sijaa kolmesta näyttelystä, VIR MVA Ch ja KTK-I...), eikä treenata kehässä esiintymistä, teimme poikkeuksen kun dookie järjesti Turmeltajassa värinäyttelyt. Pakkasimme muiden muassa myös Timpan hevosrekkaan ja huristelimme paikan päälle. Luonnollisesti tamma osallistui ruunikkoluokkaan ja sen valitsimme siksi, että Timpalla on kovin sievä punaisen sävy, kaunis vaalea maha ja ihanat mustat jalat. Ajattelimme, että tammalla olisi oikein hyvä mahdollisuus jopa voittoon. Lisäksi mukana olivat rautiaista Marina, mustista Kaakki, kimoista Vihannes, voikoista Arvo, päistäriköistä Humppa ja hopeista Vamppi.

Lissu kävi Marinan kanssa pokkaamassa raudikkokehästä kolmossijan, mitä emme ehtineet sen kummemmin juhlia sillä minun piti kiiruhtaa Timpan kanssa kehään saman tien. Vaikka tammasta muuten voi olla montaa mieltä, näyttelykävijänä se on täysi ässä.
Käynti sujui erinomaisesti, Timppa venytti hyvin takaa ja käveli oikein rennosti selkäänsä käyttäen. Ravi sujui myös hyvin, vaikka itse en meinannut pysyä tamman perässä. Oikea asento seistä löytyi kerrasta, ei Timpan kanssa ole turhaan käyty kiertelemässä näyttelykehiä ja otettu sitä seitsemääkymmentä rakennekuvaa milloin mitäkin taustaa vasten. Kun hevonen on edustava, se on edustava, minkäs sille mahtaa!

Kun kolme parasta kuulutettiin kehään Timppa oli mukana ykkösenä! Kommentti oli: "Vaaleamman punaisella karvallaan joukosta erottunut tamma, joka hurmasi tuomarin vaalealla turvallaan ja lempeällä katseellaan."
Sinivalkoinen ruusuke suitsissa kipitimme autolle, Timppa pääsi syömään heiniä odotellessamme BIS-kehää. Kaikkien luokkien jälkeen lähdimme sinne pyörimään, ja vaikka kärkisijoille emme päässeetkään, BIS5 ja muhkea ruusuke tulivat Timpalle!

[narri]

08.08.2016 Timppaa tampattaa

Timpan elämä sen kuin soljuu eteenpäin syksyn kera. Runollista, mutta totta, syksy tulla jolkottelee hitaasti, mutta varmasti ja Timppa on meillä odottelemassa, että tungemme sille siemenet sisään ja otamme siitä varsan. Ja että se pääsee laatuarvosteluihin. Eli sitä aika tavallista huttua, mitä nyt iskee susirajalaisille kun ne ovat kilpailleet tarpeellisen määrän sijoituksia. Tänään Timpan koulutreeni nakitettiin minulle, ja mikäpä siinä. Ei nyt ehkä aina se hauskin homma, jos tammalla on diivailupäivä, mutta ei se kamalinkaan. Toivoin vain kovasti, että tänään ei olisi yksi niistä päivistä.

Timppa oli aika hyvä alkuverryttelyissä, vähän vastusteli eteenajavia apuja ja olisi halunnut laiskotella ennemmin kuin tehdä kunnolla töitä. Verkassa sain pyydellä sitä jatkuvasti eteenpäin ja vastustaa halua napauttaa kerran kunnolla. Mutta kun ei niin ei, Timppa pahimmassa tapauksessa hyppää pystyyn ja lopettaa kaiken yhteistyön.
Sain kuitenkin houkuteltua huolellisesti pyytelemällä ja ehdottelemalla sen eteenpäinpyrkimyksen esille. Treenasin Timpan kanssa tänään siirtymisiä käynnistä laukkaan sekä vastalaukkoja. Tamma keräsi tänään kilometrirunkonsa oikein hyvin alleen, astui pitkälle kohti mahavyötä ja voi hyvänen aika niitä nostoja! Kuin olisi aallonharjalla nostanut laukkaa. Vastalaukat olivat hieman haasteellisempia, Timppa kyllä pysyi vastalaukalla, mutta teki sen varsin jäykästi, eivätkä etu- ja takaosa kulkeneet samalla uralla vaan tamma siirsi takapäätään kaarteen sisäpuolelle. Sain korjattua asiaa kunnon sisäpohkeella, mutta vähän Timppa jäi vielä jäykäksi.

Hikinen tamma pääsi loppuverkan jälkeen pesulle ja pusuille, unohtamatta tietenkään porkkanoita.

[Lissu]

01.09.2016 Kuningattaren kenttäcup

Eikä tätä kuvaa ole edes otettu cupissa. Eikä selässä ole kumpikaan meistä. Oho.

Jälleen porukkamme sai vedettyä omalta osaltaan cupit läpi, niin järjestävänä tahona kuin osallistujina. Onhan tämä aina yksi urakka, kun saa juosta pää kolmantena jalkana edestakaisin, että ehtii tekemään kaiken. Tässä kuussa Susirajaan irtosi jokunen cupsijoitus, jotka pitävät hymyn hetken huulilla (ja talliporukan täytekakussa; järjestämme viikonloppuna talliväelle ja talkooporukalle kakkukahvikestit).

Kisoissa narri ratsasti Timpalla, päiväkirjaselonteon rustaaminen kuitenkin nakitettiin minulle. Osasyynä voi olla se, ettei narri suoranaisesti hyppinyt riemusta Timpan suoritusten vuoksi. Kuningatar Timppa sattui, juuri sopivasti tärkeänä kisapäivänä, olemaan harvinaisen varma siitä, että kaikki on hanurista eikä häntä osata ratsastaa. narri-parka, kotitreenit kun sujuivat niiiiin hyvin!
Vaikka maalailin pienoisia kauhukuvia, ei narrin ja Timpan kokonaistulos ollut lainkaan hassumpi, 33/65. Mistään osakokeesta ei tullut hylsyä, eikä koulutuomarin arvosteluista löytynyt mitään totaalin kammottavaa sivuhuomautusta. Ehdin hieman seurata narrin verkkaa verrytellessä yhtä omista ratsastettavistani, ja verkan perusteella en todellakaan olisi odottanut niin hyviä prosentteja, kuin mitä Timpan papereissa lopulta seisoi. Tallitytöt kuvasivat radan, toinen järkkärillä, toinen videokameralla, ja olisi se voinut huonomminkin mennä! Esteillä ja maastossa meno oli jo parempaa, vaikkei tamma ollut lähelläkään parasta (tai yhteistyökykyisintä..) teräänsä.

Sijoitus oli rehellisesti narrin hyvän ratsastuksen sekä päättäväisyyden ansiota, Timppa ei kyllä auttanut yhtään, ei millään muotoa. Meiltä löytyy muutama pullanmurukultimussukka, jotka tuntuvat suorittavan radat itsekseen vain miellyttääkseen. Joskus sitä toivoo, että Timppa ja muut vähemmän mussukat ottaisivat vähän mallia..
narrin harmistus Timpan kiukuttelun suhteen laantui täksi päiväksi - onneksi. Tallitupaan jätetty suklaalevy saattoi edesauttaa asiaa..

[Lissu]

23.11.2016 Meidän Timppaa kiukuttaa

Timppaa on kiukuttanut koko viime viikon, eikä tällä viikolla ole tapahtunut mitään edistystä. Kaikki on ollut harvinaisen hankalaa, ärsyttävää ja inhottavaa, niin hevosen kuin meidän hoitajien/liikuttajienkin mielestä. Tämänkin viikon treenejä voisi kuvailla lausahduksella "sujuvaa kuin hammastahnan työntäminen takaisin tuubiin". Että näin ratkiriemukasta ja sujuvaa treeniä meillä. Lähestyvät Cupit hirvittävät jo valmiiksi, sillä jos neitiä näin kovasti kiukuttaa, voin vain kuvitella, millainen farssi Cupista on tulossa. Kotonakin meno on välillä kuin huonosta, valmiiksi nauretusta komediasta.

Aamuinen koulutreeni ei ollut sieltä pahimmasta päästä, mutta yksi lässähtänyt pannukakku sekin oli. Timppaa kiukutti, se oikkuili ja protestoi ihan kaikkea tehden pyydetyt asiat vain vähän sinne päin, jos sitäkään. Pohkeenväistö ja peruutus olivat ihan totaalisessa pannassa, niistä ei tullut yhtään mitään. Tamma ei myöskään rentoutunut missään kohtaa, vaan kulki alakaulaa kehittäen turpa taivaissa sellaista kipikipihipsintää, että huomenna se on varmasti jumissa. Ei kun hierojaa soittamaan..
En minä hirveästi edes yrittänyt, kun Timppa oli millainen oli. Koulutreenin yritys jäi melko lailla yritykseksi, ja suuntasin lopulta metsän kautta peltoaukealle ihan vain vetämään rinkiä tai peltoa päästä päähän ravissa ja laukassa. Pellolla Timppa kulki vähän rennompana, mutta toisaalta se saikin vain mennä, minä vain vähän muistuttelin suunnanmuutoksista sun muista.

Saapa ihan oikeasti nähdä, mitä tästäkin tulee, vai tuleeko mitään. Timpalla on huomenna vapaapäivä, mutta pakko tämä on juoksuttaa ja katsoa, onko ruunikko miten jumissa ja kiukuttaako ilman ratsastajaa yhtä paljon. Se hieroja on pakko saada loppuviikoksi, meinaa muutenkin mennä niin hilkulle Cupien kanssa. En taida edes haaveilla sijoituksesta ensi kuun Cupissa, jos nyt edes hyväksytty koulurata ja virheettömät este- ja kenttäosuudet. Sekin olisi melko komea lottovoitto, kun Hänen Majesteettiaan kiukuttaa näin kovin.

[Lissu]

Tarinakilpailut Micram Raceponiesissa 30.11.2016
1. Helppo C, tuomari: dani
Luokka 1-3 aihe: On sateinen päivä ja kaikki tuntuu menevän päin honkia. Radallakin sattuu yhtä ja toista. Kerro suorituksestanne aloittamalla jokainen sana ratsusi nimen ensimmäisellä kirjaimella. Saa aloittaa myös toisella, mikäli ensimmäinen kirjain on liian vaikea (z, q, å tms)

3/5 Lissu T. (VRL-12701) - Maahanlaskija
Tuomarin kommentti: Mitäpä siihen lisäämään
Tihkusateesta tympääntynyt Timppa tiputti tätiratsastajansa tantereeseen.

[Lissu]

Tarinakilpailut Jukolassa 21.12.2016
2. 80cm, tuomari: Hanne
Luokka 2 aihe: Juuri ennen suoritusta sait kannustavan tekstarin joltakin tutultasi. Mitä tekstarissa luki? Toimiko kannustus, vai pahensiko viesti jännitystäsi?

6/7 Lissu T. (Tampio) - Maahanlaskija
"Muista sit, et jos tiput niin oon jo huutanut KAKKU, ja onnee kans." Pitänee siis pysyä hevosen selässä. Ja voittaa. Ei laisinkaan paineita pienellä ihmisellä.

[Lissu]

Tarinakilpailut Stall Sjöholmassa 01.04.2017
Luokka 1. Helppo C, tuomari: Disa Sund
Luokka 1 aihe: Kerro kisasuorituksesta tai -päivästä. Sisällytä tarinaan seuraavat sanat: kettu, kotikutoinen, humppa & terva. Sanoja saa taivuttaa.
(max. 250 sanaa)

4/5 Lissu T. (VRL-12701) - Maahanlaskija
"Timppa kultani armaani kettuni pupuseni, nyt me teemme näin. Ei kiukuttelua, niskojen nakkelua, tervassa kahlaamista tai rakettimoottorin asentamista. Ei humppaa, tangoa, polkkaa, korkeintaan valssia. Jätetään diivailu, tekotaitelu ja kotikutoisuus pois, vain hyvä, siisti ja ammattimainen suoritus, okei?" Tamma pärskähti juuri sopivassa kohtaa näyttäen happamalta. Kisajännityksen purkua se on tämäkin, hölöttää tyhmiä hevoselle.

[narri]

Tarinakilpailut Adinassa 28.09.2017
Luokka 2. helppo, 1/6!
Scream. Jokin osakokeen radoista menee niin huonosti, että tekee mieli huutaa. Piirrä, kerro tai linkitä meemi, joka kuvastaa parhaiten olotilaasi.
meemi

[Lissu]

Timppa et Hapero

Tämä merkintä on itse asiassa jo parisen kuukautta vanha, minne lie arkistoihin jäänyt sen sijaan, että olisimme laittaneet Haperon kertomuksen näytille asti. Lahopäitä tallin omistajisto täynnä ja näin..

Tämän merkinnän on kirjoittanut Hapero

Kun muutenkin vietin Susirajassa niin paljon aikaa, niin olin luppoaikani uhratakseni luvannut liikuttaa pari hevosta - ei tässä tallissa noin vaan joutilaana lorvittu! Vanha tuttuni Timppa oli jätetty jo aamusta sisälle odottamaan yhteistä maastoretkeämme ja sekös Timppaa vähän kismitti. Lohdutukseksi totta kai lahjoin sen ylimääräisellä heinäsylillisellä, osittain senkin takia, että hoitohetki sujuisi varmasti ongelmitta ja pääsisimme ehjin nahoin lähtemään. Timppa osoittautui jo lyhyen tutustumisen myötä ihan mukavaksi kaveriksi, joka arvosti harjan juuresta kyhnyttämistä ja sellaisia tyttömäisiä kauneudenhoidon toimenpiteitä kuin tukan letittämistä. Ainoastaan kavioita puhdistaessani tamma kysyi, että joskohan ei kuitenkaan putsattaisi, mieluummin voisit vielä vaikka rapsuttaa! Hepalle satula selkään ja suitset päähän, itsellekin kypärää päähän ja olimme valmiit lähtöön!

Timpan korvat nousivat taattuun höröön, kun ohjasin sen pois päin kentiltä ja kohti metsää. En oikeastaan tuntenut Susirajan ympäristöä juurikaan, maastoesteille löytäisin tieni, mutta muuten olin ihan hukassa. Pysyin visusti merkityillä poluilla ja ajatuksissani kartalla siitä, mistä olin kääntyny ja mihin suuntaan. Reissun tahti oli tänään rauhallinen, pääsimme tähän yhteisymmärrykseen jo ensimmäisten ravipätkien aikana. Timppa jolkotteli tänään mieluummin ja se sopi kyllä minullekin. Kerran kiusallani kysyin, että otettaisiinko vähän reippaampi laukkapätkä, mutta Timppa viuhautti häntäänsä korviaan luimistaen ja jatkoi rennon letkeää laukkaansa tien reunaa pitkin. No mutta ainakin askellaji oli minun päätettävissäni! Koko tunnin maastoreissu sujui eksymisittä ja kastuimme vasta viimeisellä kilometrillä takaisin tallille, kun syksyinen sadekuuro yllätti.

[Lissu]

Muistelemalla, ei kyynelillä, tulee kunnioittaa sitä, joka on mennyt pois.